Kehitysapuministeri Paavo Väyrynen tyrmää Björn Wahlroosin ja kansalaisjärjestöjen kritiikin.
Kehitysapua oli tarkoitus lisätä ensi vuonna 170 miljoonalla eurolla. Hallitus leikkasi viime viikolla summan 92 miljoonaan, jotta budjetin menokehyksiä ei ylitettäisi. Kuinka tämä vaikuttaa kehitysavun tavoitteisiin, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen?
”Ei mitenkään. Saavutamme asetetun tavoitteen ja ylitämmekin sen ensi vuoden osalta. Suomi on harvoja maita EU:ssa ja koko maailmassa, jonka määrärahat kasvavat.”
Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kuitenkin arvostelleet hallitusta kehitysmaiden köyhien pettämisestä?
”Arvostelu ei ole perusteltua. Ensi vuodelle alunperin määritelty kehys perustui tilanteeseen, jossa kansantulo kasvaa, mutta nyt kansantulo on supistunut. 92 miljoonaa merkitsee yli kymmenen prosentin lisäystä tämän vuoden määrärahoihin verrattuna.”
Suomi lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa kehitysmaille 110 miljoonaa euroa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Onko tämä raha nyt uutta vai otetaanko se pois köyhimpien maiden kehitysavusta?
”Se on tulkintakysymys. Suomi ylittää tänä ja ensi vuonna reilusti velvoitteensa. Sen lisäksi suuntaamme kymmeniä miljoonia euroja toimintaan, joka palvelee ilmastotavoitteita.”
Kehitysapu nousee ensi vuonna 0,58 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Milloin tavoitteeksi asetettu 0,7 prosenttia saavutetaan?
”Vahvistimme kehysriihessä, että olemme 0,7 prosentissa vuonna 2015. Sen lisäksi joudumme rahoittamaan myös kehitysmaiden ilmastopolitiikkaa.”
Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti Suomen Kuvalehdessä (SK 11/2010), että kehitysavun pitäisi olla suurin yksittäinen leikkauskohde, kun valtiontaloutta tasapainotetaan. Mitä mieltä olette tästä?
”Ilmeisesti Wahlroos halusi provosoida mahdottomalla ajatuksella. Hän vetosi sambialaiseen taloustieteilijään Dambisa Moyoon, joka ei ole saanut äärinäkemyksilleen kannatusta juuri muualta kuin Wahlroosilta. Moyo on itsekin vetänyt takaisin Dead Aid -kirjassaan esittämiään väitteitä.”
Wahlroosin mukaan Suomi on heittänyt 50 vuotta rahaa kankkulan kaivoon jakamalla kehitysapua köyhimmille maille. Onko avulla saavutettu mitään pysyvää?
”On saavutettu, mutta sen mittaaminen on hankalaa. Me emme tiedä, millainen tilanne olisi esimerkiksi Afrikassa, jos Suomi ja muut teollistuneet maat eivät olisi auttaneet. Kehitysapuun liittyy sekä epäonnistumisia että menestyksekästä toimintaa.”
Mitä virheistä on opittu?
”Kehitystä pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti, ei yksittäisinä hankkeina ja ohjelmina. Samalla on toimittava kestävällä tavalla siten, että saavutamme nopeasti mahdollisimman pysyviä tuloksia.”
Mihin kehitysapuvaroja pitäisi suunnata eniten, jos te saisitte päättää yksin asiasta?
”Aina välillä esiintyy mielipiteitä, että joku yksittäinen sektori tai ohjelma voisi muuttaa kaiken. Yleensä nämä ajatukset ovat kovin yksipuolisia. Meillä on erittäin hyvä kehityspoliittinen ohjelma, jonka mukaan on viisasta toimia.”
Aiheesta lisää
Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa (Suomenkuvalehti.fi 19.3.2010)
kehitysapu , Paavo Väyrynen , Björn Wahlroos
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Suomen kenitysapukohteessa Ethiopiassa oli väkiluku 70-luvun alussa 25 miljoonaa, metsäpinta-ala 40%, nyt väkiluku on 85 mijoonaa ja metsäpinta-ala 4%.
Hyvä ja aiheellinen kysymys on, mitä nämä nykytilaa koskevat luvut olisivat, jos kehitysapua ei olisi annettu laisinkaan? Minä väitän, että nämä murheelliset luvut ovat kehitysavun tulosta ja tältä osin Wahlroosin kritiikki on aiheellinen.
Kehitysavun suurin kausaali Afrikassa on väestöräjähdys. Ja väestöräjähdys globaalilla tasolla on ilmastonmuutoksen perimmäinen syy. Ovatko kehitysapua antavat maat siis myös kehitysavun kautta syyllisiä ilmastonmuutokseen?
SK unohti kysellä Väyryseltä, miten suomalainen kehitysapu onkaan saatu kasvamaan niinkn mainiosti kuin ministeri artikkelissa kehuu. Olisin itse nähnyt mielelläni SK:ltä Wahlroosin trollailun torpedoinnin sijaan vaikeita kysymyksiä ilmasto- ja lukukausimaksukokeilurahojen kirjaamisesta ”kehitysavuksi”.
Ilmastoraha:
http://www.kepa.fi/uutiset/7661
Lukukausimaksukokeilu:
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/795/
Molemmat yllä mainituista tapauksista ovat valtion yrityksiä nostaa keinotekoisesti kehitysyhteistyön osuutta valtiontaloudesta lisäämättä reaalisen avun määrää. Asiaa ei ole huomioitu juurikaan julkisessa keskustelussa.
Minusta lukukausimaksujen kirjaaminen kehitysyhteistyöksi on kannatettavaa, eikä siinä ole mitään keinotekoista. Kehitysyhteistyömme sisältää nykyäänkin koulutusprojekteja, joten ei asiassa ole mitään uutta. Vai onko koulutus sinusta jotenkin huonoa kehitysyhteistyötä?
Ihmettelisin, jos kehitysavulla ei olisi saavutettu mitään pysyvää, vaikka Väyrynen ei osaakaan kertoa tarkemmin saavutuksista kiertäessään kysymyksen. Pysyvyyttäkin tärkeämpää on ensiapu, se että apua kaipaavat ihmiset todella saavat raha-avulla välttämätöntä ruoka- ja lääkeapua. Avun meneminen oikeaan osoitteeseen on sekin jo jotain.
Kertokaapa viisaammat mita on ns. LAHIALUEYHTEISTYO?
Yli 300 miljoonaa jaetaan vastikkeetta lahivaltioille. Mm. Venaja saa tanakin vuonna 18 miljoonaa, edes kiitoksia ei vastineeksi vaadita. Eivatko Baltian maat koskaan opi seisomaan omilla jaloillaan? Venajalle nyt joka tapauksessa maksetaan suojelurahaa, menipa se milla nimikkeella tahansa.
Tama LAHIALUEYHTEISTYO kuuluisi ilman muuta kehitysapuun. Toisella nimikkeella jaellaan rahaa samoin perustein kuin kehitysapua: tuloksista ei paljoa edes kuiskailla. Ujostellaan vain nimiketta kehitysapu. Rahaa rikkaalle energiavaltiolle…Venajan osalta
on tosin kirjattu utopistinen tavoite. Pitaa lisata DEMOKRATIAA lahialueella. Onko lisaantynyt?
Tata rahaa on lapettu nyt jo pitkalti yli kymmenen vuotta. Yli 3 miljardia euroa.
Kuka taman hulluuden aloitti, en muista enka tieda. Epailyksia taas kuitenkin on. Ei tainnut Kokoomus ainakaan olla. Eika seisoaltaan pissaavia mistaan puolueesta.
Lisatkaapa 924 miljoonaan vaikkapa vain 300 miljoonaa, muuttakaa se pct/bkt, tulee mielenkiintoisia lukemia.
Eiko myos se ilmastointiraha pitaisi lisata kehittelyapuun? Sama peruste: ilmaista rahaa, tuloksista ei tule koskaan olemaan nayttoa.
Tietysti voisi hohhoijailla Pietarin jatevesipuhdistamosta, Kaliningradin 'tulevasta', mutta nain paasiaisena ei jaksa.
SUOMI OTTAA VALTIONVELKAA ARKIASIOIDEN PYORITTAMISEKSI N. MILJARDI EUROA KUUKAUDESSA. ENTISTEN, MAKSAMATTOMIEN VELKOJEN KOROT…ONKO 3 MILJARDIA. EIKA VELANOTOLLE LOPPUA NAY.
No, vuoden kuluttua on vaalit. Senjalkeinen hallitus voi sysata rivot holtittomuudet tamanhetkisen hallituksen niskaan. Seuraavankin hallituksen puolueet ovat tosin samat, ja veikkaanpa, etta Vaerynenkin saattaa SUOSTUA ministeriksi jos Hanta mennaan PYYTAMAAN. Tosin vain valiaikaisesti, Hanestahan tulee ensiksi Suomen Kansandemokraattisen Tasavallan presidentti ja myohemmin kuningas kun presidentinvaalit lopetetaan turhana rahanmenona.
Vanhasenkin muistinmenetys saattaa palata patkittain. (lainaus elokuvasta Uuno Turhapuron muisti…)
PS. Venajalle makseltiin viela pari vuotta sitten 25 miljoonaa euroa vuodessa. Maailman rikkaimmalle valtiolle.
Paljonko on Venajan kehitysapu?
Venäjän Karjalaan toimitetaan edelleen paljon humanitääristä apua kirkon ja muiden järjestöjen toimesta. Suomen valtion apu pitäisi lopettaa rikkaalle ja lähes velattomalle Venäjän valtiolle kokonaan, koska se vain lisää velkakuormaamme.
Poliitikot ovat likaa sidoksissa kansaivälisiin suhteisiinsa, eivätkä pysty itsenäiseen harkintaan ja päätöksentekoon.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
lempi kirjoitti:
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Juuri tällaista uutisointia tarvitaan paljon enemmän asioissa, kuten mm. www.vn.fi ml. ministeriöt, www.eduskunta.fi, www.tpk.fi, www.europa.eu, www.europarl.europa.eu, www.suomi.fi, kunnat www.kaks.fi yms. työstä erilaisissa asioissa.