Blogit

Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Uskontojen arvo on rauha: poliitikoille oma valta on makeinta

Blogit Ykkösketju 29.12.2012 10:00
Mikko Heikka
Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan emerituspiispa.

Lähi-idän uskontojen välinen sovinto elää vain piispojen, rabbien ja imaamien keskuudessa.

Kuvitus Outi Kainiemi.

Lähi-itään tulisi perustaa Euroopan unionin tapainen Lähi-idän unioni. Näin esitti Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa ja Luterilaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan Porin Suomi-Areenassa kesällä.

Younan totesi, että vaikka talous on vaikeuksissa ja paha olo lisääntyy Euroopassa, unioni on luonut turvallisuutta ja rauhaa, josta sen perustajat unelmoivat. Vanhat veriviholliset Saksa ja Ranska on kesytetty, ja Britanniakin on mukana, ainakin puoliksi.

Myös Lähi-idän rauhan rakentamiseen tarvittaisiin Younanin mielestä poliittinen yhteisö, joka perustuisi Lähi-idän maiden ja uskontojen yhteisille arvoille. Unionin rakentamiseen voitaisiin kuitenkin käydä vasta, kun oikeus vallitsee sekä Israelissa että Palestiinassa, Younan totesi.

Idea tuntuu haihattelulta. Israelin ja palestiinalaisten konflikti näyttää ratkaisemattomalta. Syyrian taistelut, monien arabimaiden epävakaa tilanne ja Iranin pelätty ydinase varjostavat turvallisuutta. Mutta epärealistinen oli myös Euroopan unionin tienraivaajien unelma. Eurooppa oli säpäleinä, ja sotien haavat olivat avoimia. Päättäjät tiesivät, että jos ei löydetä suurta visiota, tankit ovat kohta kaduilla.

Lähi-idässä tankit ovat kaduilla. Sodan uhka on todellinen. Silti uskonnollisten johtajien unelma elää. Poliitikot ja kenraalit elävät päivän kerrallaan, piispat, rabbit ja imaamit katsovat kauas.

Vaikka ongelmat ovat poliittisia, niiden ratkaiseminen ei ole vain poliitikkojen asia. Younan uskoo, että uskonnot ovat merkittäviä vaikuttajia oikeudenmukaisuuden ja sovinnon toteuttamiseksi. Toistaiseksi uskontojen välinen sovinto elää piispojen, rabbien ja imaamien keskuudessa. Kun se leviää kaduille ja toreille, muutos alkaa.

Lähi-idän uskonnolliset johtajat ovat käyneet jo vuosia hyvähenkistä dialogia. Laajalti tunnettu on 138:n eri islamilaisiin koulukuntiin kuuluvan uskonoppineen asiakirja A Common Word between Us and You. Se sai alkunsa paavi Benedictus XVI:n vuoden 2006 surullisenkuuluisasta Regensburgin puheesta, jonka muslimit kokivat vähättelevänä ja loukkaavana.

Asiakirjan mukaan islam ja kristinusko perustuvat yhteisiin arvoihin Jumalan rakkaudesta ja lähimmäisen rakastamisesta. Se ei takertunut pyhien kirjoitusten jakeisiin eikä vanhoihin oppilauselmiin. Oppineet nostivat esiin islamia, juutalaista uskontoa ja kristinuskoa yhdistävät arvot. Niitä ovat rauha, oikeudenmukaisuus, anteeksiantamus ja sovinto.

Myös Norjan kirkon ja Jordanian Interfaith Coexistence Research Center -järjestön asiakirjassa kutsutaan kaikkia alueen johtajia toimimaan rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi Lähi-idässä.

Merkittävä asema on juutalaisten, muslimien ja kristittyjen johtajien perustamalla Council of Religous Institutions in the Holy Land -järjestöllä. Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton ja varapresidentti Joe Biden neuvottelivat Lähi-idän tilanteesta järjestön johdon kanssa maaliskuussa Washingtonissa.

Juutalaisten sankareita eivät ole koskaan olleet kenraalit tai pankkiirit vaan oppineet ja taiteilijat, sanoo juutalainen professori Elliot N. Dorff. Hänen mukaansa kovien taloudellisten ja sotilaallisten arvojen sijasta ihmisoikeudet ja ihmisarvo ovat keskeisiä juutalaisten uskonnossa.

Ihmisarvo nousee siitä, että kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia. Tämän Toora toistaa kolme kertaa luomiskertomuksen alussa, että yksinkertaisinkin ymmärtää, mistä juutalaisuudessa on kysymys.

Dorff kuvaa juutalaisen uskonnon eetosta Jesajan kirjan yhdennentoista luvun näyllä tulevasta rauhanajasta: kerran koittaa aika, jolloin susi kulkee karitsan kanssa ja vasikka syö yhdessä leijonanpennun kanssa. Tämä messiaaninen aika on suuri visio, johon juutalaisuus pyrkii.

Messiaan tulemiseen asti elämä on kuitenkin väkivallan varjostama. Siksi sekä Toora että Talmud hyväksyvät puolustuksellisen sodan. Hyökkäyssota ja kostosota eivät ole luvallisia. Israelin käyttämiin ennalta ehkäiseviin iskuihin ei löydy perinteestä vastausta, ja siksi mielipiteet jakautuvat. Dorff korostaa, että juutalaisen uskonnollisen kirjallisuuden mukaan siviilien koskemattomuutta tulee kunnioittaa.

Lähi-idän julmuudet ja terrori-iskut ovat luoneet kuvaa juutalaisuudesta ja islamista väkivaltaisina uskontoina. Kuitenkin klassisen Bamidbar Rabbah -tekstikokoelman mukaan ”Jumalan nimi on rauha”. Rauha on myös islamin perusarvo.

Islamin tuntijat Kristiina Kouros ja Susan Villa ovat korostaneet, että islamin keskeiset arvot ovat vapaus, tasa-arvo, oikeus, veljeys ja rauha ihmisten kesken. Näistä voidaan johtaa lähes kaikki keskeiset ihmisoikeudet, kuten oikeus elämään, kidutuksen kielto, uskonnon ja mielipiteen vapaus, oikeudellinen tasa-arvo ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Arvoista käsin voidaan tarkastella myös islamin kiisteltyjä käsitteitä, kuten fatwaa ja jihadia.

Lähi-idän uskonnolliset johtajat pyrkivät avaamaan yhteisöjensä jäsenille uskontojen perusarvot. Dialogin tavoitteena on myös vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Tämä työ on vaikeinta, sillä poliitikoille oma valta on makeinta. Kansan ja maanosan etu jää jalkoihin.

Lähi-idän unioni on kaukana. Tai se saattaa olla lähellä. Se uinuu syvällä maanosan uskonnollisten johtajien mielissä. Kun se muuttuu kansan tahdoksi, ratkaiseva askel on otettu.

Teksti on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 51-52/2012.