Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

koulu
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Peruskoulu
Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Jos peruskouluopetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esitys toteutuu, muutaman vuoden kuluttua koululaiset saavat lisätä lukujärjestyksiinsä kaksi uutta oppiainetta: draaman ja etiikan.

Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti 240-sivuisen mietintönsä opetusministeriölle tiistaina.

Kielten opetusta työryhmä ehdottaa varhennettavaksi niin, että nykyinen pitkä A1-kieli, tyypillisimmin englanti, alkaisi jo 2. luokalla. Lyhyt B1-kieli, tavallisimmin ruotsi, alkaisi jo 6. luokalla. Toisen kansalliskielen opiskelua eli suomenkielisten kohdalla ns. pakkoruotsia työryhmä ei poistaisi, vaan sitä opiskeltaisiin edelleen viimeistään B1-kielenä.

Mutta toteutuuko työryhmän mietintö? Valmistelijoiden ehdotusten yli on kävelty hallituksessa ja eduskunnassa ennenkin.

1960-luvun lopulla asiantuntijat suosittelivat pedagogisista syistä vain yhtä kaikille pakollista kieltä, englantia. Poliittisessa päätöksenteossa pakollisia kieliä tuli kaksi, joista toiseksi ruotsi tai suomi.

Terveystieto taas on aine, jonka eduskunta lisäsi edellisessä uudistuksessa peruskoulun ainevalikoimaan, vaikka uudistusta valmistelevat eivät olleet sitä ehdottaneet.

Laaja kansalaiskeskustelu peruskoulun tuntijaosta ja oppiaineista ei siis ole myöhäistä. Erityistä pontta keskustelulle tuli antaneeksi työryhmän jäsen, kansanedustaja Tuula Peltonen (sd), joka mietintöön liitetyssä eriävässä lausunnossaan tyrmää tehdyn valmistelutyön. Peltosen mielestä työryhmä on ylittänyt toimeksiantonsa, työryhmän johtaminen on ollut “poikkeuksellisen huonoa”, eikä eriäviä mielipiteitä ole noteerattu.

Keskustelua kieltenopetuksesta avasi tiistaina myös Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka mukaan pakollisesta ruotsista pitäisi luopua.

Aiheesta lisää
Opetushallituksen pääjohtaja: “Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa” (Suomenkuvalehti.fi 4.1.2010)