Ilkka Kanerva: Suomi ja Ruotsi puolustusliittoon – ja tarvittaessa yhdessä jopa Natoon

”Oma pesä pidetään kunnossa ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan”, linjaa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Juha Sipilän (kesk) hallitus antaa alkuvuonna eduskunnalle puolustuspoliittisen selonteon.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok), miten Suomen linjaa olisi tarkistettava?

”Turvallisuusympäristön muutos edellyttää kahta asiaa: oma pesä pidetään kunnossa ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan.”

Missä Suomen kannalta tärkein muutos on tapahtunut?

”Kansainvälisen tilanteen kiristyminen näkyy Itämeren alueella kaikkien paitsi Lähi-idän professorin mielestä. Tarkoitan Jaakko Hämeen-Anttilaa.”

Ruotsissa hehkutetaan yhteistyötä Suomen kanssa. Voiko kuhertelu johtaa puolustusliittoon?

”Sellaista päämäärää ei pidä poissulkea. Suomen intressi on tavoitella sitä, ja Suomen pitäisi ottaa kuskin rooli. Ruotsilla on erittäin vahvat meri- ja ilmavoimat.”

Puolueenne kokoomus kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Pitäisikö Nato-suhteesta mainita selonteossa?

”Selonteon lausuma perustuu hallitusohjelmaan, jossa ei enää ole jäsenyyden estävää mainintaa.”

Tarkoittaako Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistyminen sitä, että maat tekisivät asiallisesti ottaen yhdessä päätökset liittymisestä Natoon?

”Pitäisin sitä perusteltuna, jos haetaan yhteistä rytmiä puolustukselle.”

”Tahtotilan pitää näkyä.”

Neljän sota-aluksen tilaus ja Hornet-hävittäjien korvaaminen maksaa yhteensä 9–12 miljardia euroa. Pitäisikö selonteossa antaa hallitukselle valtuus, joka tarkoittaisi käytännössä vuoteen 2031 ulottuvan hankintaohjelman hyväksymistä?

”Tahtotilan pitää näkyä. Pitää olla yksimielisyys meri- ja ilmavoimien kaluston päivityksestä.”

Riittääkö hallituksen tuki vai tarvitaanko kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksyntä?

”Noiden välillä on vaihtoehtoja. Tarvitaan nykyisten hallituspuolueiden, sosiaalidemokraattien ja vastuullisten pienpuolueiden kannatus.”

Mikä on paras tapa rahoittaa hankinnat: budjettirahoitus puolustusministeriön pääluokasta, varojen siirtäminen budjetin ulkopuolelle rahastoon, puolustusvero vai obligaatiot eli jonkinlaiset war bondit?

”Se asia on selvästi auki eikä sellaista päätöstä tehdä, kun vielä ei ole päätöstä hankinnoista. Minulla ei ole kantaa rahoitusmalliin. Ei kannata sitoutua tiettyyn vaihtoehtoon.”

Voisiko rahoituksessa olla mukana obligaatioita?

”Valtion pitää vastata rahoituksesta.”

Pitääkö rahoituspäätöksen yhteydessä sopia, etteivät hankinnat vaikuta esimerkiksi sosiaali- tai opetusministeriön määrärahoihin?

”Minusta on vaikea mennä sanomaan, ettei se vaikuttaisi mitenkään esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöön. Ei se niin toimi.”