Kuvitus Outi Kainiemi.Uudenmaan asukasluvun arvioidaan nousevan yli 400 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Tästä puolet tulee syntyvyydestä, kolmannes maahanmuutosta ja kuudennes muutosta muualta Suomesta. On helppo ennustaa kaupungistumisen jatkuvan, sillä Suomi on EU:n maaseutuvaltaisin maa. Helsingin seudulle muuttaisi asukkaita enemmän ja nopeammin, jos olisi asuntoja joihin muuttaa. Muuttopaine näkyy asuntojen hinnoissa.
Koska vielä asumisväljyyskin jatkanee kasvuaan, tarvitaan Helsingin seudulle parissa vuosikymmenessä lisää asuntoja saman verran kuin niitä on nyt Helsingin kaupungin alueella. Pienemmistäkin asioista Suomessa väitellään kuin siitä, mihin tällainen määrä rakentamista sijoittuu.
Jostain syystä yhdyskuntarakenne nousee keskusteluun vasta kun oma lähivirkistysalue on uhattuna. Aika pienellä melulla on valmisteltu maakuntakaavaa, jonka ainakin pitäisi ohjata tulevaa rakentamista.
Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on pahasti hajonnut. Maata kyllä riittäisi tuhlattavaksi, mutta laajalle levinnyt kaupunki toimii huonosti. Se tekee asumisesta kalliimpaa sekä lähellä keskustaa että kauempana. Liikkuminen paikasta toiseen vaatii paljon aikaa, bensaa ja rahaa sekä asfaltilla peitettyä maata. Helsingin seudulla käytetään ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen kaksinkertaisesti energiaa tavanomaisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna.
Huono kaupunkirakenne on myös elinkeinopoliittinen ongelma. Palveluelinkeinot eivät menesty, kun asukkaiden lähellä on vähän palveluja ja palveluyrittäjän lähellä on vähän asukkaita.
Kaupunkiseutujen kilpailukykyä koskevat tutkimukset osoittavat, että suuret ja monipuoliset työmarkkina-alueet menestyvät maailmalla paremmin kuin pienet. Osaamiseen perustuvassa yritystoiminnassa tarvitaan paljon erikoistunutta osaamista pienellä alueella tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Se on mahdollista vain, jos väkeä on paljon.
Helsingin seudun miljoona asukasta on kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna vähän. Pienuuden haittaa pahentaa hajaantunut yhdyskuntarakenne. Vähäinen joukko on vielä kaukana toisistaan.
Ihmisten asuintoiveista saadaan kyselytutkimuksissa ristiriitaisia tietoja. Enemmistö haluaisi asua väljällä omakotitontilla, mutta toisaalta lähellä kaikkea. Asuntojen hinnat antavat realistisemman kuvan asumistoiveista. Varmaankin sitä, mistä ollaan valmiit maksamaan enemmän, halutaan enemmän.
Emme tee mitään tiedolla, kuinka moni haluaisi asua Töölössä, mutta asuntojen hinnat kertovat, että useampi haluaisi kuin pystyy. Töölömäistä asumista kannattaa siis rakentaa lisää - ja rakennetaankin.
Asumisen kalleus ajaa ihmisiä muuttamaan Helsingistä kehyskuntiin. Väite johtaa harhaan. Joidenkin on muutettava kehyskuntiin, koska lähempänä ei ole tarpeeksi asuntoja. Hinta ei synnytä muuttajien virtaa vaan valikoi, ketkä joutuvat muuttamaan kauas. Asumisen hintaa säännöstelemällä ei tulisi lisää tilaa. Helsinkiin mahtuisi vähemmän väkeä, jos ihmisillä olisi varaa asua väljemmin.
Toki jotkut haluavat aidosti asua kaukana kehyskunnissa, mutta hinnat paljastavat, että lähemmäs olisi tulijoita, jos mahtuisi. Helsinkiin ja muille keskeisille paikoille pitäisi siis rakentaa lisää.
Monessa eurooppalaisessa kaupungissa lähes kaikki rakentaminen keskitetään raideyhteyksien varaan. Näin tehdään esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa. Jos näin tehtäisiin Helsingin seudulla, tarvittaisiin raiteita, ja niiden rakentaminen maksaa. Kyse olisi miljardeista. Voi kuulostaa paljolta, mutta se on vähän.
Kaavailtu asuntotuotanto maksaa suunnilleen 50 miljardia. Tähän verrattuna raideinvestoinnit olisivat pikkurahaa, noin 100 euroa asuinneliötä kohden. Pelkästään velvoite rakentaa pysäköintipaikkoja nostaa asuntojen hintaa kantakaupungissa 500 eurolla asuinneliötä kohden.
Ellei rakenneta raiteita, pitää investoida moottoriteihin, ja se on vielä kalliimpaa. Helsingissä aiotaan upottaa pelkästään kahteen Itäväylän risteykseen neljännesmiljardi euroa.
Raiteitten äärelle keskittämisen esteenä ei ole raha vaan kateus. Se syrjisi maanomistajia, joiden maat eivät ole raiteiden ulottuvissa. Jokainen kunta pitää kasvavaa asukaslukua tavoitteenaan, eivätkä raiteet yllä joka kuntaan.
Tasapuolisuus on huono lähtökohta kaavoitukselle. Maanomistajien haaveilemissa myyntivoitoissa on kyse pikkurahoista verrattuna huonon yhdyskuntarakenteen tuottamiin haittoihin. Asumista ei pidä sirotella ympäriinsä tasapuolisuuden nimissä. On toisaalta kohtuullista, että ne onnenpekat, joiden pellon arvo satakertaistuu uuden ratayhteyden ansioista, osallistuvat raiteiden rakentamiseen rakennusmaamaksulla.
Mitään jättimäisiä raideinvestointeja ei edes tarvita. Maakuntakaavan laatijoilla on erikoinen pulma. Muuttajia tarvittaisiin vielä paljon enemmän täyttämään maanomistajien ja kuntien haaveet uusista asuinalueista.
Kuntien välisen tasapuolisuuden varjelu on johtamassa sellaiseen järjettömyyteen, ettei edes jo valmiiden tai rakenteilla olevien raiteiden varrelle voida osoittaa riittävää asutusta, koska silloin asukkaita ei riittäisi rataverkon ulkopuolisiin kuntiin. Eihän tämä noin voi olla!
Haluavatko kaikki asua raideliikenteen varrella? Eivät kaikki, mutta tarpeeksi moni haluaa. Raideyhteys ei tarkoita kerrostaloslummia. Myös Kauniainen on rakentunut aseman ympärille.
Kansalaisten toiveen pientalosta keskeisellä paikalla voi toteuttaa junaan, metroon tai pikaratikkaan nojaavassa puutarhakaupungissa, jossa kaikilla on kävelymatka kauppaan, kouluun ja asemalle. Tämä ei mahdollista puolen hehtaarin tontteja, mutta tulijoita riittää keskieurooppalaistyyppisille pientaloalueille aivan tarpeeksi.
Hinnat paljastavat, että tarvitsemme toisaalta lisää kantakaupunkimaista asumista ja toisaalta kohtalaisen hyvillä paikoilla lähellä palveluja sijaitsevia pientaloalueita.
Emme tarvitse kerrostalolähiöitä emmekä irrallisia omakotilämpäreitä keskellä savipeltoja. Huonoa ei kannata rakentaa vain, jotta se olisi halpaa. Kun rakennetaan hyvää mutta tarpeeksi, hyvä asuminen on kaikkien ulottuvilla.
Helsinki , pääkaupunkiseutu , rakentaminen , asuntotuotanto
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Soininvaara on yksi fiksuimpia ajattelijoita tässä maassa. Toivottavasti jaksaa umpihankihiihtoa vielä pitkään, tosin historia tullee hänelle myöhemmin arvon antamaan.
Vankkaa asiaa! Raideliikenteeseen ja tieverkkoon yleensä sijoittaminen kannattaa ja tukee samalla metropolialueen tiivistymistä. Jos pääkaupunkiseudun ruuhkat saadaan liikennettä teknisin keinoin sujuvoittamalla purettua, niin etäisyys jolla työmatka-aika vaikkapa kehä I:n varrella asuvaan nähden kaksinkertaistuu pienenee selvästi. Oppia kannattaa ottaa vaikka Tukholmasta, missä samoin vesistöjen rikkomalle alueelle on riittävän tiheällä säteittäisellä metroverkolla saatu aiemman rautatieverkon kanssa hyvä paketti. Pääkaupunkiseudulla on pian metro etelässä ja neljä työmatkalaisia palvelevaa rautatielinjaa.
Tämä ei vielä riitä edes kannattavan rengasradan rakentamiseen, mitä yleensä voi pitää toimivan raideliikennealueen tunnusmerkkinä. Metropolialueet ovat talouden moottoreita, jotka tuottavat jatkossa yhä suuremman osan kansantulosta. Markkinoille tyypillinen kuoletusaika-ajattelu ei suurissa liikenneratkaisuissa toimi. Seurakuntien kiinteistöjen kuoletusaika päättyy tuomiopäivään. Ihmiset ja kaupunki heidän ympärillään tarvitsee toimivaa liikennettä aivan yhtä kauan.
Jep Osmo !
Olen asunut Merihaassa siitä lähtien kun tämä rakennettiin . - 75 !
Eikös kerro jo paljon ?
Meillä on täällä Kauppias, joka tarjoaa just mitä halutaan - luomua on saatavilla perusruuanlaittoon . Kaupan kotiinkuljetus toimii ja kotiinkantajat ; ) ovat mielen ilo rentoudellaan .
Stadin sosiaalialan oppilaitos tuli ja toi ihania nuoria ja niiden harjoitushoitotarjouksia jokaisen saataville .Ei kaadu talous eläkeläiseltäkään ja virkistää pitkäksi aikaa .
Stadin kotihoidon ammattilaiset hoitavat luotettavasti meitä iäkkäitä
senioriduunareita . Huumorilla ja niuhottamatta
, vaikka kiirettä pitää -
ruoka tulee ajallaan ja voi olla luottavaisin mielin kotonaan .
Edullisia ruokapaikkoja on kaksi . Kapakoita kaksi ja rollaattoririvi
päivän uutisten aikaan pubin edustalla on - vaikuttava ; )
Kunnon bileet on perjantaisin Oliverissa - sinne tulee nuoria ympäri stadin ja kesällä on kiva kun kuulee musiikkia parvekkeelle - ne on kohteliaita nuoria jotka eivät ikinä ole aiheuttaneet mitään haittaa .
Meillä on seurakunnan kerho, sosiaalialan kahvitukset ja taloyhtiöiden klubit . Ilmaiset kuntosalit ja lehtihuone kirjastoineen .
Kävelykannella ei liiku autoja . Hyväntuulinen mies hoitelee yleissiivouksen ja kesällä on sellainen puutarhuri, joka on neuvonut että otas tosta marjoja ja antanut reseptit päälle .
Kun on neljässätoista kerroksessa kaikenikäisiä niin ei puutu kontakteja . Opiskelijat ja työtätekevät ja seniorit jeesaillaan toisiamme . En ole kertaakaan joutunut hakemaan apua edes tämän tietokoneen jumittaessa kun naapurin Nuori Mies käy oma- aloitteisesti päivittämässä .
Kun meiltä pamahti veden pääputki pari vuotta sitten , naapurit kantoivat vettä niille joiden kunto ei kestänyt . Ja tankkiauton jonossa nauru raikui !
Jutelen yhdeksänkymppisten ja vauvojen kanssa päivittäin ja siinä jotenkin asettuu oma itse oikeaan perspektiiviin . Muksuja vois olla enemmänkin .
Ja vielä - vaikkei moni tätä usko - niin täällä on hiljaista ja raikasta .
No joo ; ) mistä tuntee Veteraani -Merihakalaisen Hakaniemen Torilla ? Siitä kun se kävelee etukenossa - tuulta päin vaikkei tuulekkaan …
Soininvaaran linja on toki enimmäkseen järkevä. Mutta: onko joku miettinyt strategiaa sellaiseen pieneen käytännön ongelmaan kuin tiiviiden keskieurooppalaisten pientaloalueiden selviytyminen lumitalvista? Minne lumi pannaan ahtailla tonteilla?
Kysyn tosissani. En jaksaisi enää kolata lunta kasaan, joka ylittää ikkunarajan. Tämä ei voi olla ihan pieni juttu kaikille muillekaan pääkaupunkiseudulla.
Kyllä sen jo lyhyt matematiikka kertoo että suurikapasiteettisen julkisen liikenteen (eli radan) varteen kannattaa rakentaa tiheästi. Tällöin sekä asuinkustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina että tiheälle ja siten toimivalle raideliikenteelle riittävästi käyttäjämassaa.
Pientalorakentamiselle jää kyllä hyvin tilaa siellä minne raiteita ei kannata viedä.
Esimerkkejä piisaa eurooppalaisista metropolialueista - jota Helsinki ei siis kovasta hinkumisesta huolimatta ole ;-)
Kauan meni Soinivaaralta tällaisen yksinkertaisen asian tajuamiseen. Korkeat rakennukset ovat ainoa ratkaisu liikenteen energian kulutuksen ja maan käytön tehostamiseen. Monet ovat arvioineet Soinivaaraa vihreiden huomattavimmaksi ajattelijaksi. Siinä on aihetta pelkoihin. Tällä vauhdilla maamme kehitys on toivottoman hidasta. Monesti olen ajatellut, että korkeitten rakennusten vastustaminen liittyy suomalaisten itsetunnon heikentämiseen. Toisaalta korkeat rakennukset haittaavat lentoliikennettä.
Mitäpä ihmisistä, joista suuri osa asuu mieluummin väljästi ja luonnonläheisesti, ihan vain voidakseen hieman paremmin. Kaupunki ihmistä varten vai ihminen kaupunkia, kas siinä pulma.
Ode on oikeassa.
Mutta miksi hän on sitten aktiivisesti ajamassa rakentamista Sipooseen? Sehän ei ollankaan eheytä yhdyskuntarakennetta vaan pelkästään hajottaa sitä. Silti Ode on esiintynyt asian puolestapuhujana blogissaan.
Sipoossa keskeisenä politikoinnin kohteena on todellisuudessa ruotsalaisen vähemmistön kunnallinen valta, jota lisääntyvä suomenkielisyys uhkaa.
Sipoon piti olla vastaveto Espoolle. Helsinki olisi halunnut osansa pientalorakentamisesta ja ns hyvistä veronmaksajista.
Mutta sitten kun alueen maaperää selviteltiin niin kävi ilmi ettei sinne voi rakentaa kuin muutamaan paikkaan joten täytyy sitten tehdä muutama kammottava lähiö sinne metsiin. Ja samalla leväytetään yhdyskuntarakenne myös itään.
Tätä on siis todellisuus. Oden julistukset eivät näy käytännön tasolla ollenkaan.
PK seudun asumisen kalleus on illuusio joka johtu poliitikkojen ja gryndereiden yhteisistä busineksista.
PK seutu on ihan maaseutukaupunki maailman mittakaavassa ja Kehä III ulkopuolella on pelkkää korpea , tontteja kyllä riittää jos poliittista halua löytyy kaavoitukseen.
Nykyään on 30-40 vuotiaitten koulutettujen ihmisten keskuudessa ilmiö, että kun on hankittu Helsingissä ns kannukset siirrytään perustamaan perhe muualle Suomeen, jossa voi normaalilla palkkatulolla hankkia sen ok-talon, kesämökin ja harrastusvehkeet , ja ennenkaikkea lapsille tasokkaat koulut ja turvallisen kasvuympäristön .
Helsinkiin melkeipä jäävät ne jotka eivät muualle pääse.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ihan ei auennut, millaisia asuntoja ja taloja sitten pitäisi Soininvaaran mielestä rakentaa. Kerrostalolähiöt eivät näköjään kelpaa. Ja minä kun olen kuvitellut, että sellainen olisi ok, kunhan julkinen liikenne pelaa. Esimerkiksi Helsingissähän on radan varressa useampikin kerrostalolähiö; mikä niissä on vikana?
Pk-seudulla suurin pulma lienee perheiden asuminen. Pitäisi rakentaa tarpeeksi suuria kerrostaloasuntoja ja tiiviitä pientaloalueita. Omakotialueet ovat sitten hankalampi juttu. Maunulaanhan sellaisia kaavoitettin aivan hiljattain Tuusulantien läheisyyteen. Ehkä samanlaisia alueita löytyisi lisää?
Soininvaara on pitkälti oikeassa. Kun nuo yhteiskuntarakenteen suunnitelun ajatukset yhdistetään siihen, että asuntoja tehtäisi ihmisten asuttavaksi eikä rakennuttajien voitontavoittelun vuoksi niin voisimme saada ihmisten elämisen edellytyksiin järjellistä tolkkua.
Ottakaa ihmiset asiat omiin käsiinne ja hommatkaa osakkeet, rakentakaa oikeesti korkee talo hyvälle paikalle ja hommatkaa asukkaat. Sisulla vaan! Lupaan osallistua hankkeeseen voimieni mukaan ku vaan ilmottelette siitä sitte. Silleen tää Kiinaki on rakennettu, yksityisten ihmisten rahanhimolla. Fiksut ne on, jotka tienaa! Jos huomaa jonku puutteen omissa ympyröissään, niin sen voi yrittää korjata. Ei se yks talo ehkä koko kaavoitusta pelasta, eikä varsinkaan ne raiteet rakennu itestään sen talon voimalla, mutta se ois yks edistysaskel ja vois alottaa matkan parempaan.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja luennoija.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
nelmi kirjoitti:
Pitäisi kaavoittaa ruutukaavakortteleita kohtuullisella räystäskorkeudella, jolloin kantakaupungin yhtenäinen arkkitehtoninen näkymä siirtyisi myös laitamille ja alakertoihin kauppaliikkeitä eikä mitään automarketteja lähimaillekaan. Näin syntyisi aito eurooppalainen kaupunkikuva ja ihmiset saisivat palvelunsa läheltä.