Venäjän presidentin tilauksesta, tiedustelupalvelun kokemuksella
Tämä ei ole salaisuus: Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin (Risi) johtaja Leonid Rešetnikov palveli 33 vuotta Venäjän ulkomaantiedustelupalvelussa (SVR).
Neuvostoliiton aikaan ulkomaantiedustelusta vastasi KGB:n osa, Neuvostoliiton hajottua syntyi SVR.
”Tästäkin palvelusta ihmiset lähtevät”, kenraaliluutnantti ja historian tohtori Rešetnikov sanoo. Hän oli tänään maanantaina Helsingissä kertomassa Risin Helsingin toimipisteen avaamisesta Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa.
Tutkimustyö ei edes eroa kovasti tiedustelutyöstä, kertoo Rešetnikov. Analyyseja naputellaan molemmissa.
”Minä työskentelin monia vuosia analyysiosastolla. Siellä (SVR:ssä) käsittelin salaisia tietoja, nyt taas analysoimme avoimia tietoja. Molemmissa tapauksissa pitää panna aivot töihin”, Rešetnikov kuvailee.
SVR:n aikoina Rešetnikov työskenteli muun muassa Jugoslaviassa, Kreikassa ja Bulgariassa.
Suomessa hän kävi työn puolesta vierailulla pari kertaa. ”Minut otettiin hyvin vastaan. Puhuimme terrorisminvastaisesta taistelusta ja huumekaupasta. Suomalaiset kollegat ovat erittäin ammattitaitoisia. Heidän kanssaan on aina hyvä keskustella.”
Rešetnikovin mukaan yhteistyö eri maiden erikoispalveluiden välillä on tärkeää: ”Kun ihmiset tuntevat toisensa, he tekevät vähemmän typeryyksiä.”
Neljä tutkimusteemaa
Suomen nyt avatuksi julistetun Risin edustuston johtaja on pietarilainen professori Vladimir Baryšnikov, Suomen historian tutkija jo toisessa polvessa.
Baryšnikovin mukaan Suomi saattoi olla ainoa valtio, jolla oli oikeasti hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Nyt hän toivoo, että Risi voisi edesauttaa suomalaisten ja venäläisten välisen ymmärryksen kasvattamisessa.
Tämän vuoden tutkimusteemoja Risin Helsingin toimipisteellä on neljä: Euroopan unionin taloudellinen tilanne, arktiset alueet, puolueettomuuspolitiikka ja lähentyminen Natoon sekä Suomen ja Venäjän suhteet, josta järjestetään myös pyöreän pöydän keskustelu.
Risi haluaa tehdä yhteistyötä myös suomalaisten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Vielä mistään yhteistyökuvioista ei ole sovittu.
”Me työskentelemme itsenäisesti”
Risi on Venäjän presidentin alainen tutkimuslaitos. Käytännössä tämä Rešetnikovin mukaan tarkoittaa sitä, että presidentin hallinto kertoo, mistä aiheista se tarvitsee tutkimusta. Tutkijat sitten päättävät itse, miten he aihetta tutkivat.
”Me työskentelemme itsenäisesti. Mitään painostusta presidentin puolelta ei ole”, Rešetnikov kertoo.
Risi tutkii paljolti kansainvälistä politiikkaa, mutta kommentoi myös kotimaan asioita. Venäjän oppositiotoiminnan analysoinnissa Risi on samoilla linjoilla presidentin kanssa.
Viime vuonna julkaistussa nettidokumentissa Rešetnikov kertoo näkemyksensä Venäjän duuman ulkopuolisesta oppositiosta, joka on järjestänyt useita katumielenosoituksia.
Rešetnikovin mukaan näiden ryhmien tavoitteena on aiheuttaa Venäjälle kaaos ja ottaa valta. Onnistuessaan oppositio veisi Venäjän takaisin 1990-luvulle. Dokumentissa korostetaan sitä, että näitä ryhmiä tukee ”länsi”, erityisesti Yhdysvallat.
Teettekö presidentin käyttöön analyysejä myös siitä, mitkä tahot Suomessa tukevat Venäjän oppositiota?
”Se ei ole meille tärkeä kysymys”, Rešetnikov sanoo. Toki hän on tietoinen siitä, että tukijoita Suomestakin löytyy.