Blogit

Ylämaan kettu väijyy Ison-Britannian, Ruotsin ja Suomenkin politiikkaa ja mediaa.

Luettavaa ulkoministerille

Blogit Ylämaan kettu 29.9.2016 16:34
Mari K. Niemi
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.

Populismin tutkimus ja tuntemus on Suomessa avuttomalla tasolla. Vanhojen monisteiden marinoimaa”, ulkoministeri Timo Soini väitti taannoin ”Populismin ulvojat” -blogikirjoituksessaan.

Ymmärrän, etteivät puoluejohtajaa aina miellytä hänen puolueestaan julkisuudessa esitetyt arviot. Mutta koska ulkoministeri viimeksi luki kotimaista tai ulkomaista populismin tutkimusta?

Blogikirjoituksesta tämä ei käy ilmi, koska Soini ei yksilöi noita tasoltaan avuttomia tutkimuksia.

Hänen mainitsemansa tutkijatkaan eivät ole leimallisesti juuri populismin tutkijoita, kokeneita politiikan ja poliittisen historian tuntijoita kyllä.

Väite alan tutkimuksen tasosta jääkin populistiseksi heitoksi. Soini pystyisi halutessaan parempaan, onhan hän opiskeluvuosinaan alan tutkimusta lukenut.

Silloin monisteet taisivat vielä olla kova sana.

 

Koen velvollisuudekseni auttaa miestä mäessä. Suomessa tehdään kansainvälisesti relevanttia ja kiinnostavaa populismin tutkimusta, joten sitä koskevat käsitykset kannattaa päivittää.

Erityisen ajankohtainen alan tutkijoita puhuttava kysymys liittyy siihen, mitä tapahtuu populistipuolueiden valtaannousun jälkeen. Voivatko populistit menestyä hallituksessa? Miten populismin nousu vaikuttaa tehtyyn politiikkaan, muihin puolueisiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Tätä kysymystä pohdittiin tänä kesänä myös Euroopan suurimmassa politiikan tutkijoiden konferenssissa Prahassa, jossa monet suomalaisetkin esittelivät uutta tutkimustaan aiheesta. Kysymykseen on tartuttu myös tässä populismin nousun vaikutuksia Euroopan ulkopolitiikkaan kartoittavassa julkaisussa.

 

Alkuun pääsemiseksi listasin joitakin tärppejä kansainvälisestä aihepiirin tutkimuksesta, joka on suomalaisten tekemää, jossa käsitellään perussuomalaisia tai joka muuten olisi erityisen otollista luettavaa hallituksessa istuvalle populistijohtajalle.

Lista on suppea, eikä mitenkään tee oikeutta aiheiden kirjolle ja sitä tutkivien ihmisten joukolle, mutta näistä voisi aloittaa:

* Perussuomalaisten identiteetin määrittely, kun puoluejohtaja ja verkkoaktivistit joutuvat törmäyskurssille.

* Populistipuolueiden elinkaari ja mediajulkisuus Pohjoismaissa (PS mukana)

Millaista on populistipuolueiden viestintä Euroopassa? (PS mukana)

* Ovatko populistipuolueet Euroopassa kesyyntymässä vai radikalisoitumassa? (PS mukana)

Voivatko populistit säilyttää kannatuksensa vaikka nousisivat hallitukseen?

Timo Soinin Plokissa ei ole kommenttimahdollisuutta, mutta hän pyysi lähettämään sähköpostiinsa ajatuksia ja käsityksiä populismista.

Pahoittelen vielä, että en heti tuoreeltaan ehtinyt vastaamaan. En tiedä ehtivätkö muutkaan tutkijat.

Meillä on tänäkin syksynä ollut kova kiire rahoitushauissa – populismin tutkimuksen hyväksi, totta kai!