Ylämaan kettu väijyy Ison-Britannian, Ruotsin ja Suomenkin politiikkaa ja mediaa.

Elintasopakolaisia ei ole

Mari K. Niemi
Blogit Ylämaan kettu 7.9.2015 18:16

Miksi fiksutkin tiedotusvälineet toisinaan käyttävät leimaavaa elintasopakolainen-sanaa?

Käsitehän on määritelmällinen mahdottomuus.

Pakolainen on esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi vainottu, kansainvälistä suojelua nauttiva ihminen. Pakolaisen määrite…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Mari K. Niemi

Kirjoittaja on Valencian yliopistossa vierailevana tutkijana työskentelevä, viestintään erikoistunut poliittisen historian dosentti ja erikoistutkija Turun yliopistossa.

Keskustelu

Vakiotapa viedä keskustelu pois vaikeasta aiheesta on aloittaa metakeskustelu. Sitten kaikki aika ja tarmo käytetään siihen, mikä on oikeaa keskustelua ja kuka keskustelee asiasta oikein ja kuka väärin. Siinä vaiheessa oikein keskustelijat ja väärin keskustelijat ovat jo perinteisissä poteroissan, eikä varsinaista ongelmaa kovin moni edes muista tai suostu käsittelemään.

Tämä maa on niin Umpi-Hölmölä, että tuskin on mitään toivoa selvitä näin suurista myllerryksistä. Auringonlaskun maanosa.

Politiikassa kieli ei tietenkään ole ”vain” kieltä vaan keino käyttää valtaa, esimerkiksi luoda mielikuvia ja tulkintoja poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi sitä(kin) pitää tutkia ja purkaa.

Minustakin tämä menee pikkuisen saivartelun puolelle, ei puhekielessä missään muuallakaan elämänalueella osata käyttää täsmällisesti jotakin määritelmällistä termiä. Monikohan edes tietää missä ja miten pakolaisuus on määritelty? Ihmiset puhuvat arkikielessään ilmiöistä arkikielen keinoilla, ja kyllä jokainen ymmärtää mitä siinä keskustelussa elintasopakolaisuus tarkoittaa. Ja että sitä on. Vai mitä mieltä olllaan esim albanialaisista, joista jokainen palautetaan säännönmukaisesti?

Minunkin mielestäni tässä saivarrellaan ja tehdään kohtuullisen selkeästä asiasta ongelma. Näkisin elintasopakolaisen ja siirtolaisen eron siinä, että siirtolaiset muuttavat maasta toiseen hyväksyttyjen tavanomaisten rajanylitysmenettelytapojen mukaan kun taas elintasopakolaiset ”naamioituvat” pakolaisiksi siirtyäkseen maahan, jonne portit olisivat muuten suljetut.

(”Miksi fiksutkin tiedotusvälineet toisinaan käyttävät leimaavaa elintasopakolainen-sanaa?”) Kirjoituksen kritiikki on kohdistettu ennen kaikkea tiedotusvälineille, joista tietysti löytyy myös paljon syvällistä perehtyneisyyttä ja itsekritiikkiäkin. Esimerkiksi STT on ilmoittanut, ettei elintasopakolainen sanaa käytä. Keskustelua sanastosta käyvät myös kansainväliset mediatalot. Kansalaisten, poliitikkojen, tutkijoiden ja toimittajien yrittäessä hahmottaa, mistä tässä pakolaiskriisissä ja suuressa muuttoliikkeessä on kyse, mahdollisimman yksiselitteiset termit ovat myös avuksi.

On aika outoa, että eri tahojen pitäisi yrittää hahmottaa mistä tässä pakolaiskriisissä ja muuttoliikkeessä on kyse. Asianhan pitäisi olla varsin selvä. Kyse on väkiluvun kasvusta, maapallon resurssien vähenemisestä ja ympäristön muuttumisesta näiden seurauksena. Ehdotukseni on, että Suomeen pitää perustaa tiedeministeriö, joka voisi kanavoida poliitikoille mahdollisimman objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta. On tultu tilanteeseen, jossa pelkkään poliittiseen osaamiseen turvautuminen on hiekalle rakentamista. Yleisesti ottaen maapallolla on tultu ”ikuisen” kasvun tien päähän ja kasvuhaihattelusta pitää kiireesti päästä nykytilanteeseen sopeutumiseen.

Onko myös paheksuttavaa olla putkiremonttievakko, jos ei ole kotoisin Venäjän valloittamalta alueelta ja joutunut oikeasti evakkoon?

Parempaa elintasoa hakevien motiivien kritisointi on perusteltua siksikin että hakevat turvapaikkaa valheellisin perustein ja yleensa saavat kielteisen päätöksen.

Suomen ikioma pakolaisongelma Helsingin Etykin jälkeen oli, että se sovelsi osin NL:n kriteerejä pakolaisiin. ”Rajavyöhykesopimus” merkitsi, että NL:n ja Suomen rajan ylittäneitä palautettiin ilman muodollisuuksia sinne, mistä he olivat tulleet. Se oli iloksi ”läntisille purjehtijoille,” jotka mm. radioyhteyksiä kuunnellessaan ajautuivat NL:n vesille. Mutta poliittisia pakolaisia ei oikein ollut, vaikka teoriassa vyöhykkeen yli livahtanut voi yrittää mennä poliisiasemalle ja anoa turvapaikkaa. Tapa kuitenkin oli tarpoa yli Suomen ja anoa sitä Ruotsissa. Sielläkään ei Suomen kansalaiselle turvan anominen onnistunut, vaikka aihetta olisi ollut.

Nyt tilanne lienee muuttunut, jossakin määrin. Entisenä suomalaisena toimittajana itse tiedän, ettei Suomessa sensurointi, fyysiset hyökkäykset, jne. yms. oikeuttanut turvapaikkaan ainakaan muissa Pohjoismaissa. Se oli tietenkin väärin; mm. sananvapauden rajat olivat kyseellisiä Suomessa yya-aikana. Mm. NL:n lähetystö ja Supo toimivat yhdessä sananvapautta vastaan. Sitä ei vain tarvinnut myöntää.

Tämä on muuten asia, jota ei ole selvitetty Pohjoismaissa. Suomesta kun voi muuttaa ja asettua muihin ilman suuria muodollisuuksia. Mutta mahdollisia poliittisia syitä ei sitten myönnetty ainakaan Ruotsissa ja Tanskassa; turvaa Suomen valtiota vastaan ei erikseen annettu. Eli nytkin EU:ssa lienee oletetaan, että ne kaikki ovat niin hyviä ja kauniita, että ne ovat ”kaikki turvallisia.” Se on kyseellistä!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt