Rikas Kauniainen ei noudattanut hankintalakia: Alaikäisen pakolaisen kustannukset 259 euroa päivässä
Kauniaisissa alaikäisten turvapaikanhakijoiden perhekodin kustannuksia ei kilpailutettu.
Uudellamaalla sijaitseva Kauniainen on päättänyt ottaa kuntaan yhdeksän alaikäistä turvapaikanhakijaa. Kaupunki on sopinut perheryhmäkotipalvelun tuottamisesta Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kanssa.
Sopimuksen mukaan yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per alaikäinen. Sopimuksen kestoksi on määritelty yksi vuosi, ja sen arvo on noin 850 000 euroa.
Kustannuksia alaikäisten ryhmäkodissa nostaa muun muassa se, että valvontaa pitää olla vuorokauden jokaisena tuntina. Suurin osa kustannuksista tuleekin henkilökunnan palkoista.
”Alaikäisten, yksin maassa oleskelevien kustannukset valtio korvaa kunnalle täysimääräisenä”, sanoo Kauniaisten sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg.
Kauniaisissa asuvat turvapaikanhakijat ovat iältään 13–17-vuotiaita.
Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.
Kaupunki vetoaa syyskuussa 2015 allekirjoitettuun EU-komission linjaukseen, jonka mukaan hankinnoissa voidaan turvautua suorahankinnan kaltaiseen menettelyyn turvapaikanhakijoiden määrän äkillisen lisääntymisen vuoksi.
Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä mainitaan, että ”toiminta kilpailutetaan hankintalain mukaisesti sopimuksen päätyttyä”.
”Yhteistyö valtion kanssa on ollut jokseenkin tiivistä asian valmisteluvaiheessa. Hankinta toteutettiin tilapäisesti suorahankintana, jotta toiminta saadaan käyntiin valtion toivomassa aikataulussa”, sosiaalipäällikkö Myhrberg sanoo.
Kauniaisissa on herättänyt keskustelua se, että turvapaikanhakijat sijoitetaan ”liian hienoon” taloon. Mistä on kyse?
”Varsinaisesti keskustelua ei ole herännyt, vaan muutama kaupunkilainen on esittänyt mielipiteensä. On olemassa ihmisiä, joiden mielestä näiden sodan jaloista selviytyneiden nuorten tulisi asua vaatimattomammin. Ainakin vaatimattomammin kuin korkean tulotason kauniaislaisten”, Myhrberg sanoo.
”Tosin kullasta ei tämänkään omakotitalon hanat ole tehty ja tilaa on varsin maltillisesti yhdeksän asukkaan käytettäväksi.”
Ovatko alaikäiset turvapaikanhakijat tervetulleita Kauniaisiin?
”Ilman muuta, valtuuston päätös aikanaan oli perussuomalaista edustajaa lukuun ottamatta yksimielisesti puolesta. Useita vapaaehtoisia, perheistä lähtien, on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi.”
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjaukset, ohjeistukset ja toteutukset hankintalain noudattamisessa pakolaisasioissa ovat jokseenkin sekavia.
Esimerkiksi sisäministeriön elokuussa 2016 julkaistun raportin mukaan Maahanmuuttoviraston tekemät sopimukset yksityisten vastaanottokeskusten kanssa olivat osittain ongelmallisia ja kustannukset kasvoivat merkittävästi.
”Maahanmuuttoviraston tulisikin panostaa vastaanottotoiminnan hankintojen keskitettyyn kilpailutukseen ja tukea vastaanottopalveluntuottajia kilpailutuksissa”, raportissa ohjeistettiin.
Nyt tehtävät alaikäisten turvapaikanhakijoiden ”kuntasijoitukset” eivät kuulu sisäministeriön tai Maahanmuuttoviraston hallinnon alalle.
Kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja alueellisesti Ely-keskukset. Ne ovat neuvotelleet useiden eri kuntien kanssa alaikäisten pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden sijoituksista kuntiin.
Suomen Kuvalehden haastattelemien useiden virkamiesten mukaan tilanne on edelleen vaikea hankintalain näkökulmasta tarkasteltuna, sillä kunnissa päätöksenteko on verkkaista ja mutkikasta.
Perheryhmäkotien perustamisella on kuitenkin kiire, sillä lapsille pitää löytyä nopeasti turvallinen koti. Monet lapset ovat sota-alueilta, ja heidän kärsimyksensä voivat olla suuret.
Lapsia pyritäänkin sijoittamaan turvallisuuden vuoksi suhteellisen pieniin yksiköihin, jolloin pienten perhekotien kustannukset voivat nousta korkeammiksi kuin isojen yksiköiden.
Vuonna 2015 Suomeen tuli noin 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä on saapunut noin 300.