Blogit

Ylämaan kettu väijyy Ison-Britannian, Ruotsin ja Suomenkin politiikkaa ja mediaa.

Britannian EU-neuvotteluissa on kyse suomalaistenkin edusta

Blogit Ylämaan kettu 3.2.2016 12:57
Mari K. Niemi
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.

Britannian pääministeri David Cameron käy kuumeisesti neuvotteluja uusista ehdoista maansa EU-jäsenyydelle. Erityisen polttava kysymys on Britanniaan muuttaneiden EU-kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan. Cameronin tavoitteena on, että tulijat voitaisiin sulkea sosiaalietuuksien ulkopuolelle ensimmäisen neljän maassaolovuoden ajaksi.

Pääministeri Cameronin mukaan on perusteltua, että maahantulijat maksavat yhteiseen kassaan ennen kuin nostavat sieltä. Itä-Euroopan maista esimerkiksi Puola on vastustanut näitä suunnitelmia tarmokkaasti. Joutuminen brittejä huonompaan asemaan olisi vastoin kuningaskunnan työmarkkinoille tulevien EU-kansalaisten etua.

Vaikka suomalaiset eivät ulkomaalaisryhmänä ole Isossa-Britanniassa suurimpien joukossa, on Britannia yksi keskeisistä maista, joihin suomalaiset muuttavat.  Suomen Lontoon suurlähetystön arvion mukaan Britanniassa asuu noin 30 000 suomalaista. Kyseessä on arvio vuodelta 2010. Yhtä kaikki: määrä ei ole aivan pieni.

Olikin hätkähdyttävää lukea Helsingin Sanomista pääministeri Juha Sipilän katsovan, ettei kysymys Isoon-Britanniaan muuttavien työntekijöiden oikeuksista juurikaan koskettaisi Suomea.

Toki, Britannian näkökulmasta enemmän merkitystä on esimerkiksi Puolasta suuntautuvalla, volyymiltaan paljon suuremmalla muutolla. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, sillä meille suomalaisille Britannia on yksi tärkeimmistä ulkomaille muuton kohdemaista.

Sillä, kuinka Britannia kohtelee tänne muuttavia EU-maiden kansalaisia on väliä Suomelle – jos siis ylipäänsä ajatellaan, että suomalaisten työntekijöiden asemalla ulkomaisilla työmarkkinoilla on merkitystä.

 

Esimerkiksi tutkimusta tekemään tulevalle tieteentekijälle, Suomessa työttömäksi jääneelle työn perässä muuttajalle tai kansainvälistä työkokemusta hakemaan tulevalle nuorelle on  merkitystä sillä, millainen sosiaaliturvakohtelu häntä maassa odottaa. Asia kiinnostaa varmasti myös yrityksiä, jotka miettivät suomalaisten työntekijöidensä sijoittamista Britanniaan.

Cameronin suunnitelmien yksityiskohdat ovat auki. Britanniassa on kuitenkin maalailtu visioita jopa siitä, että tulijat joutuisivat maksamaan ensimmäisten vuosien ajan terveydenhuoltokustannuksensa ja lastensa koulunkäynnin omasta pussistaan.

Painetta on, joten kovin lieviksi jäävät kiristykset maahantulijoiden sosiaaliturvaan tuskin tyydyttävät konservatiivien EU-skeptikoita.

 

David Cameronin puheet yhteiseen kassaan maksamisesta tukien edellytyksenä voivat kuulostaa järkeenkäyviltä. Kuitenkin suuri osa Britannian työmarkkinoille pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa sijoittuvista suomalalaisista on jo niin sanotusti maksanut vuosia yhteiseen kassaan  – Suomessa.

Tämä on kysymys, joka Suomen poliittisen johdon pitäisi osaltamme pystyä ratkaisemaan reilulla tavalla. Vastaisiko Suomi Britanniaan muuttavan kansalaisensa sosiaaliturvasta ensimmäisen neljän vuoden ajan?

Suomalaisten liikkuvuus ulkomaille on yksi Suomen yrityselämää, tutkimusta ja tiedettä kansainvälistävistä tekijöistä. Britannian suunnittelemat EU-kansalaisten sosiaaliturvan heikennykset voivat vaikuttaa vakavasti suomalaisten haluun ja mahdollisuuksiin sijoittua Britannian työmarkkinille.  Tämä ei ole Suomen, suomalaisten työntekijöiden, yritysten tai tiedeyhteisön etu.

Nyt on suomalaisilla poliitikoilla mahdollisuus pitää EU-kentillä Suomen ja suomalaisten puolta. Ensimmänen askel on, että poliittisessa johdossa tunnistettaisiin tämän kysymyksen koskettavan meitäkin.