Oikeustieteen tohtori Lakimiesuutisissa: Korkein oikeus tulkitsee sananvapautta virheellisesti

EIT
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen tilasto sananvapauden osalta on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) murheellinen. Suomi on saanut 16 langettavaa tuomiota, joista 12 käsitteli median sananvapautta. Asiasta kirjoittaa Lakimiesuutiset-lehti uusimmassa numerossaan (3/2011).

Korkeimman oikeuden (KKO) kolme keskeistä yksityiselämän loukkaamista koskevaa ennakkopäätöstä on arvioitu EIT:ssä aiheettomiksi sananvapauteen puuttumisiksi.

Lehden haastatteleman informaatio- ja viestintäoikeuden dosentin Riitta Ollilan mukaan tilanne on niin ongelmallinen, että pitkällä aikavälillä lainsäädäntöön pitää tehdä muutos.

“Rikoslain yksityiselämän loukkaamista koskevassa säännöksessä on vallankäyttäjiä koskeva poikkeus ja korkein oikeus on tulkinnut tätä poikkeusta tiukasti. Päätöksissä ei ole otettu huomioon sananvapautta”, toteaa oikeustieteen tohtori Ollila.

Virheellisiä tulkintoja

Korkeimman oikeuden päätöksissä yksityiselämän suoja ja sananvapaus on nähty samanarvoisina.

“EIT:n langettavat päätökset ovat osoittaneet, että korkeimman oikeuden tulkinnat ovat olleet virheellisiä”, sanoo Ollila.

Hänen mukaansa ero johtuu siitä, että KKO:n kynnys kertoa yksityiselämän asioista on paljon korkeampi kuin EIT:n käytännössä.

Riitta Ollilan mielestä korkeimman oikeuden kanta on ruokkinut sananvapautta rajoittavaa tiukkaa tulkintaa, kun niiden perusteella on vastaavissa asioissa nostettu uusia oikeusjuttuja.

Erityisen hankalaa kaikkien osapuolten kannalta on se, että juttujen käsittely saattaa venyä kohtuuttoman pitkäksi.

Esimerkkinä lehti mainitsee edesmenneen valtakunnansovittelijan Jorma Reinin naisystävän nimen mainitsemisen välikohtauksessa, joka johti Reinin erottamiseen. KKO:n mielestä naisystävän nimeä ei saanut mainita, vaikka hän kuului julkisuuden henkilön lähipiiriin.

EIT puolestaan katsoi, että naisystävä oli itse osallistunut tilanteeseen, jonka huomionarvon hän tiesi korkeaksi.

Kyseisessä Reinin tapauksessa EIT:n päätös tuli yli 13 vuotta sen jälkeen, kun tapahtumat valtakunnansovittelijan kotona sattuivat.

Sananvapaus edellyttää Riitta Ollilan mukaan suvaitsevaisuutta ja jopa ärsyttävien, epämiellyttävien ja loukkaavienkin mielipiteiden sietämistä.

“Tällaisissa tapauksissa kynnys rikos- ja vahingonkorvausjutuille pitäisi olla korkeampi”, Ollila toteaa Lakimiesuutisissa.

“Erityisesti tuomarikunnan kollektiivinen harha”

Myös Nelosen uutisten toimittaja Susanna Reinboth kirjoittaa Lakimiesuutisissa suomalaisten tuomioistuinten sananvapausasioista.

“Kun ottaa huomioon, kuinka paljon juttuja on ollut, ja kuinka monen suomalaisjuristin mielestä toimittaja on vastoin EIT:n käsitystä rikollinen, voidaan puhua koko juristikunnan ja erityisesti tuomarikunnan kollektiivisesta harhasta”, Reinboth toteaa.

Lakimiesuutiset-lehden verkkosivu löytyy täältä.