Hurraa, paneelissanne on vain miehiä!
On edelleen aika tavallista, että erilaisia paneeleja, keskustelutilaisuuksia ja luentosarjoja järjestetään täysin miesten kesken.
Syitä ja tekosyitä on monia. Naisia ei ehkä ole tullut järjestäjien mieleen, tai heidän ei arvella haluavan mukaan. Monesti aivan viime tingassa huomataan, että ”yksi nainenkin pitäisi olla”. Silloin voi käydä niin, että aikataulut eivät mukaan kysytyille naisille sovi.
Voi myös olla, ettei esimerkiksi tutkijanaisen näkökulmaa pidetä yhtä relevanttina ja yleisöä kiinnostavana. Aika harvassa ovat joka tapauksessa alat, joilla voidaan oikeutetusti käyttää perustelua, ettei naisia ”ole”.
Mahdollisuus kartuttaa julkaisuluetteloa ja myös näkyvyys ovat tutkijoille tärkeitä. Siksi ei ole yhdentekevää, keitä kutsutaan konferenssien pääpuhujiksi tai mukaan kirjahankkeisiin.