Rasite vai resurssi? Puoluejohtajat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Profiilikuva
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nyt se on valmis – vuoden 2015 eduskuntavaalien tutkimus, jota ulkoministeri Timo Soinikin on ehtinyt Plokissaan jo kaivata.

Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 on Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin toimittama, 28 tekijän yhteisponnistuksena syntynyt yli 450-sivuinen, perusteellinen perkaus aiheestaan.

Tänään perjantaina Porin SuomiAreenalla julkaistu tutkimus on melkoinen runsaudensarvi niin politiikkafanille, aihetta etsivälle kesätoimittajalle kuin kenelle tahansa vaaleja, poliittista käyttäytymistä ja suomalaista demokratiaa ymmärtämään pyrkivälle.

Mukana on analyysiä esimerkiksi vaalin mediajulkisuudesta, kansalaisten arvoista ja puoluevalinnoista, poliittisen osallistumisen kipupisteistä ja sosiaalisen median roolista kampanjoissa.

Minua kiinnosti etenkin se, millainen vaikutus puolueiden puheenjohtajilla oli ja on ollut kansalaisten äänestyspäätöksiin.