Suomen kunnilla on vakavia ongelmia. Isot kaupungit ja niiden ympäristökunnat kilpailevat keskenään, ja syrjäisemmillä alueilla osa kunnista näivettyy.
Missä päin Suomea muuttoliike on voimakkainta, ja minne muuttavat kuntien tärkeimmät veronmaksajat? Kuinka oma kuntasi selviää vertailussa? Vastauksia voi etsiä SK:n interaktiiviselta kuntakartalta, jolle kootut tiedot valottavat kuntien tulevaisuudennäkymiä.
Vuosien 2005-2010 ajalta muodostettu tilasto kuntien välisestä muuttoliikkeestä paljastaa kasvukeskukset, joita ovat muun muassa Tampere, Hämeenlinna, Oulu ja Helsinki.
Mutta mitkä kunnat todella hyötyivät kasvaneesta väkiluvusta? Pelkkä muuttajien määrä ei kerro siitä tarpeeksi. Uudet asukkaat kartuttavat verotuloja, mutta aiheuttavat myös kuluja.
Yksi helpoimmista tavoista tarkastella asiaa on verrata muuttajien tulotasoja.
Valtiotieteen tohtori Timo Aro on laskenut kullekin kunnalle tulokertymän, jossa sisään muuttaneiden vuosituloista vähennetään pois muuttaneiden vuositulot ja jaetaan erotus asukkaiden määrällä.
Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttaa pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen.
Laskelmat paljastavat muuttoliikkeen kasvukeskuksista kehyskuntiin. Esimerkiksi muuttovoittajat Tampere ja Oulu jäävät pakkaselle 68 ja 64 euroa yhtä asukasta kohden.
Vastaavasti Oulun eteläinen lähikunta Liminka jää laskelmassa 499 euroa plussalle. Piskuinen Tampereen lähellä sijaitseva Vesilahti hyötyy muutosta peräti 705 euron verran.
Kuntarajat eivät nykyisellään vastaa työssäkäyntialueita varsinkaan suurempien kaupunkien lähistöllä, mistä kertoo kotipaikkakunnallaan työssä käyvien kartta. Esimerkiksi kaksi kolmesta liminkalaisesta käy töissä muualla kuin kotikunnassaan. Kauniaisissa luku on neljä viidestä.
Syntyvyyskartta näyttää syrjäisempien kuntien heikon tilanteen. Viime vuoden aikana yli 60 prosentissa kunnista kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi.
Voit myös vertailla kuntien taloudellista tilannetta lainan määrän, veroprosentin ja taloudellisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta työssäkäyvää kunnassa on suhteessa työvoiman ulkopuolisiin ihmisiin, eli työttömiin, eläkeläisiin ja lapsiin.
Vihje: Klikkaa kuntaa, näet kaikki tiedot kerralla.
Aiheesta lisää:
Näin Suomi vanhenee - suuntana uudet suurkunnat (Suomenkuvalehti.fi, 16.9.2011)
kunnat , kuntaliitokset , kartta , muuttoliike
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Ahvenanmaa on jotekin erikoinen tässäkin vertailussa, se on erittäin hyvinvoiva kaikilla mittareilla mutta nauttii eniten valtion tukaisia per asukas. Syy vai seuraus?
Jaa olette sitten kuopanneet Pyhännän jo historiaan kun koko kartta ei lataudu. Mutta jos asiaa toiselta kantilta katsoo niin tämä kuntaviha voitaisiin kääntää myös toisin päin ja päättää perustaa Helsinkiin 500 uutta kuntaa. Vai olemmeko niin hölmö kansa, että jos kunnasta ei löydy 50 prosenttisesti kilpailutettua lääkäriä niin kuopataan koko kunta. Ennen sentään palvelut liikkuivat ei ihmiset. Kokkareiden ideologia näyttää olevan maksattaa kaikki palvelut sellaisilla jotka eivät asu Meilahdessa, Raksilassa tai Kupittaalla.
Juuka, Valtimo, Luumäki. Kannattaisi varmaan näiltä melkein velattomilta karjalaisilta kunnilta kysyä miten kuntataloutta hoidetaan. Toisaalta tuo Oulu-Liminka vertaus on kyllä aika pöyristyttävä kun miettii miten paljon verojamaksavia firmoja Oulussa on. Nyt kun Nokialla yskii niin pitäisikö Oulua yli sata vuotta vanhemman Limingan uhrautua. Älytön ajatus! Se on tietysti asia erikseen Suomeen saataisiin maakunnallinen hallinto. Kun jollakin kunnalla nyt 90 prosenttia menoista on kiinni ylikunnallisissa toimielimissä niin tuo suora maakunnallinen päättäminen saattaisi kiinnostaa enemmän.
Kartasta selviää oikein hyvin miksi kaikki Tampereen kehyskunnat haluavat säilyttää kuntarakenteensa, Tampere maksaa naapurikunnista täällä työssäkäyvien infrasta. Kehyskunnat hyötyvät, tamperelainen veronmaksa maksaa. Kehyskunnat pitää todellakin liittää Tampereeseen, vaikka pakolla.
Kepu on kuntalaisen pahin vihollinen yhdistetty SDP kätyreihin. Mitään hallintoa ei saa purkaa, ei liittää mihinkään. Itse kannatan kylmästi maakunnallista kuntarakennetta. Tämä olisi hallinnon kannalta järkevää ja toimivaa. Jos kunta tulee omilla rahoillaan toimeen voi olla itsenäinen, mutta jos ei tule niin pakkoliitokset käyttöön. Kepulaiset vastustaa SPD:n kanssa, koska tuplajohtajanpaikkoja joudutaan purkamaan.
”Kuolevissa” kunnissa, jotka todella nahistuvat ja kuolevat päätöksentekovallan siirtyessä valtakeskukseen, on myös yksityisomaisuutta, jonka kohtalosta kukaan ei puhu mitään. On yrityksiä, jotka tulevat nääntymään työvoiman ja nuorten muuttaessa isolle kirkolle. Keskikokoisessa maaseutukunnassa on noin 500 yritystä, jotka nykyisellään työllistävät 1500-200 henkilöä. Kuntalaisen arkipäivän palveluista seitsemänkymmentä prosenttia tuotetaan yksityisissä palveluyrityksissä. Nyt nekin häviävät automatkan päähän. Nämä yrittäjyyteen perustuvat työpaikat kuihtuvat armotta pois, koska kukaan ei enää investoi
suurkunnan sivukyliin. Asuntokannasta noin puolet on omakoti- ja rivitaloja. Niiden omaisuusarvo laskee ja rapautuu nopeasti, kun kysyntää ei uusien muuttajien myötä ole. Yksityinen, vuosikymmenten työllä kerätty yksityisomaisuus on pikku pipanoita myllytyksessä, jossa rakennetaan uutta poliittista vallanjakoa. Demarit saavat kompensaatiota, kun elitisoituvan puolueen toiselta laidalta etenkin ay- jäsenet liukenevat perustuslaillisiin.
kv
Onko tuo kartta ihan kohdillaan?
Lappeenranta on ollut pitkään kasvukeskus ja punaista näyttää? Esim. viime vuonna +181 henkilöä, toissavuonna +74 henkilöä jne. En muista, että ainakaan 2000-luvulla olisi ollut yhtään vuotta jolloin olisi väkiluku pienentynyt.
Karttanne näyttää reipasta miinusta?
2010: http://www.esaimaa.fi/Online/2010/03/18/Imatra+menetti+ eniten+asukkaita/201018688663/4
2011: http://www.esaimaa.fi/Online/2011/01/20/Lappeenrannan+v äkiluku+on+viittä+vaille+72+000/2011110381589/4
Nimimerkille Kysymys:
Kuten linkittämässäsi jutussakin todetaan, Lappeenranta kärsii kotimaisesta muuttotappiosta. Muuttovoittokartta näyttää miinusta Lappeenrannan kohdalla, koska se huomioi pelkän kuntien välillä tapahtuvan muuttoliikkeen. Maahanmuuttajat eivät sisälly tähän lukemaan.
Muuttoliike on myös valinta: mieliala, mielipiteet ohjaavat näkemyksiä, yritysten, valtion päätöksiä.
Suomi on luontaisesti pitkien välimatkojen maa. Olen saanut suuren etuoikeuden asua syrjäseuduilla koko ikäni, ja täällä on kaikki hyvin. En hyväksy kriisiajattelua. Esimerkiksi vanhuksista pidetään hyvin huolta, naapuriapu toimii, jokainen lapsi ja nuori on arvokas. Elämä on ihmisen kokoista. Norjassa on ehkä kansan yleisen toimeliaisuuden takia jo ajat sitten hyväksytty se, että maassa saa asua missä tahtoo, eikä muutoksia tehdä pelkästään sen takia, että jokainen hallitus haluaa tehdä jotakin
mieleenpainuvaa, sama sille, vaikka edellisen hallituskauden ratkaisut olisivat tuoreita kuten Paras-lainsäädäntö itse asiassa on.
Joudumme luopumaan turhasta. Täällä syrjäseuduilla se on jo tapahtunut: mutta mistä ovat valmiita luopumaan oululaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset?
Turin kohdalla näyttää miinus merkkistä väestökehitystä. Pitäneeköhän paikkansa.
Tämä kehitys kylläkin on ennustettu jo vuosia sitten, ja ilmiö on sitä paitsi itseään voimistava: maaseudulta ja pikkukaupungeista lähtevät nimenomaan koulutetut ihmiset, vievät mennessään sosiaalisen, kulttuurisen, henkisen ym. pääomansa ja maaseutu uhkaa näivettyä ja sulkeutua erillisiin, omiin pikku saarekkeisiinsa. Ja se taas merkitsee aikanaan seuraavan kerrostuman lähtöä. Kuoritaan vähän kuin sipulia.
Hyvä kartta ja tilasto, mutta ei kerro koko totuutta. Tilastossa ei ole huomioitu maahanmuuttoa. On tilanteita esim. Turun ja Kaarinan rajalla, että turkulaisten muutto kadun toiselle puolelle Kaarinaan tilastoituu, mutta maahanmuuttajien asettumista samalla alueelle Turun Varissuolle ei sen sijaan ole tässä tilastoitu. Samasta asiasta vain toinen kerrotaan.
Kuntauudistus on välttämätön
Pienkunnat vikisevät
Kunnat ovat vahvassa velkaantumisen kierteessä. Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat joka vuosi lisää 2 miljardia euroa. Kustannukset kasvavat ja menot lisääntyvät. Tällä kehityspolulla ei voida turvata kuntapalveluita. Jos muutosta ei saada aikaan, edessä on romahdus.
Miksi entinen hallituspuolue kepu on käynnistänyt huuhaa- kampanjan välikysymyksineen kuntauudistuksen vastustamiseksi? Nykyinen kuntauudistushan on vain jatkoa kepun kuntaministeri Hannes Mannisen kirjoituspöydällä olleelle hankkeelle.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Välissä sattui
olemaan eduskuntavaalit ja niissä kepulle kävi huonosti. Kysymys on kepun kannatuksen romahduksen aiheuttamasta ryhtiliikkeestä. Kepu pitää ääntä itsestään ja milloin mistäkin. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että puolue huomattaisiin. Oppositiossa voi muuten joutua unohduksiin. Alkaa näyttää siltä, että kepu vastustaa kaikkea. Sillä on kuin hehtaaripyssy, jolla hallitusta ammutaan.
Yksi ihan todellinenkin aihe kepun vastustukseen löytyy. Monissa maalaiskunnissa kepu on tähän asti ollut ykköspuolue ja viratkin on miehitetty kepun virkamiehillä. Näistä aineksista rakentuu kepun ns. kuntamafia, jota on verrattu ihan Sisilian mafiaan. Pahimmillaan kepun vallankäyttö on antanut oikeutuksen tähän vertaukseen.
Kataisen hallituksen kuntaministeri Hanna Virkkusen (kok) päättäväisyys on pelästyttänyt kepun. Oman valta- aseman perusta alkaa horjua, kun koko kuntajärjestelmä laitetaan uusiksi. Kepun nautintaoikeudet poistetaan.
Täytyy toivoa, että kuntaministeri Virkkusen päättäväisyys pitää. Kepu on häikäilemätön peluri ja käyttää koviakin keinoja.
Toivoa sopii, että hallituspuolueet antavat kuntaministerille täyden tuen. Viime viikon lopussa SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että kuntaliitoksia ei tulla tekemään pakolla. Hän sanoi, että kuntaliitokset eivät etene pakolla tai käskemällä, eikä hallitus suunnittele pakkoliitoksia. Jungner totesi myös, että SDP:llä ja hallituksella on asiassa sama sävel.
Jungner tuntee kovin huonosti kuntalaitosta, hänen haastattelunsa on katsottava lähinnä pohdinnaksi, ei toimintaohjeeksi. Ikävää, että muissakin hallituspuolueissa on herännyt pelkoja pakkoliitoksiin. Hämeenlinnan liitoksesta ja Lahden liitosyrityksestä on nähty riittävän selvästi, että aina on jossakin joku Janakkala, joka huutaa, että meitä on kuultava. Ikään kuin Hämeenlinna ei olisi kuullut Janakkalaa. SDP:llä ja muilla hallituspuolueilla pitää olla rohkeutta ja poliittista tahtoa tällaisia tapauksia varten. Nyt kuntauudistus pitää toteuttaa. Jos uudistus jostain syystä siirtyisi, silloin uudistusta jouduttaisiin odottamaan epämääräinen aika.
Pienkunnat ovat nousseet vastarintaan
Janakkalan kunnanjohtaja Anna- Mari Ahonen (kok) on profiloitunut pienten ja keskikokoisten kuntien puhenaisena. Kuntakapinaksi kutsuttuun liikkeeseen ja nettiadressiin on osallistunut Hämeen Sanomien haastatteleman Ahosen mukaan 166 kuntaa ja 1282 henkilöä. Määrä ei ole kovin suuri. Adressi ei ole saanut ryntäystä aikaiseksi.
Ahosta nyppii kuntauudistuksessa moni asia. Ahosen mukaan kuntauudistukselle ei ole muuta perustetta kuin se, että hallituspuolueet ovat pystyneet keskenään sopimaan asiasta. Uudistuksessa puhutaan palveluista, mutta oikeasti siinä puhutaan kuntarajoista. Kysymys on puoluepolitiikasta ja vallankäytöstä.
Kunnanjohtaja Ahonen puhuu suomeksi sanottuna potaskaa. Omaa virkapalliaan - varsin tuoretta - hän yrittää epätoivoisesti puolustaa arvostelemalla hallitusta. Virkamiehet ovat liikkeellä omassa asiassaan. Joku paikallispoliitikko on erehtynyt matkaan, kun on totuttu vain luottamaan virkamiehiin. Hallitukseen kohdistuvat syytökset ovat keksittyjä. Eikö Ahonen yksinkertaisesti tiedä, että poliittinen demokratia perustuu hallituspuolueiden keskenään sopimaan ohjelmaan ja hallituksella on eduskunnassa enemmistö? Kysymys on politiikasta. Eihän muuten voisi olla?
Ahonen yrittää sanoa, että kunnat ovat valmiita uudistumaan. Mielestäni olemme turhankin pitkään odottaneet Janakkalan uudistumista. Olen ymmärtänyt, että Hämeenlinna on useaan otteeseen kysynyt pitemmällekin menevää yhteistyötä ja liitosta. Entinen kunnanjohtaja Harju vastusti tiukasti, Ahonen jatkaa samalla linjalla, ikään kuin ”näin on ennenkin tehty”.
Soisi kuitenkin Janakkalan kunnallispoliitikkojen ryhdistäytyvän ja puuttuvan asiaan. Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, että ei Janakkala ole mikään syrjäinen tuppukylä, joka voi vikitellä pikkukuntia pahuuteen. Hallituksen linjauksessa on kysymys Suomen ja Janakkalan tulevaisuudesta, työssäkäyntialueista ja nuorista.
Mikko Lund
Miksi luokittelu on tehty absoluuttisten eikä suhteellisten määrien perusteella? Eikö sadan hengen muutos suuntaan tai toiseen merkitse aivan eri asiaa 2 000:n tai 80 000:n asukkaan kunnassa?
Nollaauutinen ja nollalukuja! Tuota samaa on kunnista veivattu ainakin 20 vuotta. Nyt tekoja, eikä ikuista höpinää. 80 kuntaa riittää hoitmamaan palvelut, identiteettiä voivat hoitaa vaikka kyläkunnat, joilla ei ole taloudellisa merkitystä.
esim: Ahvenanmaalta suomalainen ei voi ostaa maata. Venäläinen taas voi. myös esim; Kouvolan muuttovoitto on pelkkää kuntaliitoksen tuomaa tilastoa, ei siis mitään oikeaa muuttovoittoa. Kuka ulkopuolelta muuttaisi Kouvolaan, no ei kukaan.
Selvähän se mikä on kehityksen suunta kun puolipakolla ”eheytetään yhdyskuntarakennetta ” http://viestitin.blogspot.com/2011/04/syrjakylat-eivat- sovi.html
Saisiko samanlaisen kartan huoltosuhteesta? Se myös kertoisi kunnista jotain
Typerää kehitystä nämä isot möhkö -kunnat ja kaupungit joissa pieni piiri haaskaa rahoja ties mihinkä tyhmään. Kun olin koulussa 70 ja 80 luvulla puhuttiin Sveitsin mallista jossa laatu on pienessä kunta rakenteessa. Kirkonkylässä lihakauppa, maitokauppa, suklaakauppa. Turvallinen ja kaunis kirkonkylä lapsille ja kansalaisille jossa vanhuksetkin tohtivat osallistua, ja ovat osa perhettä eivätkä laitoksessa. Toivottavasti tämä typerä aika menee pian ohi ja palataan järkiin.
Kyllä on ihminen typerä.
”Hyvä kartta ja tilasto, mutta ei kerro koko totuutta. Tilastossa ei ole huomioitu maahanmuuttoa. On tilanteita esim. Turun ja Kaarinan rajalla, että turkulaisten muutto kadun toiselle puolelle Kaarinaan tilastoituu, mutta maahanmuuttajien asettumista samalla alueelle Turun Varissuolle ei sen sijaan ole tässä tilastoitu. Samasta asiasta vain toinen kerrotaan.”
Hiivatin hyvä huomio. Tässä on lopputuloksena, että kun asukas korvautuu maahanmuuttaja-asukkaalla, kunnalle näytetään muuttotappiota.
En kyllä itsekään haluaisi muuttaa Varissuolle, joten statistiikka kyllä kuvaa tietyssä mielessä alueen vetovoimaisuutta. Maahanmuuttajien (mitä termillä nyt tarkoitettiinkaan) kasautuminen kielii vetovoiman pienenemisestä ja samalla myös aiheuttaa sitä.
Katselin nopeasti läpi oman kuntani muuttoliikennettä. Ympäristökuntien ja tietty ”pääkuntamme” muuttoliikennettä. Tilastossa elettiin vuotta 2010. Mutta vuosi saa aikaan suuria muutoksia. Tilastointi ei pelkistettynä kerro mitään tulevaisuudesta eikä vuoden vanhana siinä ei ole hajuakaan tulevaisuudesta. Tilasto on juuri sellainen kun sen halutaan olevankin; kuollaan tai uskotaan kuolemattomuuteen. Ihan miten vain.
Elämähän se vasta on yksinkertaista matematiikkaa jossa on välituloksia ja aina varma lopputulos. Olemme aina tilalstoinneissa pyrkineet esittämään lopputuloksia ( jotka ovat kansalaisten
nähtävillä), joita on manipuloitu. Välisummat muuttuvat halutun lopputuloksen toteennäyttämiseksi. Tiedän muuttoliikenteen muuttuneen ja muuttuvan rajusti ympäristökunnissamme, jokaisessa oman kuntarakennelman ja - toimeentulojärjestelmän, siihen suuntautuneen taidon ja tiedon muk mukaisesti: - /+ : Ojalan opin mukaan tajuamme yksinkertaisen laskentaperiaatteen. Ne ympäristökunnat jossa on jo nyt vajetta, vajenee lisää. Ei voi ottaa, täytyy lainata - silloin tilastoiminen lopetetaan ja lopputulokseksi jää väljä, tulkittava välitulos. Tai ” Pääkunta luovuttaa
( heikompiosaisia) mieluusti muualle, joten matematiikkaa voidaan taas jatkaa. Tiedättehän että on erittäin vaikea laskea yhteen/vähennyslaskun keralla todennäköislaskelmia, ei ainakaan
( taviskansailille ymmärettävään muotoon saatettava muotona). Mutta silti kun em. voida eika ei voida derivoida, täytyy sitten kai intergoida. Jep, nyt ymmärrän mihin olisin tarvinnut nuorena analyyttista matematiikkaa. Anteeksi ope!
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden verkkopalvelun toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Mauri kirjoitti:
Ääänestäkää Kepua!
Me pidämme kunnantaloa pystyssä vaikka viimeinenkin kuntalainen olisi lähtenyt!!!