Kansa velkaantuu – rikkaat rikastuvat
Keskivertosuomalaisen varallisuus ei takaa taloudellista riippumattomuutta, sanoo taloushallinan asiantuntija.
Varallisuus on jakautunut Suomessa epätasaisesti. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan varakkain kymmenesosa omisti melkein puolet nettovarallisuudesta vuonna 2013. Köyhempi puolikas Suomea omisti noin seitsemän prosenttia. Nettovarallisuus saadaan vähentämällä varoista velat.
Pitkällä aikavälillä varakkaimman kymmenyksen osuus varallisuudesta on kasvanut, mikä tarkoittaa, että varallisuuserot ovat kasvaneet.
Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 252 000 euroa ja neljäsosalla alle 10 000 euroa.
Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 euroa. Mediaani tarkoittaa sitä, että jos kaikki kotitaloudet laitetaan varallisuusjärjestykseen, valitaan keskimmäinen.
Suomalaiset ovat vaurastuneet, mutta varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen korvaan keskivertosuomalaisen varallisuus kuulostaa edelleen kovin pieneltä.
”Jos se on vain asunto-omaisuutta, niin en lähtisi hirveästi juhlimaan. Omaan asuntoon sitoutunut varallisuus ei ole helposti käytettävissä”, Majasalmi kommentoi.
Yleensä omistusasunto on ensimmäinen merkittävä varallisuuserä, jonka suomalaiset hankkivat. Tilastokeskuksen mukaan asuntovarallisuus on myös keskeisin tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa. Omassa asunnossa asui noin 68 prosenttia kotitalouksista ja sen osuus kokonaisvarallisuudesta oli 53 prosenttia.
Majasalmi pohtii varallisuutta siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se antaa turvaa mahdollisten oman talouden karikoiden aikana.
”110 000 euroa ei riitä kovinkaan pitkäksi aikaa”, hän sanoo.
Majasalmen mielestä olisi hyvä tavoitella ensin omaa taloudellista turvaa ja tasapainoa, ja sen jälkeen aloittaa pyrkimys kohti jonkin asteista taloudellista riippumattomuutta. Ensimmäinen tarkoittaa, että talous olisi ylijäämäinen ja säästössä olisi jonkinlainen turvapuskuri.
Taloudellinen riippumattomuus puolestaan syntyy siitä, että varallisuutta on niin paljon, että sen tuottamilla tuloilla pystyy kattamaan oman elämän perustarpeiden ja valitun elintason kulut. Tilastojen valossa taloudellisisti riippumattomia ihmisiä on Suomessa hyvin vähän.
Taloudelliseen riippumattomuuteen pääseminen vaatii nykyisessä taloustilanteessa melkoisen potin rahaa. Jos esimerkiksi henkilöllä on miljoonan euron omaisuus ja sen vuotuinen tuotto olisi kolme prosenttia, verojen jälkeen käytettäväksi jäisi noin kaksi tuhatta euroa kuussa. Lisäksi varallisuus ei tässä tapauksessa voi olla se asunto, jossa itse asuu. Koska omasta asunnosta ei kovin helposti saa tuottoa.
Kovin on haasteellista, jos mielii taloudelliseen vapauteen. Mutta miten hankitaan se miljoona?
”Tyypillisimmin hyväpalkkaisella työllä, säätämällä ja sijoittamalla tai menestymällä yrittäjänä”, Majasalmi neuvoo. ”Ensin on siis saatava riittävästi tuloja aikaan. Siitä laitetaan osa säästöön ja aletaan sijoittaa. Myöhemmässä vaiheessa pyritään lisäämään sijoitustoiminnan vauhtia. Sijoituspuolella pitää oppia ensin tietyt perusasiat, jottei astu ilmeisiin monttuihin ja saa rahat kasvamaan.”
Hänen mukaansa suomalaiset totuttautuvat palkkatuloillaan tiettyyn elintasoon, ja jos sen jälkeen jää jotain ylimääräistä, siitä laitetaan hieman pahan päivän varalle. Majasalmen mukaan asiat tehdään vähän nurinkurisessa järjestyksessä.
”Olisi helpompaa, jos tuloista lohkaisisi ensin vaikka ihan pikku siivun syrjään ja pitäisi huolen, että tulee lopuilla käytettävillä rahoilla toimeen.”
Moni ottaa velkaa vaurastuakseen. Kotitalouksien velkaantumisaste on liki kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Velkaantuminen kohosi 122,2 prosenttiin vuoden 2014 loppupuolella. Millä tavalla kotitalouksien pitäisi suhtautua lainarahaan näinä aikoina?
”Etenkin kulutusluotot ovat tosi huono juttu, varsinkin jos omassa taseessa pelkkä velkapuoli kasvaa. Varojen pitäisi olla velkaa suuremmat ja varojen tulisi tuottaa jotain lisätuloja”, Majasalmi sanoo.
Monen suomalaisen nettovarallisuus on kasvanut sen vuoksi, että omistusasunnon hinta on noussut. Majasalmi varoittaa, että tähän ei saa tuudittautua. Syynä on asuntojen kysynnän pieneneminen tulevaisuudessa.
”Uskon, että suomalaisten asuntojen hintojen reaalihinnat jatkavat laskua monin paikoin. Asuntojen hintoihin vaikuttavat varsin paljon väestömäärän muutokset, työllisyystilanne, tulotason kehitys ja lainarahan saatavuus.”
Velkarahalla sijoittamiseen Majasalmi suhtautuu varovaisen positiivisesti.
”Varsinkin tässä korkomarkkinassa voi olla mahdollista saada parempi tuotto kuin mikä korko on.”
Jokaisen on kuitenkin mietittävä hyvin tarkkaan, miten selviää siinä tapauksessa, jos sijoitus osoittautuu tuottamattomaksi tai korot nousevat.