Islamilainen pankki kasvaa vauhdilla: Koron ottaminen kielletty – näin tulot kerätään
”Pankkikriisiä ei valitettavasti ratkaista teologialla”, sanoo suomalaistutkija.
Konsultti- ja tilintarkastusfirma Ernst & Youngin arvion mukaan islamilaisten pankkien varallisuus kasvoi vuosien 2009 ja 2013 välissä noin 17,6 prosenttia joka vuosi. Kasvu jatkuu vuoteen 2018 asti arvion mukaan keskimäärin 19,7 prosentin suuruisena vuosittain.
Islamilainen pankki on herättänyt kiinnostusta laajemminkin. Vuonna 2009 Vatikaanistakin kehotettiin pankkikriisin kanssa kamppailevan länsimaisen pankin ottavan mallia islamilaisesta pankista.
”Luennolla opiskelijat ovat hyvin innostuneita islamilaisen pankin eettisyydestä”, sanoo Suomen Pankin vieraileva tutkija, professori Laurent Weill. Hän hoitaa taloustieteen professuuriaan Robert Schuman -yliopistossa Strasbourgissa.
Islamilaisen pankin eettisyys tarkoittaa sitä, että se ei saa ottaa korkoa antamastaan lainasta. Tämä on Koraanissa kielletty.
Islamilainen pankki ei myöskään voi rahoittaa Koraanin kieltämää liiketoimintaa, kuten vaikka ase- ja pornoteollisuutta tai sikataloutta. Se voi rahoittaa pörssikauppaa, kunhan pörssiyrityksen toimiala on islamilaisen lain mukaan sallittua.
Weillin mukaan islamilaista pankkia tarkasteltaessa käytäntö pitää erottaa teoriasta. Erot länsimaiseen pankkiin nähden ovat lopulta pienet. Vaikka islamilainen pankki ei otakaan korkoa, niin se kerää itselleen tulot muilla tavoilla.
Näin islamilainen pankki toimii:
Jos asiakas haluaa ostaa esimerkiksi auton, niin islamilainen pankki ostaa auton, jonka myy hieman kalliimmalla asiakkaalle. Asiakas maksaa takaisin osamaksulla. Tätä pankkitointa kutsutaan nimellä murabaha.
”Jos asiakas ei pysty maksamaan kuukausieräänsä, niin islamilainen pankki ei saa vaatia rangaistusmaksua. Sen sijaan asiakas suorittaa lisämaksun hyväntekeväisyyteen”, professori Laurent Weill kertoo.
Toinen rahoitusvaihtoehto islamilaisessa pankissa on musharaka. Tässä pankki ei suoraan lainaa rahaa, vaan osallistuu osaltaan kohteen hankkimiseen.
”Riski jaetaan. Jos esimerkiksi hankitaan tehdas ja se tuottaa hyvin, niin myös pankki saa hyvä voiton sijoitukselleen. Jos tuotto on pientä, niin pankin voittokin on pientä.”
Nopeasta kasvusta huolimatta islamilaisen pankin osuus koko maailman pankkitaloudesta on vain noin yksi prosentti. Vahvin osuus islamilaisella pankilla on Kaakkois-Aasiassa sekä Persianlahden maissa.
Euroopassa islamilaisia pankkeja on eniten Britanniassa. Weillin mukaan Britanniassa on 22 pankkia, joilla on islamilaisia pankkituotteita. Näistä kuusi pankkia on kokonaan islamilaisia.
”Britanniassa on kaksi miljoonaa muslimia, mutta silti vain noin 50 000 on islamilaisten pankkien asiakkaana.”
Syy tähän on Weillin mukaan se, että ensimmäinen nykyaikainen islamilainen pankki perustettiin vasta 1970-luvun puolivälissä.
”Kaikki muslimit tietävät, että sikaa ei pidä syödä, mutta islamilaisesta pankista kaikki eivät ole kuulleet.”
Maailmanpankin keräämän tietokannan mukaan varallisuudeltaan suurimmat islamilaiset pankit ovat iranilainen Bank Melli sekä Bank Albilad Saudi-Arabiasta.
Britannia on islamilaisen pankin vahva maa Euroopassa. Ensimmäinen brittiläinen pankki, joka toimii kokonaan islamilaisen lain mukaan, on Al Rayan Bank, entiseltä nimeltään Islamic Bank of Britain.
Voisiko islamilainen pankki olla vaihtoehto länsimaisen pankin kriiseihin ja häikäilemättömyyteen kyllästyneelle kuluttajalle?
Professori Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta sanoo, että islamilainen pankki ei olisi vaihtoehto, jolla voisi ratkaista länsimaisen pankin ongelmat. Ruuskasen mukaan islamilaisessa pankissa on rakennettu monimutkaisia järjestelmiä, joilla pyritään kiertämään perustavanlaatuisia taloudellisen vaihdannan lakeja.
”Pankkikriisiä ei valitettavasti ratkaista teologialla.”
Ruuskanen sanoo, että isot pankit toimivat muuttumattomien taloudellisten periaatteiden mukaan. Nämä talouden lait ovat universaaleja. Ongelmat Ruuskasen mukaan lopulta syntyvät ihmisten perusominaisuuksista, ahneudesta ja sääntöjen rikkomisesta.
Islamilainen pankki jää marginaaliseksi ilmiöksi, Ruuskanen uskoo.
”Meillä on nytkin olemassa eettisiä sijoitusrahastoja, mutta ne eivät ole kovinkaan suosittuja tavallisten sijoittajien keskuudessa. Institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt, sijoittavat eettisiä periaatteita noudattaviin rahastoihin.”
Ruuskanen pitää islamilaisen pankin mukaan tulemista markkinoille hyvänä asiana, koska se lisää pankkitarjonnan monipuolisuutta.
Pankkikriisin puhkeamisen jälkeen pankit ovat olleet tiukemmin säänneltyjä ja sen vuoksi niistä on tullut kovin yhdenmukaisia. Riskikohteita rahoitetaan varovaisemmin.
”Läntiset pankitkin kokevat kuluttajien ja valvontaviranomaisten taholta painetta muuttaa toimintaansa eettisemmäksi.”