Blogit

Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Vesi on 21. vuosisadan öljy

Blogit Ykkösketju 19.6.2013 11:00
Mikko Heikka
Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan emerituspiispa.

Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvä juttu. Kesämökin saunan ikkunasta välkehtii aava
järvenselkä, vesipumppu tuo sisään raikasta juomavettä, mökin kukat kastellaan
järvivedellä ja saunan jälkeen maittaa pulahdus viileän veden syleilyyn. Tähän
kaikkeen meillä on oikeus, koska olemme syntyneet järvien, lähteiden ja merien
maahan.

Emerituspiispan juhannuskala. Tällaisia vonkaleita kasvaa Suomen puhtaissa järvissä. Kuva Mikko Heikka.

Fortune-lehti kirjoitti vastikään, että vedestä tulee
21. vuosisadalla öljyä tärkeämpi hyödyke. Se on paljon sanottu, sillä tämän
päivän mailmassa öljy voitelee mailmantalouden rattaat ja ilman sitä talous pysähtyisi. Fortune on kuitenkin oikeassa.
Ilman puhdasta vettä kaikki elämä lakkaisi maapallolta.

Juhannusyön uimari liikkuu siis äärettömän arvokkaassa elementissä.
Me suomalaiset olemme onnenpekkoja ja –liisoja, sillä vettä meillä riittää.
Toisin on muualla. Vedestä alkaa olla pulaa monin paikoin maapallolla. Vesien
saastuminen puolestaan lisää puhtaan veden arvoa. Sitäkin meillä riittää,
ainakin toistaiseksi.

Tunnettu vesiasiantuntija Maude Barlow on vastikään
todennut Earth Island -aikakauslehdessä, että tämän vuosisadan keskeiseksi
kysymykseksi tulee veden omistaminen ja vedestä saatu hinta. Hän pohtii, onko
vesi ihmiskunnan yhteistä omaisuutta vai kuuluuko se joillekin kansoille tai yksityisille
ihmisille? Barlow ennustaa, että veden omistamisesta tulee samanlainen sota
kuin öljylähteiden ja kaasuvarantojen hallinnasta. Siinä onni suosii maita,
joilla on vesivarantoja maaperässään ja mopen osalle jäävät kuivat ja kuumat maat.
Siis ne, jotka ovat jo nyt heikoilla.

Onko puhdas vesi ihmisoikeus vai kauppatavaraa? Jo nyt
lukemattomat yritykset suunnittelevat vesikauppaa ja laativat suunnitelmia
vesien kaappaamiseksi yksityiseen omistukseen. Yritykset korostavat, että he
vain toimivat yhteiseksi hyväksi tyydyttäessään ihmisten veden tarpeita. Jonkunhan
se täytyy tehdä, huudahtaa vesimoguli!

Nyt on korkea aika keskustella vedestä, sillä veden saaminen
vaikeutuu vuosi vuodelta erityisesti kehittyvissä maissa samaan aikaan kun
vettä vielä riittää rikkaissa maissa. YK arvioi, että yli miljardi ihmistä juo jo
nyt saastunutta tai likaista vettä. Lähes kaksi miljoonaa lasta kuolee vuosittain
saastuneesta vedestä aiheutuneisiin tauteihin, siis yksi lapsi joka kymmenes
sekunti. Tilanteen dramaattisuutta korostaa YK:n arvio, että yli viisi
miljardia ihmistä kärsii vesipulasta vuonna 2050. Tuo määrä on kaksi
kolmannesta ihmiskunnasta. Samaan aikaan ihmiskunnan veden kulutus
kaksinkertaistuu kahdessakymmenessä vuodessa.

YK vahvisti ihmisoikeussopimuksessaan vuonna 1966, että vesi
on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Siksi vettä ei tule yksityistää eikä siitä saa
tehdä kauppatavaraa. Meille suomalaisille tuo tuntuu kaukaiselta puheelta,
koska vettä meillä riittää. Vesikriisi ja taistelu vedestä ovat kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan.

Olen ollut lukuisissa uskontojen välisissä kohtaamisissa,
joissa vesi on noussut keskeiseksi teemaksi. On todennäköistä, että siitä tulee
maailmanuskontoja yhdistävä haaste. Muslimit, juutalaiset ja kristityt ovat samaa ainetta. Kun vesi loppuu,
kaikkien meidän elämämme on uhattuna.

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:”Calibri”,”sans-serif”;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;}