Sipilän hallitus jyrää: Saamelaiset pyyhittiin pois lakiesityksestä
Olemme todella pettyneitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja.
Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset on pyyhitty pois pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen metsähallituslakia käsittelevästä lakiesityksestä.
Tämä selviää Suomen Kuvalehden hallussa olevasta lakiesityksestä, joka on päivätty 15. syyskuuta 2015.
Iso lakikokonaisuus on ollut vireillä jo useita vuosia, ja sen perimmäinen tarkoitus on muodostaa Metsähallituksesta valtion erityisliikelaitos, jossa hallintotehtävät ja liiketoiminta ovat erillään. Taustalla on EU-lainsäädäntö.
Metsähallituksen organisaatioon liittyvien lakimuutosten lisäksi jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus esitti saamelaisille lakiuudistuksessa erityissäädöksiä, jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvaa suunnittelua.
Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että Metsähallitus olisi yhdessä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa selvittänyt valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvät vaikutukset saamelaiskulttuuriin.
Lisäksi Kataisen hallitus kirjasi lakiesitykseen muun muassa, että Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet eivät saa heikentää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Saamelaisilla olisi ollut oikeus myös hakea muutosta Metsähallituksen tekemiin hallintopäätöksiin.
Uudessa lakiesityksessä Kataisen hallituksen muotoilut on poistettu. Niiden yli on vedetty viivat.
Maa- ja metsätalousministeriöstä vahvistetaan Suomen Kuvalehdelle, että metsähallituslakiin ei tässä esityksessä ole tulossa erityissäännöksiä, jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta. Lakia vie eteenpäin maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyrmistynyt.
Hänen mukaansa Saamelaiskäräjät ei ole saanut mitään tietoa siitä, että saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset on pyyhitty pois lakiesityksestä.
”Olemme todella pettyneitä, jos asia on todellakin näin. Me emme tällaista tietoa ole saaneet. Vuosien työ on mennyt hukkaan. Kyseessä on erityislaki, jolla on iso merkitys saamelaisten kotiseutualueella”, Sanila-Aikio sanoo.
Erityislailla hän viittaa muun muassa vesi- ja kaivoslakiin, joihin on lisätty saamelaiskulttuuria koskevat suojapykälät. Niitä kutsutaan heikentämiskieltona.
”Metsähallituslaki on kyllä yksi tällaisista laeista”, Sanila-Aikio sanoo.
Julkisuudessa on keskusteltu kiivaasti myös Metsähallituksen aikeista käyttää yleisiä maa- ja vesialueita: Suomen luonnonsuojeluliitto toi esille, että valtio aikoo tehdä vesialueillaan tulevaisuudessa mahdollisesti bisnestä.
Laissa Metsähallituksen johtajakuvioita aiotaan myös muuttaa siten, että liikelaitoksen hallituksen ja toimivan johdon valtaa lisätään.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliton MTK:n puheenjohtaja ja nykyinen Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä (kesk) saisi lisää valtaa päättää Suomen valtion metsistä ja vesialueista.
Hallituksen esitys uudeksi laiksi annetaan eduskunnalle budjettilakina lokakuussa 2015 ja tarvittavat muutokset vuoden 2016 talousarvioesitykseen tehdään talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä.
Viime vuonna Metsähallitus tuloutti valtion kassaan 120 miljoonaa euroa.
Kataisen hallituksen esitys kariutui viime metreillä vuosi sitten, kun silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen ja siihen liittyvä laki käsitellään uudelleen epäselvyyksien ja kovan vastuksen vuoksi.
Lakiesitys ei ole vielä virallinen, siihen voi tulla muutoksia, mutta tiukan aikataulun takia tämä on epätodennäköistä.