Rahastot auttavat vain muutamia

Hallituksen puoliväliriihen myönteisiin tuloksiin kuului päätös kasvurahastoon sijoittamisesta. Pankkisääntelyn kiristymisen seurauksena tarve yritysten omalle pääomalle on kasvanut merkittävästi ja niin nopeasti, että pääomamarkkinat eivät ole kyenneet muutokseen vastaamaan. Siksi tarvitaan erityistoimenpiteitä, joilla autetaan lupaavia yritysten kasvuhankkeita löytämään pääomaa.

Tällaiset ovat niitä kohdistettuja toimia, joilla valtio voi tehdä jotain, mutta niiden kaikkivoipaisuuteen ei kannata luottaa. Kyse on pieneen joukkoon kohdistuvista toimista.

Yksi valtion tärkeimmistä välineistä on pitkään ollut Teollisuussijoitus, joka on tehnyt pitkään hyvää työtä. Se on mukana yrityksissä joko suoraan omistajana tai rahastosijoitusten kautta mukana. Mittakaavasta kertoo kuitenkin se, että tänä aamuna Tesin verkkosivujen mukaan esimerkiksi sillä oli suoria omistuksia 38:ssa yrityksessä.

Ongelma rahoitusmarkkinoiden muutoksessa kohdistuu kuitenkin kymmeniin tuhansiin yrityksiin. Ei kymmeniin. Tavallinen konepaja hankkiessaan laserleikkuria tuskin tulee saamaan puoliväliriihen rahastosijoituksista euronkaan pääomaruisketta.

Valtion pitäisikin kohdistaa huomiota siihen, millä tavalla tuhannet tavalliset yritykset voivat parantaa rahoitustaan. Ja silloin huomio pitää kiinnittää kahteen lähteeseen: omistajiin ja yrityksen tulorahoitukseen.

Tärkeintä olisi muuttaa verotuksen rakenteita (yhteisövero-osinkovero-pääomavero) siten, että yksityiset pääomat virtaisivat riskipitoiseen yritystoimintaan, kun nyt verotuksella suositaan suoria kiinteistösijoituksia ja korkorahastoja.

Varoitan eniten siitä, että veroratkaisuissa käytettäisiin sellaista keinulautaa, jossa tehdään vain pieni yhteisöveron alennus ja maksatetaan se osinkoveroja korottamalla. Pieni yhteisöveron alennus tuo tulorahoituksen kautta aivan liian hitaasti pääomaa yritykseen verrattuna siihen tappioon joka syntyisi omistajaan kohdistuvien kannusteiden painottuessa yhä korostetummin muiden kuin yrityssijoitusten suuntaan. Siksi veroratkaisun olisi oltava aidosti käyttäytymistä positiivisesti muuttava. Keinulaudassa on sekin vinouma, että yhteisöveron alennus kohdistuu kaikkiin, mutta osinkoverotuksen kiristysmallit osuvat yleensä vain muutamaan tuhanteen yritykseen – niihin joiden varassa kuitenkin yksityisen sektorin työpaikkalisäys suurelta osin on.

Suurin taloutemme kasvupotentiaali keskittyy noin kymmeneen-kahteenkymmeneentuhanteen olemassa olevaan pk-yritykseen. Niiden rahoitushuolto on yleensä kolmen kauppa: omistaja-pankki-Finnvera. Finnveran rahoitus on aina kiinni pankkien mukanaolosta. Siksi nyt strategisesti tärkein huomio on kiinnitettävä omistajaan.