
Toimittaja Kalle Kinnunen kirjoittaa elokuvasta.
Valitse AikavälilläAleksi Salmenperän kirjoittama ja ohjaama Paha perhe on yleisöä mielistelemätön, haastava elokuva. Sekä varsin hyvä elokuva. Tulos Suomessa: noin 15 000 katsojaa. Vähän noloa suomalaisten kannalta.
Paras vuonna 2008 näkemäni uusi elokuva, Paolo Sorrentinon hurja ja hauska Giulio Andreotti -muotokuva Il Divo saa vihdoin Suomen ensi-iltansa.
Vuonna 2004 Michael Moore kirjoitti historiaa. Presidentti George W. Bushin kimppuun hyökännyt Fahrenheit 9/11 voitti ensimmäisenä dokumenttielokuvana Cannesin festivaalien pääpalkinnon ja veti yleisöä kuin häkää - Suomessakin 84 000 katsojaa.
Nyt ovat ne viikot, joina Suomeen tuodaan valkokangaslevitykseen enemmän art house- eli ns. laatuelokuvia kuin suunnilleen koko loppuvuonna yhteensä. Tilanne on päätön.
Nuorista rovaniemeläisistä Subutexin käyttäjistä kertova dokumentti on saanut K-18-ikärajan elokuvatarkastamolta.
Itävaltalainen Haneke ei tee ajanviete-elokuvia. Mustavalkoinen Valkoinen nauha on kaksi ja puoli tuntia pitkä, eikä siinä ole varsinaista päähenkilöä.
Solar Filmsin kaksi Vares-elokuvaa ovat olleet isoja menestyksiä, joten pääosanesittäjän vaihtuminen nyt on erikoinen juttu.
Vanity Fairin juttu viime vuoden kovatuloisimmista näyttelijöistä, ohjaajista ja tuottajista on kiehtova. Michael Bay meni Steven Spielbergin ohi, kolmosena oli katastrofiekspertti Roland Emmerich, näyttelijöiden kärjessä Daniel ”Harry Potter” Radcliffe ja seisemäntenä Ben Stiller - vaikkei häneltä edes tullut uutta elokuvaa.
Kohta 180 000 katsojaa! Onnittelen elokuvaa ja sen tekijöitä: suuret ikäluokatkin saadaan näköjään Suomessa edelleen joskus leffateatteriin. Pienimuotoinen korpitarina Havukka-ahon ajattelija on menestynyt paremmin kuin suuren rahan Täällä Pohjantähden alla.
Oscarit jaetaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa. Tässä ennustuksia, vedonlyöntikertoimia ja toiveajattelua penkkiurheiluhengessä. Sisällöistä sitten toiste.
Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla alkoi tänään mielenkiintoinen artikkelisarja siitä, miten kaupalliset tahot yrittävät vaikuttaa kulttuuritoimittajiin. Ensimmäisenä vuorossa oli elokuvajournalismi ja junketit.
Millaista olisi jälki, jos Breaking the Wavesin ja Antichristin ohjaaja tekisi kotimaansa matkailumainoksia?
Tim Burtonin uuden elokuvan kolmiulotteisuus on tehty jälkikäteen: näyttelijät kuvattiin tavanomaisella 2D-tekniikalla. Yllättäen se ei haittaa lainkaan.
Yksi eniten odottamistani elokuvista oli pitkään Serge Gainsbourg - vie heroique. Muusikkoelämäkerta tuli tammikuun lopussa ensi-iltaan Ranskassa, ja on menestynyt odotetusti, siis loistavasti.
Minkään elokuvajuhlien aikana ei kansainvälisissä alan bisneslehdissä ole ollut niin montaa suomalaistuotantoihin ja -tekijöihin liittyvää juttua kuin tämän vuoden Berlinalessa.