Fennovoima – ydinvoimalan rakentaja on Kremlin tiukassa ohjauksessa, korruptiota ja salailua
Pyhäjoen avulla Rosatom haluaa vahvistaa asemaansa johtavana ydinvoimaloiden rakentajana. Se käy neuvotteluja yli 30 hankkeesta ulkomailla.
Venäjän valtion ydinvoimayhtiöllä Rosatomilla on Fennovoiman lisäksi monta rautaa tulessa eri puolilla maailmaa.
Yhtiö allekirjoitti keskiviikkona Vietnamin valtion energiayhtiön kanssa sopimuksen Ninh Thuan-1 .ydinvoimalan rakentamisesta Hanoihin. Venäjä lainaa Vietnamille kahdeksan miljardia dollaria hankkeen rahoittamiseksi.
Heinäkuussa Venäjä lupasi rahoittaa myös Etelä-Afrikan ydinvoimahankkeita, joiden kustannukset nousevat jopa sataan miljardiin dollariin. Suunnitteilla on useita reaktoreita, joista ensimmäisen pitäisi valmistua vuonna 2023.
Rosatom on liikkeellä myös Valko-Venäjällä, Turkissa, Unkarissa, Argentiinassa, Kiinassa ja Indonesiassa. Intiassa Kudankulamin voimalaa myöhästyi vuosia ja sen reaktorit ovat olleet sittemmin toistuvasti seisokissa.
Rosatom neuvottelee parhaillaan kaikkiaan yli 30 ydinvoimalan rakentamisesta eri puolilla maailmaa. Pyhäjoen urakka on kuitenkin Rosatomin ensimmäinen voimalahanke länsimaissa. Fennovoimaa pidetäänkin Moskovassa erittäin tärkeänä, sillä se saattaisi avata uusia markkinoita myös lännessä.
Jos yhteistyö tiukkana turvallisuusviranomaisena pidetyn Suomen Säteilyturvakeskuksen kanssa sujuu ongelmitta, yhtiö voi käyttää Pyhäjoen hanketta markkinointivalttinaan kilpailussa amerikkalaisia, japanilaisia ja ranskalaisia valmistajia vastaan.
TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan ongelmat osoittavat, että ydinvoimaloiden rakentaminen on nykyisin erittäin riskialtista.
Olkiluodossa aikataulut ovat paukkuneet moneen kertaan ja samalla voimalan kustannusarvio on karannut käsistä. TVO vaatii Tukholman välimiesoikeudessa Arevalta 2,3 miljardin ja Arevan vastaavasti TVO:lta 3,5 miljardin euron korvauksia.
Kukaan ei voi taata, että Rosatom olisi ydinvoiman rakentajana ranskalaista Arevaa luotettavampi.
Rosatom on Venäjän valtionkorporaatio, joiden toimintaan liittyy laajamittaista korruptiota ja salailua. Lisäksi maailman kaikkien aikojen pahin ydinonnettomuus sattui Rosatomin edeltäjän, Neuvostoliiton ydinteollisuusministeriön hallinnoimassa ydinvoimalassa Tšernobylissä vuonna 1986.
Ympäristöjärjestö Greenpeace muistuttaa, että esimerkiksi Bulgarian hallitus kaatoi Rosatomin Belene-ydinvoimalahankkeen kolme vuotta sitten jatkuvien rahoitusongelmien ja tietojen salailun vuoksi.
”Kaikki hankkeet, jotka Rosatom on aloittanut neuvostoajan jälkeen, ovat olleet myöhässä ja ylittäneet budjettinsa”, Greenpeace toteaa tiedotteessaan.
Järjestö ennakoi, että Fennovoimalle käy samoin. Lisälasku päätyisi siinä tapauksessa Fennovoiman suomalaisille omistajille, joista valtaosa on kunnallisia energiayhtiöitä.
Greenpeacen teettämien laskelmien mukaan kuntien tappiot vaihtelisivat 12 ja 65 miljoonan euron välillä omistusosuudesta ja rakentamiskustannuksista riippuen.
Rosatom pyörittää Venäjällä kymmentä ydinvoimalaa, ja sen osuus maassa tuotetusta sähköstä on runsaat 17 prosenttia. Yhtiö vastaa Venäjän ydinvoimaloiden rakentamisesta ja viennistä.
Vientiä hoitaa käytännössä Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas, jonka pääjohtajan neuvonantajana toimii Säteilyturvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Laaksonen.
Rosatom on osa Venäjän ydinaseteollisuutta, konserniin kuuluva ”ydinaseiden direktoraatti” vastaa ydinaseiden ja ydinmateriaalien tuotannosta.
Yhtiön johdolla on erittäin läheiset suhteet Venäjän hallintoon ja presidentti Vladimir Putiniin.
Rosatomin pääjohtaja Sergei Kirijenko on Venäjän entinen pääministeri. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Boris Gryzlov on duuman entinen puhemies ja Venäjän turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Hallintoneuvoston jäsenistä Juri Trutnev on Putinin entinen avustaja. Juri Ušakov toimii presidentin edustajana Venäjän Kaukoidässä.
Rosatom ei ole kuitenkaan kaikkivoipa. Yhtiön liittoutuminen Fortumin kanssa ei miellyttänyt kaikkia, ja nyt näyttää siltä, että Fortumin vesivoimahanke kaatuu nimenomaan Gazpromin vastustukseen.
Fortum omistaa noin 30 prosenttia Luoteis-Venäjällä toimivasta TGC-1 -voimayhtiöstä, jonka suurin omistaja on Gazprom. Fortum haluaisi pienentää riskejään irrottamalla vesivoimalat omaksi yhtiökseen, jossa Gazprom ei olisi enää mukana.
Fortum omistaa myös Uralilla ja Länsi-Siperiassa kaasuvoimaloita, jotka saattavat muodostaa vakavan riskin tulevaisuudessa.
Joulukuussa 2014 allekirjoitetun aiesopimuksen mukaan Fortum olisi saanut TGC-1:n vesivoimayhtiöstä 75 ja Rosatom 25 prosenttia. Muut voimalat olisivat jääneet Gazpromille. Neuvottelut eivät ole kuitenkaan edistyneet enää kuukausiin.
Fortumin on syytä olla huolissaan Venäjän-sijoituksistaan. Yhtiö on investoinut venäläisiin sähkön ja lämmön tuotantoyhtiöihin yli neljä miljardia euroa, mikä on yli kolmasosa kaikista suomalaissijoituksista Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Varsinkin Gazpromin kanssa kannattaa pysyä väleissä, sillä se on Fortumin kaasuvoimaloiden raaka-aineen tuottaja.
Gazprom on Venäjällä kuin valtio valtiossa. Se on presidentti Putinin erityissuojelussa. Huhupuheiden mukaan hän myös omistaa merkittävän sivun yhtiöstä.
Gazprom on Venäjän suurin yritys ja koko maailman suurin maakaasun tuottaja, jolla on myös maailman suurimmat kaasuvarat. Putinin kaudella Venäjä on käyttänyt yhtiötä tehokkaasti aseenaan esimerkiksi Ukrainaa vastaan.
Rosatom omistaa 34 prosenttia Fennovoimasta, joten se tulee hallitsemaan reilua kolmannesta Pyhäjoen tuottamasta energiasta jos ja kun voimala aikanaan valmistuu. Helsingin yliopiston energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi torstaina Ilta-Sanomissa, että Fennovoiman venäläisomistuksesta voi tulla Suomelle uhka mahdollisessa kriisitilanteessa.
Päivitetty 6.8. 2015 klo 18:42 kohtaa, jossa kerrotaan Fortumin liiketoiminnasta Uralilla ja Länsi-Siperiassa.