Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa

Kotimaa 19.3.2010 08:37

”Ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta”, Björn Wahlroos sanoo.

Björn Wahlroos Björn Wahlroos ei ole koskaan ollut yhtä huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Kuva Taavetti Alin

Björn Wahlroos sanoo, että valtiontalouden tasapainon parantamiseksi on muitakin keinoja kuin verotus.

Suomi voi Wahlroosin mielestä ensinnäkin leikata turhia menoja.

”Jos olisin poliittisesti oikein epäkorrekti, sanoisin, että suurin yksittäinen leikkauskohde on kehitysapu.”
”Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita.”

Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa.

Wahlroosin mielestä myös koulutus- ja tutkimusmenot pitäisi käydä tarkasti läpi. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden tutkimuspanostukset ovat täysin kohtuuttomat.

Wahlroos muuttaisi myös yliopistotutkintojen rahoituksen.

”Nyt se toimii tyhjäntoimittamisen subventiona. Meidän pitäisi kannustaa opiskelijoita valmistumaan ajoissa.”

Hän sanoo, että leikkauslistasta voisi tehdä vaikka kuinka pitkän, vaikka ei käsittelisi ollenkaan julkisten palvelujen vaikeita kysymyksiä.

Toisaalta leikkaukset eivät ole ainoa resepti: Suomi voi myös myydä valtion omaisuutta.

”Tässä tilanteessa on järjetöntä istua säästölippaan päällä.”

Sitä paitsi budjettivaje ja velanotto eivät ole negatiivisia asioita sinänsä. Suomen valtionvelka on olemattoman pieni, jos siitä vähennetään valtion rahoitussaatavat kuten esimerkiksi valtion omistamat pörssiosakkeet. Tilapäiset budjettivajeet eivät ole vaarallisia Suomessa, koska meillä julkista sektoria on hoidettu hyvin – toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

”Sanottakoon selvästi, että valtion ei kuulu ottaa paljon velkaa pitkän päälle. Mutta jos minun pitäisi valita sen välillä, että tukahdutan talouskasvun veronkorotuksilla tai että otan vähän velkaa ja myyn vähän omaisuutta, valitsen tietysti mieluummin jälkimmäisen vaihtoehdon.”

”Nyt olen huolissani”

Wahlroos sanoo, että maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä maista, joissa on tehty erehdyksiä ja maksettu niistä kova hinta. Joillekin on käynyt jopa kalpaten.

”En halua liioitella, mutta ensimmäistä kertaa olen aidosti huolissani tästä maasta.”

Talouspolitiikan lisäksi huolestuttavien asioiden listalle kuuluu nimittäin monta muutakin asiaa: suomalaisten suhde työntekoon, kouluttautumiseen, työuran kestoon ja niin edelleen.

”Uruguayn tarina ei ole hirveän kaukana meistä, ellemme saa aikaan kasvua.”

Wahlroosin mielestä Suomen pitää pystyä antamaan nuorilleen uskottava lupaus tulevaisuudesta. ”Jos meillä ei ole antaa sellaista, en tiedä, kuinka kauan he viitsivät olla täällä.”

Kuinka Björn Wahlroos hoitaisi Suomen talouden kuntoon? Lue lisää SK:sta 11/2010 (ilm. 19.3.).