Pastöroimaton tinkimaito ei ole kaupan maitoa terveellisempää

geenitekniikka
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kiisteltyä raakamaitoa saa nykyisin myydä suoran maitotiloilta kuluttajille. Kuva Rex Features / LK.

Louis Pasteur keksi vuonna 1866 nyttemmin nimellään tunnetun menetelmän parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä kuumentamalla tuote lyhytaikaisesti 60 asteeseen. Pasteur aloitti viinistä, mutta nykyään tavallisin pastöroitava tuote on maito. Kaupoissa myytävä maito on kuumennettu muutaman kymmenen sekunnin ajaksi yli 70 asteeseen.

Jotkut terveystietoiset kuluttajat ovat alkaneet viime aikoina suosia pastöroimatonta maitoa. Raakamaidolla eli tinkimaidolla tarkoitetaan kotieläinten maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 asteen lämpötilaan tai käsitelty vastaavalla tavalla. Raakamaidosta ei myöskään ole poistettu eikä siihen ole lisätty mitään.

Tällä hetkellä pastöroimattoman maidon osuus maidon kokonaismyynnistä on 0,4 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, joka vapauttaisi raakamaidon tuotannon ja myynnin. Nykyisten säännösten mukaan raakamaitoa saa myydä pieniä määriä suoraan maitotiloilta kuluttajille. Uusien säännösten mukaan maitoa saisi myydä rajoituksetta myös vähittäiskauppojen kautta. Maitotila voisi myös valmistaa tuottamastaan raakamaidosta juustoja ja muita maitotuotteita.

Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola pitää ehdotettua asetusta “huuhaan markkinointioperaationa”.

“Se veisi kansanterveyttä ja elintarviketurvallisuutta menneisiin kauheisiin aikoihin päin - ilman mitään tieteellisesti todettua hyötyä”, Tammisola sanoo.

Maidon pastörointi on yksi niistä suurista edistysaskelista, joiden avulla 1800-luvun valtavasta lapsikuolleisuudesta päästiin nykyiseen lasten ja nuorten lähes olemattomaan kuolleisuuteen.

Tammisola muistuttaa tuoreista tapauksista. Turun Kuralassa pastöroimaton luomumaito sairastutti viime vuonna lapsia ehec-kolibakteeriin ja oli vain hyvää onnea, ettei kukaan kuollut. Ehec-kolibakteeri muhii mielellään juuri naudoissa.

Ravintolassa käytetystä pastöroimattomasta maidosta tehty luomuvanukas vei Helsingin Juniorijouset viikoksi tiputukseen konserttikiertueella Sauerlandissa. “Keskellä vihreintä Saksaa”, Tammisola huomauttaa keskieurooppalaiseen luomuideologiaan viitaten.

“Samantapainen operaatio tehtiin joku vuosi sitten Kanadassa, kun kulutettiin paljon yhteiskunnan voimavaroja, jotta saatiin pystyyn säännökset pastöroimattoman omenamehun myynnin sallimiseksi siellä.”

Tammisolan mukaan vain kolme prosenttia kanadalaisista, “pääosin erilaisten uskomussuuntausten edustajia”, halusi ostaa pastöroimatonta omenamehua. Säännökset tuudittivat ihmiset uskoon, että sen vaaralliset tautiriskit olisivat poistuneet.

“Tosiasiassa moinen mehu voi yhä levittää monia hengenvaarallisiakin tauteja, kuten ehec-kolia, listeriaa ja salmonellaa. Pastöroimaton maito oli tunnetusti suuri taudinvälitysreitti vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla.”

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa lausunnossaan asetusehdotuksesta, ettei tieteellistä näyttöä tinkimaidon ravitsemuksellisista hyödyistä ole olemassa. Ternimaidosta eli heti poikimisen jälkeen erittyvästä maidosta, jota muun raakamaidon tavoin ei käsitellä mitenkään, tehtiin Euroopan Ravitsemusturvallisuusvirastolle useita terveysväitehakemuksia. Yksikään niistä ei kuitenkaan läpäissyt asiantuntijaseulaa.

Raakamaitoa voi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pitää ravitsemuksellisesti ennemminkin ongelmallisena kuin hyödyllisenä tuotteena, koska se on täysrasvaista, ja rasva on pääosin tyydyttynyttä. Ravitsemussuositusten mukaan tulisi juoda rasvatonta maitoa.

Maidon maku ei muutu pastöroinnissa. Jos raakamaito maistuu kuluttajan suussa paremmalta kuin kaupan maito, syynä voi olla kaupan maidon homogenointi tai alempi rasvapitoisuus. Tässä tapauksessa raakamaidon parempi maku tulee kuitenkin terveyden kustannuksella eikä sen kylkiäisenä.

Geenimuuntelusta 20 vuoden kokemus

EU:n ja Yhdysvaltain välille neuvoteltava vapaakauppasopimus saattaa merkitä sitä, että Eurooppa joutuu lieventämään geenimuunnellun eli GM-ruoan myynnin tiukkaa sääntelyä.

Eurooppalaisesta näkökulmasta yhdysvaltalainen geenimuunnellun ruoan ja rehun tuotannon ja myynnin sääntely on varsin vapaamielistä. Suomessa varsinaista GM-ruokaa ei ole myynnissä, mutta eläimille on Suomessakin voitu syöttää muuntogeenistä rehua. Lisäksi joistakin tuotteista voi löytyä pieniä määriä muuntogeenisten tuotteiden jäämiä.

Tieteellisen näytön valossa Yhdysvaltainkin GM-politiikka on liian tiukkaa, väittää Illinoisin yliopiston ravitsemustieteen emeritusprofessori Bruce Chassy.

Ensimmäiset geenimuunnellut elintarvikkeet tulivat Yhdysvalloissa kauppoihin lähes 20 vuotta sitten. Sen jälkeen muuntogeenisistä viljelykasveista on tehty tuhansia tutkimuksia. Chassyn mukaan tutkimukset osoittavat, että geneettisesti muokattu ruoka ei sisällä mitään erityistä riskiä sen enempää ympäristölle kuin kuluttajallekaan.

Alkuvuonna Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa puhuneen Chassyn mukaan GM-ruoan ylisääntely sen sijaan vahingoittaa ympäristöä, heikentää terveyttä maailmanlaajuisesti ja on taloudellinen taakka kuluttajalle. Viljelijät ovat huomanneet, että muuntogeenisten lajikkeiden etuna ovat paremmat sadot ja taloudellinen kannattavuus, pienempi työvoiman, torjunta-aineiden ja energian tarve sekä pienempi hiilijalanjälki, Chassy väittää.

Näistä eduista huolimatta Yhdysvaltain viranomaiset vaativat uusilta muuntogeenisiltä lajikkeilta myrkyllisyyden arviointia, allergeenisuuden testausta, kemiallisia analyysejä ja muita testejä. Testausvaihe kestää viidestä kymmeneen vuotta ja maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Chassyn mukaan prosessi “tuhlaa voimavaroja ja vie huomion todellisilta elintarviketurvallisuuden kysymyksiltä”.

“Kun puolet maailman väestöstä elää nyt maissa, joissa muuntogeenisiä ruokakasveja viljellään, voisi olla asianmukaista alentaa GM-lajikkeiden valvontaa tasolle, joka vastaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa riskiarviota.”