Blogit

Ylämaan kettu väijyy Ison-Britannian, Ruotsin ja Suomenkin politiikkaa ja mediaa.

Taiteilija töihin – ruokapalkalla

Blogit Ylämaan kettu 11.4.2016 23:53
Mari K. Niemi
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.

Milloin sinä olet valmis tekemään oman alasi töitä ilmaiseksi?

Kysyin tämän kysymyksen Twitterissä, kun oli paljastunut, että Opetus- ja kulttuuriministeriö oli kalastellut tilaisuuteensa livepiirtäjiä kahden päivän työkeikalle – ruokapalkalla.

Ministeriön tarjous oli herättänyt kiivasta keskustelua sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekan Facebook-seinällä hänen kerrottuaan saamastaan yhteydenotosta seuraavasti:

”Hei Kaisa, olemme järjestämässä Helsingissä seminaarin, johon tulee 700 osallistujaa ja paljon kansainvälisiä vieraita. Olisi tosi hienoa, jos voisit tulla tapahtumaan kahdeksi päiväksi tekemään livepiirroksia, joita julkaisisimme myös verkkosivuillamme. Emme voi maksaa palkkiota, mutta tarjoamme aterian.”

Mitä kertoo ammattimaisen kuvantekijän arvostuksesta, jos hänen työstään ei olla valmiita maksamaan lainkaan palkkaa?

Illalla opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kommentoi asiaa Facebook-seinälläni.

Hänen mukaansa ei ole ministeriön linjan mukaista teettää taiteilijoilla ilmaista työtä. Grahn-Laasonen lupasi, että tilanne tullaan korjaamaan.

 

Taiteilijoiden lisäksi kysymys ilmaisen työn teettämisestä koskettaa esimerkiksi tutkijoita, muusikoita, kirjailijoita ja monia muita ammattilaisia, joita kutsutaan vaikkapa tilaisuuksiin esiintyjiksi.

Moni Twitterissä keskusteluun osallistuneista kertoi kyllä tekevänsä oman alansa ammattityötä joskus ilmaiseksikin.

Näin on, jos kysyjänä on esimerkiksi järjestö, jonka työtä muutenkin haluaa tukea.

Kuten esimerkiksi opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen asian muotoili: ”Opettajana en tee ilmaistyötä. Kirjailijana silloin, jos kysyjänä on pieni yhteisö, joka mielestäni muuttaa maailmaa paremmaksi.”

Myös  logosuunnittelija Ilkka Janatuinen kertoi antavansa mielellään työpanoksensa projektille, jonka uskoo ”tekevän maailmasta paremman paikan”.

Toisinaan myös omaan urakehitykseen liittyvät tekijät vaikuttavat ratkaisuihin.

Esimerkiksi mahdollisuus verkottua, päästä mukaan itseä kiinnostavaan tilaisuuteen ja oppia uutta mainittiin syiksi joskus tehdä työkeikka ilmaiseksi tai kulujen hinnalla.

 

Paheksuntaa sen sijaan aiheuttavat etenkin tilanteet, joissa asiantuntijoita tai muita esiintyjiä yritetään saada paikalle ilmaiseksi, samalla kun muille tilaisuudessa työskenteleville maksetaan tai kun kutsuja korjaa tilaisuudesta taloudellistakin hyötyä.

Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös tunteesta, ettei omaa työtä arvosteta.

On yksi asia tehdä vapaaehtoistyötä, edistää hyvää asiaa tai auttaa kaveria, ja toinen tulla pyydetyksi tekemään oman alan työtä palkatta.

”Pyydettiin esiintymään ilmaiseksi. Äänentoistosta oli maksettu 2000 e. Ehdotin, että mikrofoni pitää esitelmäni”, dosentti Erkka Railo tviittasi kokemuksestaan.

Aihe oli tuttu myös Tohtorille töitä -blogia pitävälle Miia Kososelle. Häntä on kehdattu pyytää työhön ilmaiseksi silloinkin, kun tohtorin työpanoksesta tulisi kysyjälle taloudellista hyötyä.

Sellaiselle toiminnalle ole olemassa osuva sanakin – hyväksikäyttö.

”Kerran kysyin pyytäjältä, että miltä ilmaistyön pyytäminen tuntuu”, päihdepsykiatri Antti Mikkonen kertoi Twitterissä.

”Tästä minulle palkkaa maksetaan”, pyytäjä vastasi.