Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Vesi on 21. vuosisadan öljy

Mikko Heikka
Blogit Ykkösketju 19.6.2013 11:00

Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvä juttu. Kesämökin saunan ikkunasta välkehtii aava
järvenselkä, vesipumppu tuo sisään raikasta juomavettä, mökin kukat kastellaan
järvivedellä ja saunan jälkeen maittaa pulahdus viileän veden syleilyyn. Tähän
kaikkeen meillä on oikeus, koska olemme syntyneet järvien, lähteiden ja merien
maahan.

Emerituspiispan juhannuskala. Tällaisia vonkaleita kasvaa Suomen puhtaissa järvissä. Kuva Mikko Heikka.

Fortune-lehti kirjoitti vastikään, että vedestä tulee
21. vuosisadalla öljyä tärkeämpi hyödyke. Se on paljon sanottu, sillä tämän
päivän mailmassa öljy voitelee mailmantalouden rattaat ja ilman sitä talous pysähtyisi. Fortune on kuitenkin oikeassa.
Ilman puhdasta vettä kaikki elämä lakkaisi maapallolta.

Juhannusyön uimari liikkuu siis äärettömän arvokkaassa elementissä.
Me suomalaiset olemme onnenpekkoja ja –liisoja, sillä vettä meillä riittää.
Toisin on muualla. Vedestä alkaa olla pulaa monin paikoin maapallolla. Vesien
saastuminen puolestaan lisää puhtaan veden arvoa. Sitäkin meillä riittää,
ainakin toistaiseksi.

Tunnettu vesiasiantuntija Maude Barlow on vastikään
todennut Earth Island -aikakauslehdessä, että tämän vuosisadan keskeiseksi
kysymykseksi tulee veden omistaminen ja vedestä saatu hinta. Hän pohtii, onko
vesi ihmiskunnan yhteistä omaisuutta vai kuuluuko se joillekin kansoille tai yksityisille
ihmisille? Barlow ennustaa, että veden omistamisesta tulee samanlainen sota
kuin öljylähteiden ja kaasuvarantojen hallinnasta. Siinä onni suosii maita,
joilla on vesivarantoja maaperässään ja mopen osalle jäävät kuivat ja kuumat maat.
Siis ne, jotka ovat jo nyt heikoilla.

Onko puhdas vesi ihmisoikeus vai kauppatavaraa? Jo nyt
lukemattomat yritykset suunnittelevat vesikauppaa ja laativat suunnitelmia
vesien kaappaamiseksi yksityiseen omistukseen. Yritykset korostavat, että he
vain toimivat yhteiseksi hyväksi tyydyttäessään ihmisten veden tarpeita. Jonkunhan
se täytyy tehdä, huudahtaa vesimoguli!

Nyt on korkea aika keskustella vedestä, sillä veden saaminen
vaikeutuu vuosi vuodelta erityisesti kehittyvissä maissa samaan aikaan kun
vettä vielä riittää rikkaissa maissa. YK arvioi, että yli miljardi ihmistä juo jo
nyt saastunutta tai likaista vettä. Lähes kaksi miljoonaa lasta kuolee vuosittain
saastuneesta vedestä aiheutuneisiin tauteihin, siis yksi lapsi joka kymmenes
sekunti. Tilanteen dramaattisuutta korostaa YK:n arvio, että yli viisi
miljardia ihmistä kärsii vesipulasta vuonna 2050. Tuo määrä on kaksi
kolmannesta ihmiskunnasta. Samaan aikaan ihmiskunnan veden kulutus
kaksinkertaistuu kahdessakymmenessä vuodessa.

YK vahvisti ihmisoikeussopimuksessaan vuonna 1966, että vesi
on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Siksi vettä ei tule yksityistää eikä siitä saa
tehdä kauppatavaraa. Meille suomalaisille tuo tuntuu kaukaiselta puheelta,
koska vettä meillä riittää. Vesikriisi ja taistelu vedestä ovat kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan.

Olen ollut lukuisissa uskontojen välisissä kohtaamisissa,
joissa vesi on noussut keskeiseksi teemaksi. On todennäköistä, että siitä tulee
maailmanuskontoja yhdistävä haaste. Muslimit, juutalaiset ja kristityt ovat samaa ainetta. Kun vesi loppuu,
kaikkien meidän elämämme on uhattuna.

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Calibri”,”sans-serif”;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;}

Mikko Heikka

Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan emerituspiispa.

Keskustelu

”Fortune-lehti kirjoitti vastikään, että vedestä tulee 21. vuosisadalla öljyä tärkeämpi hyödyke.”

Kyllä se on aina ollut öljyä tärkeämpi, ilman öljyä on näet pärjätty pitkiäkin aikoja – esim ihmiskunta n 100 000 – 1 000 000 vuotta, määritelmästä riippuen. Ilman vettä taas kenenkään ei tiedetä selvinneen paria…kolmea päivää pidempään.

Vertaus öljyyn ontuu pahasti siksikin että makea vesi uusiutuu varsin nopeasti (vajaassa vuodessa), ja uusiutuessaan tislataan nerokkaasti puhtaaksi – tätä kutsutaan luonnolliseksi veden kiertokuluksi. Öljyn kiertokulku sen sijaan kestää kymmeniä vuosimiljoonia ja on ylipäätänsä varsin epävarmaa.

Makean veden jakelusysteemissä Suomi kieltämättä on varsin runsaasti saavana osapuolena, varsinkiin jos lasketaan per ihmissierainpari. Tosin esim Norjalaiset saavat vieläkin huomattavasti enemmän.

Onkohan se nyt vielä salaisuus että maapallon väkiluvun kasvu on pysähtynyt (ja kääntynyt laskuun?).

Kun tiedetään että Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa väestöjen elinolot paranevat kohisten, tällainen seuraus on johdonmukainen.

Se koskee erityisesti naisia. Kun naisten oikeudet päättää omista asioistaan lisääntyvät, syntyvyys laskee vääjäämättä ja maapallon väkiluku kääntyy laskuun.

Tästä voi tietenkin seurata sellainen ”väliaikaisparadoksi” että kokonaiskulutus jopa kasvaa kun sen pitäisi alentua, mutta uskon vahvasti että sekin asia aikanaan tulee järjestykseen.

Siis kun siitä vedestä oli puhe…

Juomavettä saadaan merivedestäkin, sehän ei ole enää mikään teknologinen ongelma. Meriveden suolanpoistolaitoksia on Lähi-idässäkin paljon.

”In Israel, desalination provides 300 million cubic meters of water per year – about 40 percent of the country’s total water needs. That number will jump to 450 million when Sorek opens, and will hit nearly 600 million as plants expand in 2014, providing up to 80 percent of Israel’s potable water.”
http://www.jta.org/2013/05/28/news-opinion/israel-middle-east/water-surplus-in-israel-with-desalination-once-unthinkable-is-possible

Juomaveden saanti on tekninen ja taloudellinen ongelma, koska meriveden puhdistaminen toistaiseksi maksaa aika paljon.

Monissa maissa veden puute toki kertoo vain ylikansoituksesta.

Näitä luetaan juuri nyt