Totuuspuntari: Joukkoälyllä vauhtia vaalikeskusteluun

eduskuntavaalit
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
totuuspuntari

Suomen Kuvalehden verkkosivuilla on käynnistynyt juttusarja, jossa eduskuntavaaliehdokkaiden väitteet joutuvat syyniin. Sarja on nimeltään Totuuspuntari.

Totuuspuntarin tekoon voivat osallistua kaikki, jotka seuraavat politiikkaa ja ovat kiinnostuneita faktoista puheiden takana. Toimitus odottaa vinkkejä poliitikkojen väitteistä, jotka pitää selvittää.

Kaikki Totuuspuntariin liittyvä aineisto on luettavissa SK:n sivustolla osoitteessa suomenkuvalehti.fi/teemat/totuuspuntari.

Epäile ja ehdota

Epäily on hyvä lähtökohta. Jos ehdokas kertoo lehdessä, televisiossa, blogissaan, Facebookissa tai missä hyvänsä jotain sellaista, jota perustellusti epäilet, lähetä väite Totuuspuntariin.

Totuuspuntari ei perustu ajatukseen, että poliitikot puhuisivat aina pötyä. Siksi tarkasteluun kaivataan sellaisiakin väitteitä, jotka osoittautuvat todeksi. Muutenkin toive on, että kun vaalit on käyty, olisimme selvittäneet mahdollisimman erityyppisiä väitteitä mahdollisimman monelta eri ehdokkaalta ja eri puolueilta.

Toimitus valitsee lähetettyjen väitteiden joukosta ne, jotka päätyvät selvitettäviksi. Valinnan kriteereitä ovat asian kiinnostavuus, yhteiskunnallinen merkittävyys ja se, onko väitteeseen ylipäänsä löydettävissä ratkaisua.

Nimestään huolimatta Totuuspuntari ei ole kaikkivoipa tai -tietävä. Siksi sarjassa ei ole mahdollista selvittää minkälaisia väitteitä tahansa.

Tarkoitus ei ole puntaroida suuria ja monisyisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen suuntaa tai kehitysavun kannattavuutta. Totuus lähtee aina yksityiskohdista, pienistäkin. Tyypillinen Totuuspuntariin sopiva väite voi koskea vaikkapa numeroita (“menot ovat kaksinkertaistuneet kolmessa vuodessa”), tilastoja (“viime vuonna meillä oli enemmän venäläisturisteja kuin koskaan”) tai tapahtumia (“olemme päättäneet, että kerjääminen on kiellettävä”).

Ruotsissa suosittu

Viime syksyn parlamenttivaalit saivat ruotsalaiset puhumaan politiikkaa verkossa, paljolti Facebookissa.


Sanomalehti Svenska Dagbladet haistoi, että ihmiset seuraavat vaaleja kiinnostuneina uusien ja perinteisten välineiden kautta. Lehti aloitti verkossa Faktakollen-sarjan, josta tuli erittäin suosittu ja joka on yksi Totuuspuntarin esikuvista.

Vastaavia hankkeita on monia muitakin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kyse on ilmiöstä nimeltä crowdsourcing eli joukkoistaminen.

“Joukkoistaminen on yksi uusista, kiinnostavista tavoista tehdä yhteistyötä lukijoiden kanssa. Olen pitkään toivonut, että joukkoistamista käytettäisiin myös suomalaisessa journalismissa”, sanoo tutkija ja toimittaja Tanja Aitamurto. Hän osallistuu Totuuspuntari-sarjan tekoon ideanikkarina ja tutkijana, sillä hän valmistelee väitöskirjaa joukkoälystä ja sen käyttömahdollisuuksista.

“Olen kiinnostunut siitä, miksi ihmiset osallistuvat vapaaehtoisesti joukkoälyä käyttäviin hankkeisiin, kuten Wikipedian tai Totuuspuntarin tekemiseen”, Aitamurto sanoo.

Totuuden selvittäminen on aina ollut journalismin perustehtäviä. Se on sitä yhä, mutta Aitamurto uskoo, että journalismin viihteellistyminen ja pinnallistuminen huolestuttaa lukijoita eri puolilla maailmaa.

“Usein totuus kuitataan niin, että hankitaan asiasta kaksi vastakkaista näkemystä juttuun, mutta ei selvitetä, olisiko asiasta löydettävissä selkeä totuus. Tällöin päädytään niin sanottuun he said - she said -journalismiin, josta puuttuu asioiden todellinen selvittely. Suomessa vihreiden Osmo Soininvaara on puhunut tästä ongelmasta jo vuosia sitten.”

“Uskon, että suomalaisia kiinnostaa, milloin poliitikot puhuvat totta, milloin palturia. Suomalaisetkin viettävät yhä enemmän aikaa verkossa ja hakevat sieltä järkevää toimintaa. Totuuspuntarin kaltaiset mallit tarjoavat sellaista”, Aitamurto sanoo.

Kansanvalta ja kanavat

Totuuspuntari on Suomen Kuvalehden historian monikanavaisin hanke. Käytössä ovat SK:n verkkosivut ja sosiaalinen media. Totuuspuntari on esillä myös viikoittaisessa painetussa lehdessä sekä iPad-versiossa, jonka kautta voi lukea sarjan juttuja ja lähettää vinkkejä selvitettävistä väitteistä.

Aitamurto innostuu visioimaan, että ihannetilanteessa totuutta etsivät jutut tiedotusvälineissä voivat johtaa toimivampaan demokratiaan. Ajatusketju kulkee näin:

“Kun lukijat saavat järkevän tavan osallistua journalismin tekemiseen, se voi syventää lukijasuhdetta ja lisätä kiinnostusta paitsi journalismiin, myös yhteiskunnallisiin asioihin.”

On myös mahdollista, että syntyy kansallisia puheenaiheita, löytyy vyyhdin alkuja. Lukijat kiinnittävät huomiota asioihin, jotka ovat heille tärkeitä. Joskus ne ovat sellaisia asioita, joihin toimittajat eivät välttämättä tarttuisi tai edes kuulisi niistä. Nyt ne mahdollista nostaa esiin ja keskusteluun.

Entä mitä uutta tässä on? Ovathan lehdet ottaneet uutisvinkkejä vastaan jo pitkään.

“Uutta Totuuspuntarin kaltaisessa sarjassa on se, että totuutta selvitetään systemaattisesti eikä vain yksittäisillä jutuilla. Jos tämänkaltainen malli jää pysyväksi tavaksi tehdä journalismia, sillä voi olla suurempaa yhteiskunnallista merkitystä. Esimerkiksi amerikkalaiseen Truth-O-Meteriin on jo kertynyt historiaa erilaisten vaikuttajien sanomisista, todesta ja valheesta.”

Toimi näin

Kevään eduskuntavaalien ehdokkaiden väitteitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen sk.totuuspuntari@otavamedia.fi. Ehdottaa voi myös Totuuspuntari-aiheisten juttujen kommenteissa osoitteessa Suomenkuvalehti.fi, mutta parhaiten ideat tulevat perille sähköpostilla. Liitä aina mukaan lähdeviite lehdestä tai ohjelmasta – myös linkki tai video – jotta voimme tarkistaa, mitä on väitetty.

Seuraa ja kommentoi Totuuspuntaria netissä:
suomenkuvalehti.fi
Facebook
Twitter

Kuvitus Hannu Kyyriäinen, kuva Istock.