Yliopistojen säästökuuri – korvaamaton kokoelma kaatopaikalle?

Profiilikuva
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Yliopistojen säästöpaine näkyy monin tavoin tutkijoiden ja opiskelijoiden arjessa.

Koska tilat maksavat, eivät turvassa ole edes aikaa, vaivaa ja rahaa käyttäen kerätyt arvokkaat kokoelmat.

Turkulaisia tutkijoita järkyttää nyt Turun yliopiston kirjastosta poistettavaksi määrätyn Genera-kokoelman tulevaisuus.

Kyseessä on kansainvälisen kirjallisuuden ja tutkimuksen kokoelma, jota ollaan kokonaan poistamassa kirjastosta tila- ja kustannussyistä.

 

Aineiston laajuutta kuvaa, että yksin sen historiaosa käsittää 17 000 nidettä muualla kuin Suomessa julkaistua historiantutkimusta ja lähdejulkaisuja, kaikkiaan puoli hyllykilometriä.

Materiaalia on 1800-luvulta tähän päivään.

Huomattavan osa kokoelmasta muodostavat tutkijoiden itse kirjastolle hankittaviksi esittämät julkaisut.

Kyse ei ole vain tutkimuskirjallisuudesta, sillä ”vanha” tutkimus on tutkijoille myös arvokasta aikalaisaineistoa.

 

Merkittäviä osia kokoelmasta on esimerkiksi luonnontieteen osalta jo ehditty poistaa.

Turun yliopiston historia-aineiden tutkijat ja opettajat yrittävät nyt omalta osaltaan pelastaa, mitä pelastettavissa on.

Tavoitteena on talkoohengessä jakaa osia kokoelmasta historialaitosten ja alan tutkijoiden kesken.

Näin on kuitenkin mahdollista saada säilytettyä vain pieni osa kokoelmaa.

Näyttää siltä, että yliopistoissa ei ole enää tilaa kirjallisuudelle.

 

Yliopistojen tilanne on tietysti vaikea. Leikkausten paineessa säästöjä on haettava. Työnnetäänkö ovesta ulos henkilökuntaa vai hävitetäänkö esimerkiksi kirjastojen kokoelmia?

Poliittisissa puheissa toistuu kritiikki yliopistojen  ”seinien lämmittämisestä”.

Nyt olisi hyvä hetki huomata, että vimmainen säästäminen tilakustannuksista voi tarkoittaa myös arvokkaiden kokoelmien hajottamista ja haaskausta.

Silloin ”säästäminen” on pikemminkin järjetontä tuhlausta.