Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Taloustieteilijän pako

Susanna Niinivaara
Blogit Ykkösketju 20.6.2013 12:00

Taloustieteilijä, Moskovassa toimivan Rossiiskaja Ekonomitsheskaja Shkola -instituutin rehtori Sergei Gurijev, 41, lensi kotikaupungistaan Moskovasta Pariisiin toukokuun lopulla. Gurijev vieraili Ranskassa usein, sillä hänen vaimonsa, taloustieteilijä Jekaterina Zhuravskaja oli asunut ja työskennellyt Pariisissa jo vuosia.

Toukokuun lopun matka oli poikkeuksellinen. Gurijev päätti olla palaamatta Moskovaan.

”En voi palata Venäjälle, sillä pelkään menettäväni vapauteni”, Gurijev tiivisti The New York Timesille kirjoittamassaan kolumnissa kesäkuun kuudentena päivänä.

Gurijev ei ole ensimmäinen venäläinen, joka jättää kotimaansa kokemansa painostuksen vuoksi. Gurijevin tapauksen painoarvoa nostaa se, että hän on kiistatta henkilö, jonka kaltaisia uudistuksia kaipaava Venäjä tarvitsee.

Gurijev ja hänen vaimonsa Zhuravskaja ovat Venäjän kansainvälisesti arvostetuimpia taloustieteilijöitä. Gurijevin johtama talousinstituutti tunnetaan Venäjän ulkopuolella nimellä New Economic School (NES). Se on sekä kannustanut oppilaitaan hakemaan koulutusta Venäjän ulkopuolelta että tarjonnut työpaikkoja palaaville tohtoreille. Instituutilla on hyvät yhteydet kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin, Suomessa se on tehnyt yhteistyötä. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen kanssa.

Nyt Venäjä menetti Gurijevin tiedot, taidot, kokemuksen, ainakin toistaiseksi. Ja miksi?

Gurijevin painostuksen todennäköinen syy on hänen myötämielinen suhtautumisensa Mihail Hodorkovskiin ja Aleksei Navalnyiin.

Vuonna 2010 Gurijev osallistui presidentti Dmitri Medvedevin käskystä perustettuun työryhmään, jonka tehtävä oli arvioida Jukosin entistä omistajaa Hodorkovskia ja Platon Lebedeviä vastaan käytyä toista oikeudenkäynti. Kaikki työryhmän asiantuntijat tulivat samaan loppupäätelmään: Tapauksessa ei ollut pitäviä todisteita Hodorkovskin tai Lebedevin syyllisyyden tueksi. Näkemyksillä ei ollut juridista painoarvoa. Hodorkovski ja Lebedev pysyivät vankilassa. Julkinen keskustelu tyrehtyi nopeasti.

Käänne tuli pian sen jälkeen, kun Vladimir Putin oli palannut presidentiksi, Gurijev kirjoittaa.

Toukokuussa 2012 tutkintakomitean edustaja Vladimir Markin ilmoitti tutkinnasta, jossa tarkasteltaisiin vuoden 2010 työryhmän asiantuntijoiden objektiivisuutta ja riippumattomuutta. Asiantuntijoita kuulusteltiin ja heidän koteihinsa ja työpaikoille tehtiin etsintöjä.

Gurijevin kuulustelut alkoivat helmikuussa 2013. Putinin läheinen työtoveri otti Gurijevin tilanteen puheeksi Putinin kanssa. Putin lupasi, ettei Gurijevilla ole mitään syytä huoleen.

Ehkä Gurijev tässä vaiheessa jo hieman hengähti helpotuksesta. Ajatteli, että arki jatkuu niin kuin ennenkin. Gurijev oli tähänkin saakka pystynyt säilyttämään tieteellisen riippumattomuutensa ja samaan aikaan tehnyt yhteistyötä valtion organisaatioiden kanssa. Gurijev halusi edesauttaa Venäjän kehitystä, siksi hän maassa oli pysynyt. Akateeminen ura olisi vienyt toisaallekin.

Kuulustelut kuitenkin jatkuivat. Joko Putinilla ei ollut valtaa tai sitten halua niiden lopettamiseen. Gurijeville tuli selväksi, että tutkintakomitea epäili Jukosin maksaneen asiantuntijaryhmän jäsenille.

NES oli saanut 50 000 dollarin lahjoituksen Hodorkovskilta 2003, mutta tämä olin ennen kuin Gurijev toimi siellä rehtorina. Lahjoituksen aikaan Gurijev työskenteli vierailevana opettajana Princetonin yliopistossa.

Gurijev alkoi pian epäillä, että häntä kuulusteltiin todistajan sijaan mahdollisena epäiltynä. Siihen kysymykset viittasivat. Tutkijat vaativat oikeudenpäätöksellä Gurijevia luovuttamaan viiden vuoden sähköpostikirjeenvaihtonsa. Päätöksessä ei kerrottu, mistä Gurijevia epäiltiin. Kun Gurijev tiedusteli asiaa tutkijoilta, hänelle sanottiin: Sinulla on sentään asiat paremmin kuin (toisinajattelija Andrei) Saharovilla.

Gurijev päätti, että on aika lähteä Venäjältä vapaaehtoisesti. Hän osti menolipun Pariisiin.

Samaan aikaan Kirovissa jatkui oikeudenkäynti opposition tärkeimmäksi johtajaksi noussutta Navalnyita vastaan. Gurijevin kannalta yhteys Navalnyiin on saattanut koitua Hodorkovskia kohtalokkaammaksi.

Gurijev ei ole peitellyt myötämielisyyttään Navalnyin ajatuksille, päinvastoin. Vuonna 2010 Gurijev The Time-lehden haastattelussa ymmärsi hyvin Navalnyin tyyliä hakea vaikutusvaltaa politiikassa hankkimalla osakkeita ja sitä kautta puhevaltaa suuryrityksissä. Gurijev kuvasi Navalnyin sukupolven oppositiopoliitikkoja joukoksi, jolta on evätty mahdollisuus poliittiseen uraan ja siksi heidän pitää löytää uusia keinoja.

Gurijev on Moskovan jätettyään selittänyt useita kertoja, että on vaimonsa kanssa antanut vaatimattoman 250 euron suuruisen lahjoituksen Navalnyin poliittiselle työlle, mutta instituutin rahoja ei ole Navalnyille mennyt. Jo Moskovan jätettyään Gurijev kuvasi Navalnyia Der Spiegelin haastattelussa opposition vaikutusvaltaisimmaksi poliitikoksi, joka juuri siksi halutaan telkien taakse, vaikka syytökset ovat perättömiä.

Ja mitä Gurijev teki Pariisiin päästyään?

Pari viikkoa lähtönsä jälkeen Gurijev tapasi Pariisissa vierailulla olleen varapääministeri Arkadi Dvorkovitshin. Juttelimme vanhojen kavereiden kesken elämästä ja NES-instituutin tulevaisuudesta, Gurijev kertoi The Moscow Times lehden kysyessä asiasta.

Huolimatta kesken olevasta oikeudenkäynnistä RPR-Parnas-oppositiopuolue valitsi 14.6. Navalnyin ehdokkaaksi syyskuun 2013 Moskovan pormestarinvaaleihin. Navalnyi ilmoitti, että Gurijev on jo lupautunut auttamaan häntä talousohjelman laatimisessa.

Koko Venäjä ei sittenkään menettänyt Gurijevin asiantuntemusta.