Oikeusjutut ovat käyneet niin monimutkaisiksi, että tuomarien on vaikea perehtyä niihin riittävän huolellisesti, väittää Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi. Miksi näin on tapahtunut?
”Se johtuu tietoyhteiskunnan kehittymisestä ja kansainvälistymisestä. Nyt tehdään suuria kansainvälisiä sopimuksia, myös Eurooppa-oikeus tuo oman lisänsä. Oikeuksissa käsitellään sellaisia isoja talousjuttuja, joita ei ennen ollut. Niissä voi olla jopa 15 000 sivun aineisto. Myös asianomistajia voi olla valtavasti, koska nykyinen tiedonkulku mahdollistaa tuhansien ihmisten huijaamisen.”
Onko oikeuksien käsittelytapaa muutettu tässä tilanteessa?
”Eräin osin huonommaksi. Todistajankertomukset ja muut suulliset lausumat nauhoitetaan toki edelleen, mutta tuomioistuimet eivät pura niitä enää paperille. Eivät tuomarit, syyttäjät ja asianomistajat voi muistaa kymmenien todistajien lausumia tai kuunnella monen sadan tunnin mittaisia nauhoja. Muutosta perusteltiin välittömyyden lisäämisellä ja muilla käytännölle vierailla syillä. Talousrikossyytetyt tästä hyötyvät, kun heidän käyttämänsä varakkaat asianajotoimistot purkavat edelleen nauhoitukset.”
Houkuttaako nykytilanne tuomareita roiskaisemaan päätöksiä summittaisesti, pinnallisen perehtymisen pohjalta?
”Kyllä, ja silloin on helpointa hylätä syyte tai kanne. Tuomarit voivat olla raadollisia, koska he käyttävät kontrolloimatonta valtaa. On kamalaa, että tuomiot voivat olla niin sattumanvaraisia. Ei tuomarille koidu mitään kielteistä seurausta, vaikka hänen tekemänsä tuomio menisi päin mäntyä.”
Miten tilanne olisi korjattavissa?
”Oikeuslaitosten julkinen kontrolli voisi parantua, jos siirryttäisiin angloamerikkalaiseen käytäntöön, missä tuomarien nimet julkistetaan. Silloin tuomarit eivät voisi enää piiloutua anonyymin tuomioistuimen, valtavan instituution taakse. Ehkä he alkaisivat tehdä ahkerammin työtä.”
Tuomarien nimet ovat nytkin kenen tahansa selvitettävissä.
”Kyllä, mutta kuka tahansa ei halua nähdä selvittämisen vaivaa.”
Tilanteen korjaaminen vaatisi kai myös rahaa?
”Kyllä paras juristiaines alkaisi siirtyä käräjä- ja hovioikeuksiin, jos niiden palkkausta parannettaisiin. Oikeuslaitos on muuttunut matalapalkka-alaksi. Ei sinne ole rahaa syydetty, poliitikon on vaikea saada sieltä irtopisteitä. Poliisille ja syyttäjille tarvittaisiin lisää virkoja.”
Onko kansalaisten oikeusturva vaarantunut?
”Kyllä niin voi sanoa. Järkevä asianajaja neuvoo päämiestään harkitseman tarkkaan, kannattaako lähteä rutiinista poikkeavaan oikeusjuttuun. Häviämisestä koituu suuri kuluriski. Häviäjä joutuu maksamaan paitsi omat, myös vastapuolen kulut.”
”Eivät tuomioistuimet ole kuitenkaan lyöneet ranttaliksi. Valtaosa jutuista on edelleen tavallisia rikosjuttuja: pahoinpitelyjä, varkauksia, petoksia, kavalluksia, huumerikoksia. Niiden oikeudenkäyntiaineisto on pieni ja niissä on vakiintunut oikeuskäytäntö. Kyllä tuomarit ne hallitsevat. Meidän tuomioistuintemme valtti on siinä, etteivät tuomarit ota lahjuksia. Se on meille itsestäänselvyys, maailmalla se ei ole itsestään selvää.”
Uhkaillaanko tuomareita?
”En ole kuullut. Todistajia sekä poliiseja ja heidän perheitään kyllä uhkaillaan. Ei meillä silti ole sellaista järjestäytynyttä rikollisuutta, joka saisi yhteiskunnan polvilleen.”
USA:n korkein oikeus on avoimesti poliittinen,meillä sosiaalidemokraattinen ja oikeudenkäyntiuudistus meni pieleen vieden oikeusturvan tavallisilta kansalaisilta. Asioita jauhetaan ja mässytetään kalliin kustannuksin eikä tavoitteena ole totuuden selvittäminen, vaan teatteri. Ennen todistajan kertomus pysyi samana, nyt se muuttuu eikä kukaan välitä.
# nelmi
Kirjoitat ihan oikein että sosialidemokraattinen…
Jos missä niin Suomessa tuomioistuimet ovat täysin poliittisia.
Käräjäoikeuksien lauta(kasa)miehistöt valitaan paikkakunnan poliittisten voimasuhteiden mukaan, miten arvelet että joku kettutyttö saisi oikeudenmukaisen kohtelun paikkakunnalla missä Kepu päättää asioista?
KKO:n oikeusneuvokset ja presidentin nimittää tasavallan presidentti.
Kuinka monta mahtaa olla nykyisessä kokoonpanossa niitä jotka eivät ole vannoneet 'suvaitsevaisuusvalaa' Tarja Haloselle virkansa saadakseen?
Ja neuvokset istuvat kuin tatit paikoillaan vaikka
presidentti on vaihtunut ja vihdoinkin myös poliittinen linja.
Jos ei sekään riitä, pistetään sosialistityyliin ns. haisemaan.
Monen vuoden venkoilun jälkeen egyptiläinen isoäiti sai käännytyspäätöksen. Päätöksen antoi Korkein Hallinto-oikeus, minkä toimialaan se kuuluu. Päätös tuli äänestyksen tuloksena, mutta se oli kaikin tavoin laillinen ja prosessi oikein hoidettu.
KHO:lla taisi olla jokin harhaisa kuvitelma vallan kolmijaosta. Etteivät poliitikot saa eivätkä voi vaikuttaa RIIPPUMATTOMAN TUOMIOISTUIMEN päätöksiin.
Se harha karisi nopeasti! Mäntyniemestä kuului kimeä kiljaisu OIKEUSTAJUN VASTAISTA, ja se oli siinä. Oikeusministeri oli vielä viimeistelemässä mummelimammeliasiaa.
KHO:n silloinen 'presidentti' pisti tuomisistuimensa laillisen päätöksen roskikseen. YKSINmielisellä päätöksellä. Suomeen mummelimammeli sitten jäi.
Siis presidentti Halosen mielestä ei KHO pysty antamaan oikeustajun mukaisia päätöksiä?
KHO:n presidentti Hallberg sai lievät nuhteet oikeusasiamiheltä, virkatoimi oli väärin hoidettu.
Halonen palkitsi sontaan heittäytymisen maan korkeimmalla kunniamerkillä itsenäisyyspäivänä.
Hallberg puolusteli ettei lakia pidä lukea siten kuin se on kirjoitettu. LAKIA PITÄÄ TULKITA TUNTEELLA, sanoi tämä kelpo sosialidemokraattinen virkamies.
Silviisii!
Nyt tämä emeritus on taas asialla. Puhuu osittain oikeaa asiaakin.
Suuriin asioihin ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia, sensijaan nykyisen kansanedustajan 4 vuotta sitten yksityishenkilönä kirjoittamasta blogista kyllä riitti selvitettävää. 2 A-4 arkkia blogitekstiä. 4 vuotta asiaa vatvottiin. Tuomion perustelut ovat valtaisat, vieneet satoja työtunteja.
Eikä poliittinen KKO tämän emerituksen mielestä lätkäissyt tarpeeksi kovaa Halla-ahoa päähän.
Olisi kai pitänyt naulita ristiin, kuten J. Nasaretilainen aikoinaan.
Silläkin uhalla että mode painaa delete, jukaisen KKO:n oikeusneuvosten nimet jotka olivat Halla-aholle tuomiota antamassa.
Raulos. Aarnio. Rajalahti. Poutiainen. Sippo.
Esittelijänä Salonen.
Edellisiin ja EA:n loppukommenttiin - ”ei meillä ole järjestyäytynyttä rikollisuutta, joka saisi yhteiskunnan polvilleen” - on kyllä lisättävä jotakin:
Suomen Tasavallan yhteiskunta on käytännössä aina ollut ”poliittisesti polvillaan,” mistä syystä tilaa on alettu pitää jonakin muuna. Mitä se nyt muka on? Sitä ei emeritusprofessori kerro. Vai katsooko hän, että tavanmukainen ”rähmällään” olo on niin kunniakasta, ettei polvilleen kannata yrittää? Jos sellaista kuitenkin haluaisi, niin tuo ”järjestäytynyt rikollisuus,” eli kunnon mafia voisi olla tarpeen. Se auttoi aikoinaan Sisilian omille jaloilleen,
vaikka se oli pahasti Rooman ja Kreikan välissä, kuten muuten Suomikin.
Ja eikö tuon poliittisen rähmäytymisen tulisi olla selvä ainakin professorille, juuri oikeuden tieteessä? MIten ”puolueettomia” muka olivat ns. ”tuomarit,” jotka osallistuivat tyhjästä kyhättyihin oikeusfarsseihin, joilla muka suojeltiin YYA-poliitiikaa, tai Kekkosta tai Koivistoa, ketä ja mitä milloinkin? Eikö professori ole koskaan kuullut mistään semmoisesta?
Eli viimeistään Kekkosen ajasta alkaen Oikeuskansleri oli farssi, mistä luonnehdinnasta hyvien farssien tekijöillä on oikeus loukkaantua. Ja mitä muka oli Eduskunnan Oikeusasiamies? Upseerikunta ja poliisi olivat ”rauhan trurvaajina” kaulaansa myöten laittomissa huumeissa ja varastetuissa autoissa, muissa läpikorrupteissa ansioissa, joiden järjestelyssä mm. Egyptin ja Israelin tiedustelut osasivat vetää edut kotiin. Britit ja Ruotsi sähläsivät NL:n lähetystön rinnalla miten huvitti Helsingissä, vähääkään Suomen kansalaisten oikeuksista välittämättä.
Ja mitä teki muka Supo, mm. SS-mies Arvo Pentin alla? Samaa kuin mm. PE/Tiedustelu ja Turvallisuus, useimmat puoluetoimistot: täyttivät päitään viinalla ja taskujaan rahalla. Vai eikö muka mitään tästä koskaan tapahtunut? Eikö mm. huumeita ja varastettuja autoja kaupattu suuressa mitassa? Miksihän Finnairin koneet tekivät hitaita ja matalia lähetysmislentoja? Kaikkea tätä siksi, että oikeuslaitos oli rähmällään, silmät, nenä ja korvat turpeessa. Ovatko ne yhä siellä?
Aurejärvi: ”Tuomarit voivat olla raadollisia, koska he käyttävät kontrolloimatonta valtaa. On kamalaa, että tuomiot voivat olla niin sattumanvaraisia. Ei tuomarille koidu mitään kielteistä seurausta, vaikka hänen tekemänsä tuomio menisi päin mäntyä.””
Tuohan on oikeasti aika kamala tilanne, kuten Halla-ahon kohdalla näimme. Tuomari on siis kontrollin yläpuolella. Kuka valvoo heitä, kun korkeimman oikeuden päätöksiä ei kuulemma saisi arvostella? Eikö se arvostelun oikeus pitäisi olla itsestäänselvyys?
Aurejärvi:”Oikeuslaitosten julkinen kontrolli voisi parantua, jos siirryttäisiin angloamerikkalaiseen
käytäntöön, missä tuomarien nimet julkistetaan. Silloin tuomarit eivät voisi enää piiloutua anonyymin tuomioistuimen, valtavan instituution taakse. Ehkä he alkaisivat tehdä ahkerammin työtä.”
Eli oikeuslaitos tarvitsisi enemmän näkyvyyttä ja avoimuutta nykyisen salailukäytännös sijaan. Ehkä olisi parempi, jos tuomarit joutuisivat vaadittaessa myös julkisesti perustelemaan toimiaan.
DuPont´in näkemystä voi selventää, vaikka tämä on ehkä enemmän omaani:
Tasavaltalaisten oikeusperiaatteiden pohja on kansanlaisten yhdenvertaisuus lain edessä. Vaikka periaatetta de facto ”kunnioitetaan” mm. Englannissa, muissa evp. siirtomaaimperiumeissa, sen pohja on valistuksen ja Ranskan vallankumouksen filosofioissa. Jopa Napoleon, jonka valta korruptoi systeemin, kodifioi ja kunnioitti logiikkaa, joka ei ole sama esim. brittien tapaoikeudessa.
Tämä merkitsee eroa noiden kahden pohjan välillä. Sitä ei oikein Suomessa nähdä, ei muuten muissakaan Pohjoismaissa. Yksi seuraus erosta loogisen
abstraktion ja tavan väliiä on, että tuo abstrakti logiikka vaalii periaatteita ”ehdottomammin” kuin tapaoikeus. Tämä johti siihenkin, että päitä katkottiin - tai tasattiin - enemmän Ranskassa kuin Englannissa. Mutta logiikkaa tulisi kunnioittaa enemmän kuin sekavampia tapoja, jos johonkin haluaa vedota. Se tulee tietenkin hallita ensin.
Tuon ”tasavaltalaisen” logiikan, kansalaisten ”tasavertaisuuden” nimissä mm. oikeuden julkisuus on vallitseva idea. Sen osa on kaikkien ”oikeuden tekijöiden” julkisuus. Tämän tulisi olla täysin selvä asia. Samoin, ja nimenomaan Suomessa, ero autoritääriseen ja totalitääriseen ajatteluun on nähtävä, kun NL:n vaikutteista joitakin jopa ”totalitaristisia ideoita” maasssa hyväksyttiin. Tätähän mm. puoluetoimistojen ylivalta systeemissä merkitsi - ja merkitisee. NL:n systeemissä laki ja valtio olivat vain puolueen välineitä, kuten siinä sivussa yksilön oikeudet. Suomessa sentään puolueita on monta, mutteivat ne saa olla lain yläpuolella.
Tämä osan Suomen systeemiä tai ajattelua oli - onko yhä - jotenkin niin pielessä, että se oli puistattavaa. Ja se puistatti sekä Kekkosen että Koiviston alla mm. Oikeuskanslerin toimistossa, Eduskunnassa, raastuvassa, hovi(oikeude)ssa, poliisiasemista puhumattakaan. Kyllähän näissä nyt kommentoiduissa ”vihajutuissakin” on hulluja aspekteja, niin hulluja, ettei niillä tulisi olla mitään tekemistä ”tasavallan” oikeussaleissa, jos mielipiteen vapaus on ”taattu oikeus.”
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Penttijuhani kirjoitti:
Noita suuria petosjuttuja, tai uusia monimutkaisuuksia voi käsitellä oikein ja joutuisasti vain jos ne ensin supistetaan juriidisloogisiin perusteisiin. Niiden ei tarvitse olla monimutkaisia, mutta ne vaativat koko lailla sekä osaamista että kokemusta. Eli käytännössä avustajien joukkoa, joka pystyy työskentelemään yhtenä, yhden ja saman logiikan mukaan.
Tällaisessa monimutkaisen jutun ensi vaiheessa myös ns. perusargumentit koskevat tuota logiikkaa, eli sitä miten juttu määritellään ja minne se sijoitetaan, mikä vaatii alustavia päätöksiä. (Sanotaanko niitä ”välipäätöksiksi?”) Jos ja kun juttuja
Suomessa seuraa, saa aika usein vaikutelman, ainakin lehtien selostuksista, ettei tämä pohjimmainen logiikka ole vahva ala. Onko se olemassa jotenkin yhtenäisenä?
Sen heikkous tulee kyllä esille selvästi ns. esoteerisissä asioissa, kuten yksilön oikeudet tai sanan ja mielen vapaudet. Eli jutun luonteen määrittelyt ja kansalaisten oikeusasemat ovat niissä enemmänkin vapapainia kuin kreikkalais-roomalaista. Mutta juuri lakitieteen eli opetuksen tulisi pystyä järjestämään nämä ongelmat, Suomessa kai Länsi-Rooman perinteen mukaan.