Pätevät miehet ja pettyneet naiset

Profiilikuva
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen nimeämien hallitusneuvottelijoiden joukon miesvaltaisuus on herättänyt ihmetystä. Neuvotteluja käyvien ensimmäisten työryhmien jäsenistä noin kolme neljästä on ollut miehiä.

Sosiaalisessa mediassa asiaa kritisoineille on kerrottu, ettei tehtäviä tule jakaa sukupuolen perusteella. Pätevyys ratkaisee! Samaa selitystä tarjotaan aina, kun joku ihmettelee naisten sivuuttamista.

Selityksessä heijastuu puhujan tulkinta naisten ja miesten pätevyydestä. Miespoliitikkoihin liitetään edelleen mielikuvia ylivertaisesta osaavuudesta, kokemuksesta ja neuvottelutaidoista naisiin verrattuna.

Kokeneita, aatteellisia, vahvoja ja päteviä naisia löytyisi kyllä joka puolueesta. Totta silti on, että kahdella suurimmalla puolueella naisia on riveissään muita eduskuntapuolueita vähemmän. Näin Suomessa äänestettiin.

 

Suomen kaikki neljä suurta puoluetta ovat miesten johtamia. Tämän ei annettu häiritä, kun ne valitsivat myös eduskuntaryhmiensä puheenjohtajiksi miehet.

Täysi miessuora puolueen terävimmässä kärjessä on pääministeripuolue keskustalla sekä sosiaalidemokraateilla: niiden puoluesihteeritkin ovat miehiä.

Miehiä on politiikassa tavattu suosia, eikä asetelma ole miksikään muuttunut. Siksi on hyvä huomata, että naisten sivuuttamista valta-asemien jaosta kritisoivat eivät halua naisia suosittavan sukupuolen vuoksi. He haluavat, ettei sukupuolta luettaisi enää 2010-luvun Suomessa naiselle esteeksi ja miehelle meriitiksi.

 

Nyt näyttää siltä, että Suomen politiikassa asioista päättävät näkevät vaativissa tehtävissä tarvittavia ominaisuuksia useammin miehissä kuin naisissa. Tämä ei välttämättä kerro niinkään politiikassa työskentelevistä naisista, vaan puolueiden johdossa päätöksiä tekevistä miehistä.

Politiikassa maine syntyy ensisijassa tekojen kautta. Pian työnsä aloittavan hallituksen maine tulee olemaan kudelma monista eri tekijöistä. Myös tasa-arvotahto, tai sen puute, on yksi hallituksen mainetta rakentavista tekijöistä.

 

Osallistun perjantaina Lontoossa järjestettävään, naisten johtajuutta politiikassa käsittelevään tilaisuuteen. Vaikka Iso-Britannia on Suomea jäljessä naisten parlamentaarisessa edustuksessa, naisia valittiin taannoisissa vaaleissa Westminsteriin aiempaa enemmän. Tämä, ja puoluejohtajanaisten vahvat esiintymiset vaalikampanjoissa, on herättänyt optimismia.

Tasa-arvokysymyksissä Britannia on katsonut Pohjoismaita ihaillen ja esimerkkiä hakien. Oman esitelmäni aiheena on naisten eteneminen Suomen politiikassa. Pääkysymys kuuluu, onko tasa-arvo Suomessa saavutettu.

Vastaus kysymykseeni ei ole niin myönteinen kuin toivoisin. Sukupuolten tasa-arvoa ei ole Suomen politiikassa saavutettu, eikä sen edistämiseen näytä juuri nyt olevan erityistä tahtoakaan.

Miten politiikka tällaiseksi meni, että miehet vievät ja naiset vikisevät?