Kun uuden Lars on Trier -elokuvan ensi-ilta ei ollutkaan Cannesissa, spekulaatiot saivat tilaa. Täällähän ohjaaja aina lanseeraa uutuutensa - poikkeuksia on vain muutama parinkymmenen vuoden ajalta. Onko Trier sittenkin yhä persona non grata täällä parin vuoden takaisten sekavien natsikommenttiensa vuoksi? Ei. Nymfomaanielokuva on vielä kesken. Sen digitaaliset seksikohtaukset vaativat valtavasti animaatiotyötä.
Cannesin elokuvajuhlille akkreditoidaan lähes 5000 journalistia ja valokuvaajaa, joista puolet saapuu ulkomailta. Kaikkien ohjelmasektorien näytöksiin on erilaiset jonotuskarsinat. Median edustajien nokkimisjärjestystä osoittaa kaulassa roikkuvan akkreditaatiokortin väri. Valkoisen haltija pääsee aina ensimmäisenä (tai vaikka viimeisenä) sisään. Keltaisella kortilla joutuu jonottamaan ja pettymään usein, vaikka olisi kuinka ajoissa.
Ainoastaan komean Ryan Goslingin vuoksi Only God Forgivesiä katsomaan menevät kävelevät todennäköisesti elokuvateatterista kesken ulos. Ei siksi, että elokuva olisi epäonnistunut, tai siinä olisi liian vähän Goslingia. Eikä vain siksi, että Goslingin roolihahmo on kolmanneksen elokuvasta pandan näköiseksi hakattuna.
Ohjaaja Steven Soderbergh on sanonut, että kauan suunniteltu Behind the Candelabra päätyi HBO-tuotannoksi, koska käsikirjoitus oli ”liian homo” Hollywood-studioille. Epäilin väitettä, en epäile enää. Liberacen viimeisistä vuosista ja suhteesta itseään 40 vuotta nuorempaan Scott Thorsoniin kertova elokuva on huikea - ja pääosia esittävät Michael Douglas ja Matt Damon eivät ujostele. Jostain kertoo se, että ihkaensimmäisen kuvan taustalla on Tom of Finlandin taidetta.
San Franciscossa Fruitvalen metroasemalla tapahtui vuoden 2009 uudenvuodenpäivänä aamukahden aikoihin yhteenotto, joka vaati Oscar Grantin hengen. Poliisit ottivat kiinni aseman laiturilla Grantin ja hänen ystäviään. Kun tilanne kärjistyi - lähinnä huutamiseksi - eräs poliiseista ampui maassa jo makaavaa ja käsistään sidottua Grantia selkään. Ampuja oli valkoinen, uhri musta. Kymmenet metromatkustajat näkivät teloituksen kaltaisen tilanteen. Monet kuvasivat tapahtumasarjan kännykkäkameroillaan. Tapaus sai paljon julkisuutta ja siitä seurasi alueella mellakoita. Nyt Grantin viimeisestä päivästä on tehty elokuva.
Cannesin elokuvajuhlat alkoivat keskiviikkona. Avajaiselokuva oli Baz Luhrmannin odotettu kolmiulotteinen tulkinta F. Scott Fitzgeraldin romaanista Kultahattu. Ensimmäisellä puoliskollaan elokuva on vetävää Luhrmann-liioittelua, mutta se lässähtää. Tarinan teemat ovat muutenkin esillä juuri nyt - paremmissa elokuvissa.
Jalmari Helander on pantannut uuden elokuvansa aihetta pitkään. Nyt hanke on julkistettu, jotta sitä päästään myymään tällä viikolla Cannesin elokuvamarketissa. Samuel L. Jackson näyttelee Yhdysvaltojen presidenttia toimintaseikkailussa Big Game (”suurriistaa”, tai ”suuri peli”), jonka toinen päähenkilö on 13-vuotias poika. Presidentin lentokone putoaa terrori-iskussa suomalaismetsään. Rare Exportsin ohjaaja on suunnitellut elokuvaansa jo parin vuoden ajan, ja sitä päästään kuvaamaan vihdoin tänä kesänä.
William Friedkinin omaelämäkerta - älä odota suomennosta, elokuvakirjoja ei myydä meillä juuri lainkaan - The Friedkin Connection on parasta ja suorapuheisinta mitä olen elokuva-alasta aikoihin lukenut. Manaajan, Kovaotteisten miesten, Elää ja kuolla LA:ssan, Cruisingin ja monien muiden paukkujen ohjaaja kertoi viime viikolla amerikkalaislehdelle, mikä Hollywoodissa mättää.
Hollywood-studioiden uskallus tehdä elokuvia muille kuin teiniyleisöille on laskenut entisestään. Hollywood tekee vähemmän, mutta kalliimmalla - isoa fantasiaa, supersankareita, leffoja joille voidaan tehdä jatko-osia. Draama ja sävykkyys jää Amerikassa riippumattomille tuottajile.
Onko menestystuotteen tekeminen kulttuurialallakin matematiikkaa ja luonnontiedettä? Vinny Bruzzesse uskoo niin, ja hänen firmallaan menee juuri nyt hyvin.
Iron Sky ilmestyi Yhdysvalloissa Netflixiin. Laitaoikeisto tuli vihdoin tietoiseksi suomalaiselokuvan Sarah Palin -parodiasta. Moni ilmaisi ärtymyksensä Twitterissä. Syyttävää sormea osoitellaan kuitenkin lähinnä Netflixin suuntaan. ”Kutsuiko Netflix Sarah Palinia natsiksi”, otsikoi konservatiitivisivusto Examiner.
Perussuomalaisten Olli Immosen mukaan kansainvälisyys on suomalaisen kulttuurin säilymisen kannalta painajainen. Hän vaatii suomalaiselta elokuvalta kansallisylpeyttä, muttei osaa nimetä ulkomaisia elokuvia, joissa sitä vaadittavassa määrin ilmenee.
Suomalaista elokuvaa tuetaan Veikkauksen varoin, koska sen katsotaan edistävän suomalaista kulttuuria. Tuet ylläpitävät teollisuutta, joka tuottaa veroina enemmän kuin kuluttaa julkista rahaa. Perussuomalainen näkökulma elokuvaan on kuitenkin nationalistinen. ”Julkinen kulttuurirahoitus tulisi suunnata ensisijaisesti suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen kansainvälisyyden tyrskeissä. Valtion taiteilija-apurahojen myöntäminen niin kutsutuille postmodernisteille on täten syytä lopettaa”, kansanedustaja Olli Immonen kirjoitti kolumnissaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen julkaisi maaliskuussa Ylen sivustolla kolumnin kulttuuripolitiikasta. ”Julkisrahoitteisen taiteen ja kulttuurin on pyrittävä yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ei yksilöllisten järkytyskokemusten aiheuttamiseen. Valtion myöntämiä kulttuuritukia olisikin kohdistettava siten, että niillä vahvistetaan suomalaista identiteettiä”, Immonen kirjoitti kolumnissaan, mutta mitä hän tarkoittaa? Kysyin Immoselta asiaa elokuvataiteen näkökulmasta.
Tänään tulee ensi-iltaan kaksi elokuvaa, joissa erikoistehosteet ovat pääosassa. Amerikkalainen Olympus Has Fallen on kökkö kertomus Gerald Butlerin esittämästä perussankarista, joka tappaa Valkoisen talon valloittaneet pohjoiskorealaiset hyökkääjät. Norjalainen Kon-Tiki taas kertoo tositapahtumia mukaillen Thor Heyerdahlin ja kumppanien lauttamatkasta Perusta Pääsiäissaarille.
Tiedätkö, mitkä asiat painavat nuorten aikuisten sydäntä? Suhdeklinikka.fi tietää.
Tulevana lauantaina Kuopion kirkkopäivillä kysytään, taipuuko kirkko joogaan.