Ylämaan kettu väijyy Ison-Britannian, Ruotsin ja Suomenkin politiikkaa ja mediaa.

Yliopistojen säästökuuri – korvaamaton kokoelma kaatopaikalle?

Mari K. Niemi
Blogit Ylämaan kettu 20.4.2016 19:09
Yliopistojen säästöpaine näkyy monin tavoin tutkijoiden ja opiskelijoiden arjessa. Koska tilat maksavat, eivät turvassa ole edes aikaa, vaivaa ja rahaa käyttäen kerätyt arvokkaat kokoelmat. Turkulaisia tutkijoita järkyttää nyt Turun yliopiston kirjastosta poistettavaksi määrätyn Genera-kokoelman tul...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Mari K. Niemi

Kirjoittaja on Valencian yliopistossa vierailevana tutkijana työskentelevä, viestintään erikoistunut poliittisen historian dosentti ja erikoistutkija Turun yliopistossa.

Keskustelu

Uudet tutkimuksethan tulevat sähköisenä jakoon, eikö vanhaa kamaa kannata tarpeellisilta osin viedä myös sähköiseen arkistoon?

Aineisto on valtava, kuten sanottu, yksin historialuokkaan kuuluvia niteitä se 17 000. Kauanko sen läpikäynti ja digitointi veisi aikaa ja maksaisi? Rahastahan tässä on kyse, siksi tällaista älyttömyyttä Suomessa nyt tehdään.

Aineistoa on tosiaan sieltä 1800-luvulta asti. Tämän hetken tutkijan on mahdotonta arvioida, millaisia tiedontarpeita kollegoilla vaikka 50 vuoden päästä on. Materiaalia on kerätty ympäri maailman, sitä on lukuisilla eri kielillä. Jos kokoelma hajoaa maailmalle ja sitä myös aktiivisesti hävitetään, ei se ole meitä myöhemmin työskentelevien tutkijoiden käytössä.

Surullinen ajankuva, niin lyhytnäköistä.

Jos sitä on niin paljon joka pitäisi olla kaikkien tutkijoiden saatavissa niin eikö tavoite pitäisi olla juuri se että kaikki merkittävä arkistoidaan digitaalisesti ja luetteloidaan kaikkien käyttöön?

mitä hyötyä kenellekään on jostain yliopiston romuvarastosta jonne ei kenellekään ole pääsyä?

BURN THE PAPERS. Paperi tyhmentää ihmistä.

Niin. Olipa se luojan lykky, että Aleksandrian kirjasto aikoinaan tuhoutui, eipä ole sitäkään kokoelmaa vaivoinamme. No, antiikin tutkimus olisi siitä ehkä paljonkin hyötynyt, mutta se taitaa olla toinen juttu se.
Paavolle pieni kysymys, että mistä se tänään tietää, millä on merkitystä tulevaisuudessa. Vastaus on, että ei mistään.

Jos Maanmittauslaitos on saanut digitaaliseen muotoon kaikki tarpeelliset toimitusasiakirjat niin kai tiedemaailma pystyisi samaan jos olisi haluja ja kykyjä? Puhutaan kuitenkin hyvin pienistä massoista jos kyse on muutamasta kymmenestätuhannesta dokkarista.

Ei kai tiedemaailman pidä olla se joka kitisee ja keskittyy nostamaan käsiä pystyyn? Sitähän voitte gehdä maaimman tappiin jos haluatte, mutta ei se mitään asiaa vie eteenpöin.

Joukkoistakaa tuollainen sähklistäminen tms.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt