Presidentinvaalista on tulossa eriskummallinen näytelmä - syitä löytyy puolueiden roolin ja kampanjoinnin muutoksesta

Ehdokas, joka ajattelee tulevansa äänestäjille tutuksi vaalikampanjansa aikana, on pahasti myöhässä.

Profiilikuva
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön lamaannuttavan korkeaan gallup-suosioon on useita jo julkisuudessakin käsiteltyjä syitä. Kansainvälisen politiikan jännitteet ovat todennäköisesti lisänneet kansalaisten turvallisuushakuisuutta ja toivetta jatkuvuudesta. Presidentin esiintymiset keskeisten maailmanpolitiikan johtajien kanssa ovat vahvistaneet käsitystä hyvistä henkilökohtaisista suhteista. Virheiden vähyys on lisännyt luottamusta.

Niinistön etuna on myös jo kaksien presidentinvaalien toisella kierroksella hioutunut tunteisiin vetoava tarina. Moni äänestäjä löytää samaistumispintaa myös tuoreesta perheonnesta.

Nämä ovat asioita, joihin Niinistön haastajat eivät voi vaikuttaa. Nyt käsillä olevaa historiallista gallup-asetelmaa selittävät kuitenkin myös puolueiden ja niiden kannattajien suhteen ja kampanjoinnin muutokset. Näihin toimintaympäristön muutoksiin puolueet ja ehdokkaat eivät joko ole osanneet tai voineet reagoida ajoissa.

 

Kampanjoinnista on 2000-luvun politiikassa tullut käytännössä pysyvä olotila. Samalla ero vaalikampanjan ja poliitiikan arjen välillä on hämärtynyt.