Vesi on 21. vuosisadan öljy

Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvä juttu. Kesämökin saunan ikkunasta välkehtii aava järvenselkä, vesipumppu tuo sisään raikasta juomavettä, mökin kukat kastellaan järvivedellä ja saunan jälkeen maittaa pulahdus viileän veden syleilyyn. Tähän kaikkeen meillä on oikeus, koska olemme syntyneet järvien, lähteiden ja merien maahan.

Emerituspiispan juhannuskala. Tällaisia vonkaleita kasvaa Suomen puhtaissa järvissä. Kuva Mikko Heikka.

Fortune-lehti kirjoitti vastikään, että vedestä tulee 21. vuosisadalla öljyä tärkeämpi hyödyke. Se on paljon sanottu, sillä tämän päivän mailmassa öljy voitelee mailmantalouden rattaat ja ilman sitä talous pysähtyisi. Fortune on kuitenkin oikeassa. Ilman puhdasta vettä kaikki elämä lakkaisi maapallolta.

Juhannusyön uimari liikkuu siis äärettömän arvokkaassa elementissä. Me suomalaiset olemme onnenpekkoja ja –liisoja, sillä vettä meillä riittää. Toisin on muualla. Vedestä alkaa olla pulaa monin paikoin maapallolla. Vesien saastuminen puolestaan lisää puhtaan veden arvoa. Sitäkin meillä riittää, ainakin toistaiseksi.

Tunnettu vesiasiantuntija Maude Barlow on vastikään todennut Earth Island -aikakauslehdessä, että tämän vuosisadan keskeiseksi kysymykseksi tulee veden omistaminen ja vedestä saatu hinta. Hän pohtii, onko vesi ihmiskunnan yhteistä omaisuutta vai kuuluuko se joillekin kansoille tai yksityisille ihmisille? Barlow ennustaa, että veden omistamisesta tulee samanlainen sota kuin öljylähteiden ja kaasuvarantojen hallinnasta. Siinä onni suosii maita, joilla on vesivarantoja maaperässään ja mopen osalle jäävät kuivat ja kuumat maat. Siis ne, jotka ovat jo nyt heikoilla.

Onko puhdas vesi ihmisoikeus vai kauppatavaraa? Jo nyt lukemattomat yritykset suunnittelevat vesikauppaa ja laativat suunnitelmia vesien kaappaamiseksi yksityiseen omistukseen. Yritykset korostavat, että he vain toimivat yhteiseksi hyväksi tyydyttäessään ihmisten veden tarpeita. Jonkunhan se täytyy tehdä, huudahtaa vesimoguli!

Nyt on korkea aika keskustella vedestä, sillä veden saaminen vaikeutuu vuosi vuodelta erityisesti kehittyvissä maissa samaan aikaan kun vettä vielä riittää rikkaissa maissa. YK arvioi, että yli miljardi ihmistä juo jo nyt saastunutta tai likaista vettä. Lähes kaksi miljoonaa lasta kuolee vuosittain saastuneesta vedestä aiheutuneisiin tauteihin, siis yksi lapsi joka kymmenes sekunti. Tilanteen dramaattisuutta korostaa YK:n arvio, että yli viisi miljardia ihmistä kärsii vesipulasta vuonna 2050. Tuo määrä on kaksi kolmannesta ihmiskunnasta. Samaan aikaan ihmiskunnan veden kulutus kaksinkertaistuu kahdessakymmenessä vuodessa.

YK vahvisti ihmisoikeussopimuksessaan vuonna 1966, että vesi on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Siksi vettä ei tule yksityistää eikä siitä saa tehdä kauppatavaraa. Meille suomalaisille tuo tuntuu kaukaiselta puheelta, koska vettä meillä riittää. Vesikriisi ja taistelu vedestä ovat kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan.

Olen ollut lukuisissa uskontojen välisissä kohtaamisissa, joissa vesi on noussut keskeiseksi teemaksi. On todennäköistä, että siitä tulee maailmanuskontoja yhdistävä haaste. Muslimit, juutalaiset ja kristityt ovat samaa ainetta. Kun vesi loppuu, kaikkien meidän elämämme on uhattuna.

/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Normaali taulukko”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;}