Paavo Väyrynen kehitysavun lopettamispuheista: "Wahlroos provosovoi mahdottomalla ajatuksella"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kehitysapuministeri Paavo Väyrynen tyrmää Björn Wahlroosin ja kansalaisjärjestöjen kritiikin.

Paavo Väyrynen

Kehitysapua oli tarkoitus lisätä ensi vuonna 170 miljoonalla eurolla. Hallitus leikkasi viime viikolla summan 92 miljoonaan, jotta budjetin menokehyksiä ei ylitettäisi. Kuinka tämä vaikuttaa kehitysavun tavoitteisiin, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen?

“Ei mitenkään. Saavutamme asetetun tavoitteen ja ylitämmekin sen ensi vuoden osalta. Suomi on harvoja maita EU:ssa ja koko maailmassa, jonka määrärahat kasvavat.”

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kuitenkin arvostelleet hallitusta kehitysmaiden köyhien pettämisestä?

“Arvostelu ei ole perusteltua. Ensi vuodelle alunperin määritelty kehys perustui tilanteeseen, jossa kansantulo kasvaa, mutta nyt kansantulo on supistunut. 92 miljoonaa merkitsee yli kymmenen prosentin lisäystä tämän vuoden määrärahoihin verrattuna.”

Suomi lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa kehitysmaille 110 miljoonaa euroa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Onko tämä raha nyt uutta vai otetaanko se pois köyhimpien maiden kehitysavusta?

“Se on tulkintakysymys. Suomi ylittää tänä ja ensi vuonna reilusti velvoitteensa. Sen lisäksi suuntaamme kymmeniä miljoonia euroja toimintaan, joka palvelee ilmastotavoitteita.”

Kehitysapu nousee ensi vuonna 0,58 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Milloin tavoitteeksi asetettu 0,7 prosenttia saavutetaan?

“Vahvistimme kehysriihessä, että olemme 0,7 prosentissa vuonna 2015. Sen lisäksi joudumme rahoittamaan myös kehitysmaiden ilmastopolitiikkaa.”

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti Suomen Kuvalehdessä (SK 11/2010), että kehitysavun pitäisi olla suurin yksittäinen leikkauskohde, kun valtiontaloutta tasapainotetaan. Mitä mieltä olette tästä?

“Ilmeisesti Wahlroos halusi provosoida mahdottomalla ajatuksella. Hän vetosi sambialaiseen taloustieteilijään Dambisa Moyoon, joka ei ole saanut äärinäkemyksilleen kannatusta juuri muualta kuin Wahlroosilta. Moyo on itsekin vetänyt takaisin Dead Aid -kirjassaan esittämiään väitteitä.”

Wahlroosin mukaan Suomi on heittänyt 50 vuotta rahaa kankkulan kaivoon jakamalla kehitysapua köyhimmille maille. Onko avulla saavutettu mitään pysyvää?

“On saavutettu, mutta sen mittaaminen on hankalaa. Me emme tiedä, millainen tilanne olisi esimerkiksi Afrikassa, jos Suomi ja muut teollistuneet maat eivät olisi auttaneet. Kehitysapuun liittyy sekä epäonnistumisia että menestyksekästä toimintaa.”

Mitä virheistä on opittu?

“Kehitystä pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti, ei yksittäisinä hankkeina ja ohjelmina. Samalla on toimittava kestävällä tavalla siten, että saavutamme nopeasti mahdollisimman pysyviä tuloksia.”

Mihin kehitysapuvaroja pitäisi suunnata eniten, jos te saisitte päättää yksin asiasta?

“Aina välillä esiintyy mielipiteitä, että joku yksittäinen sektori tai ohjelma voisi muuttaa kaiken. Yleensä nämä ajatukset ovat kovin yksipuolisia. Meillä on erittäin hyvä kehityspoliittinen ohjelma, jonka mukaan on viisasta toimia.”

Kehitysapu

  • 923,6 miljoonaa euroa eli 0,55 prosenttia bkt:sta – vuonna 2011 se nousee 0,58 prosenttiin bkt:sta
  • Kehitysmaiden ilmastotalkoisiin luvatut miljoonat sisällytetään kehitysapuun
Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva

Aiheesta lisää
Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa (Suomenkuvalehti.fi 19.3.2010)