Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Raharikkaat voisivat maksaa Guggenheimin Helsinkiin

Jörn Donner
Blogit Ykkösketju 30.8.2013 11:00

Miten ajatus Guggenheim-säätiön taidemuseosta Helsinkiin voidaan toteuttaa käymättä kaupungin tai valtion kukkarolla? Julkisyhteisöt eivät aina ole luovien kulttuurihankkeiden parhaita toteuttajia. Keskuskirjasto tosin rakennetaan kaupungin ja valtion yhteistyönä, mutta projekti on pahasti myöhässä, jos kuvitellaan, että siitä syntyisi tasavallan satavuotissynttäreiden maamerkki.

Helsingissä on yksi loistava esimerkki yhteisöllisestä kulttuurihankkeesta, joka ei ole maksanut kaupungille eikä veronmaksajille mitään: Kaapelitehdas. Olin alussa mukana ja johtamassa sen hallitusta. Kaapeli toimii omillaan ja maksaa kaupungille kaupallista tonttivuokraa. Toinen esimerkki luovasta ajattelusta on Raoul Grünsteinin Korjaamo.

Elämme maailmaa, jossa lyhyen matkan päässä on tarjolla taidetta ja kulttuuria yllinkyllin. Pietariin pääsee junalla vajaassa neljässä tunnissa, Berliiniin lentämällä puolessatoista tunnissa.

Berliini on vertailuesimerkkinä sekä hyvä että huono. Hyvä puoli on kaupungin monipuolinen vapaa kulttuurielämä, joka on vetänyt puoleensa suuren määrän taiteilijoita Suomestakin. Mutta on tietysti vaikea verrata pientä Helsinkiä keskisuureen suurkaupunkiin. Saksan valtio on investoinut miljardeja summia uudistamaan Berliinin keskeisiä museoita, jotka melkein kaikki sijaitsevat entisen Itä-Berliinin alueella.

Guggenheim-säätiö on käynyt pari kertaa Helsingin apajilla. Ensimmäisen selvityksen hankkeesta maksoimme me. Kun projekti kaatui, säätiö on tullut uudestaan ja kerrannut samoja mielikuvitusjuttuja 500 000 kävijästä vuositasolla ja museon merkityksestä turistirysänä. Nämä Auervaaran seuraajat saivat jopa puheenvuoron Suomen hallituksessa.

Tietysti uuden taidemuseon rakentaminen on hieno asia. Pannaan miljonäärit maksamaan.

Mitä tosirikkaat, jotka omistavat yli 100 miljoonaa, tekevät rahoillaan?

Tapasin Los Angelesissa kiinteistömiljardöörin, joka oli ostanut Roy Lichtensteinin maalauksen viidellä miljoonalla dollarilla ja maksanut ostoksensa luottokortilla. Taulun hän lahjoitti paikalliselle museolle, jonka sponsorina hän toimi.

Suomalaiset miljonäärit ovat tietysti pikkunilkkejä verrattuna joihinkin tosirikkaisiin Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Rahat on ansaittu erilaisin keinoin, joihin en nyt kajoa. Ainakin Yhdysvalloissa rikkaat sponsoroivat taidetta hyvinkin paljon, osittain tosin verotuksellisista syistä.

Olen joskus joutunut miettimään monimiljonäärien surullista tilannetta. Hehän eivät voi syödä seteleitä aamiaiseksi, mutta monia heistä kaiketi kalvaa pelko siitä, että miljoonat katoavat, ja niitä on hankittava lisää, aina vaan lisää.

Yksi pelastuskeino saattaa olla, kuten olen lukenut, satojen miljoonien sijoittaminen ulkomaille, vaikkapa Luxemburgiin ja edelleen veroparatiiseihin eri rahastojen kautta. Kaiketi pääoma on silloin tavalla tai toisella suojassa, ja teko voi kuulostaa isänmaalliselta, jos on ostettu suomalaisia osakkeita.

Jotkut, lähinnä nuoret miljonäärit, ovat sijoittaneet kerskakulutukseen, joka kuitenkin Suomessa on harvinaisempaa kuin Yhdysvalloissa tai Venäjällä. Mutta onhan sellainenkin kulttuuriteko mahdollinen, että ostaa kartanon ja restauroi sitä viimeisen päälle. Hintaa voi kertyä jopa parikymmentä miljoonaa. Sitten voi järjestää hienoja metsästysretkiä.

Aikoinaan meillä on ollut todellisia kulttuurin mesenaatteja, jotka joko suoraan tai olemalla mukana tukisäätiöissä rahallisella tai muulla panostuksella, ovat auttaneet Suomen taidetta ja kulttuuria. Ehkä ovat kuolleet sukupuuttoon.

Ehdotan, että raharikkaat yhteistyössä Guggenheim-säätiön kanssa rahoittavat Helsinkiin sijoitettavan museon. Yksi heistä on jopa Guggenheimin hallituksen jäsen. Helsingin kaupungin osuudeksi jäisi mahdollisesti tontin myyminen ja vuokraaminen. Kotiuttamalla osan ulkomaille sijoitetuista rahoista miljonäärit voivat todistaa kansallista mielenlaatuaan. Näillä edellytyksillä voidaan jatkaa keskustelua.

Jörn Donner

Kirjoittaja on kulttuurivaikuttaja ja entinen kansanedustaja.

Keskustelu

Jos kaupat Guggenheimin kanssa väen vastaanhangoittelusta huolimatta syntyisivät…seuraava kauppias tulisi varmaankin Hockenheimista myymään esim auringonvalöa…sehän olisi uusi ja hieno tuote.

Maailmalla tiedostetaan että tänne voi myydä ilmaa niin miksei sitten valoakin.

(Donnerin mainitsemat raharikkaat eivät taatusti halua kahjon leimaa otsaansa…on aivan eri asia ostaa arvotaulu ja lahjoittaa se museolle kuin ostaa joku Guggenheim-nimikyltti museon julkisivua rumentamaan)

Kun taannoin Hjallis Harkimo (mies jota muutoin kunnioitan) liittyi hölmöläiskuoroon kannattamaan hanketta…ymmärsin että hän halusi siitä uuden ”halliurakan” ja siitähän ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Olen kokoomuksen kannattaja siihen saakka kun Guggenheim pysyy poissa…

Jörkalla oikeat oivallukset. Jos sanojana olisi joku muu, niin leimattaisiin populistiksi ja persuksi. Jos Gugge haluaa tehdä bisnestä, niin omilla rahoillaan tehkööt, muttei valtio saa antaa latiakaan.

Pisteet Jörnille järkevästä ehdotuksesta.
Eliitti haluaa taidenautintoja, ja se myös maksakoon viulut, sillä Guggenheimistä ei tule Helsingille rahasampoa ikinä.
Helsingillä ei tahdo rahat riittää edes kaupunkilaisten peruspalveluihin, sen enempää kuin valtiollakaan.

Selväjärkinen ehdotus! Toki myös kaupunki voi tulla tällasissa hankkeissa vastaan esim tonttivuokrien alentamisen muodossa, mutta liiketoimintariskien siirtäminen veronmaksajien harteille on kyllä ehdoton no-go. Se nyt ei vain yksinkertaisesti kuulu veronmaksajien velvollisuuksiin, tuollaisen ehdottaminenkin on moraalitonta. USAssa eli Guggenheimin kotimaassa tällainen periaate itsestäänselvyys.
Jo G-säätiölle maksetut ”selvityskorvaukset” eli 2 milj € on syytä periä pois kaupunginjohtaja Pajuselta & muilta syyllisiltä.

Guggenheim-hanke Euroopan periferiaan voi toki alun alkaenkin olla huono idea, kun läheltä löytyy Tukholman ja Pietarin kaltaisia kulttuurikaupunkeja. Helsinkikö niiden kanssa kilpailisi!

Kuten Jörkka sanoi, Suomestakin sinänsä löytyisi hankkeeseen yksityistä rahoitusta, jos raharikkaat sitä haluaisivat. Nalle pystyisi kustantamaan koko projektin yksin. Valtio voi jossain määrin tukea ja kaupunki voi antaa tilan Guggenheimille, mutta annettakoon markkinoiden päättää asiasta. Olisi Guggenheim varmasti kiva Hgille, mutta eihän konkurssikypsä kaupunki tuota voi rahoittaa.

Guggenheim on tervetullut Helsinkiin.
Näinä aikoina kansainväliset toimijat pakenevat pois Suomesta Aasian halpamaihin, ja Suomeen jää työttömyyttä. On hienoa että tässä meillä on arvostettu kansainvälinen brändi, joka on halukas tulemaan tänne. Sen myötä turismi lisääntyisi ja työpaikkoja ja uusia yrityksiä tulisi runsaasti lisää kahvila-ravintola-hotelli-viihde-matkamuisto-kulttuuri-ym sektoreilla. Juuri tämänkaltaiseen asiaan pitäisi nyt nopeasti satsata, talouden ja työllisyyden ajat ovat muutoin huonot.
Mitä pikemmin, sen parempi.
Monessa muussa maassa saa verovähennystä, jos tukee taidemuseota joka asettaa arvokkaita taideteoksia köyhän kansan nähtäväksi. Se olisi oiva keino saada yksityiset taiteen ystävät mukaan rahoitustalkoisiin ja kehittämään suomalaista kulttuurielämää, sen sijaan että rahat viedään veroparatiisiiin.
Veroparatiisissa rahat eivät tuota iloa meille muille,, taidemuseoon sijoitettuna ne tuottaisivat iloa ja elämyksiä kaikille, myös köyhille.
On typerää pilkata julkisesti niitä, jotka ovat valmiita tukemaan Guggenheimia.

Sattuukos ”Kukkainen” tietämään että museon kustannukset on arvioitu olevan 140 miljoonaa e ja kokemus kertoo vääjäämättömän totuuden että kun museo olisi valmis loppuhinta olisi 280 000 000 euroa, näin tapahtuu poikkeuksetta aina. Jos ”kukkainen” on stadilainen, hänen osuutensa olisi 480 euroa…onko hän valmis maksamaan? (Ellei ole stadilainen, sulkekoon suunsa).

Sen lisäksi Helsingin pitäisi maksaa 20 000 000 euroa joka vuosi Guggenheimille pelkästä nimikyltistä…”kukkaisen” osuus tästä olisi n. viiskymppiä ja se olisi elinikäinen velvollisuus vuosittain…kunnes kuolema pelastaa. Tätäkö ”kukkainen” toivoo?

Guggenheim on tietääkseni yleishyödyllinen säätiö.
Lain mukaan sen on käytettävä mahdolliset voitot omaan toimintaansa siten kuin säätiön säännöissä määritelty. Vaikkapa uusien taideteosten ostamiseen taiteilijoilta, näyttelyiden järjestämiseen, kuljettamiseen ja varastointiin tms.

Toivottavasti uusi ehdotus on sellainen kompromissi jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Minusta on hyviä puolia siinäkin että kaupunki rakentaisi ja omistaisi tärkeällä tontilla olevan rakennuksen Silloinhan toiminnan määräysvalta säilyisi meillä ja voisimme myöhemmin vaikka häätää Guggenheimin ja valita vuokralaiseksi jonkun toisen yleishyödyllisen toimijan. Mutta jos Guggenheim rakentaa ja omistaa kiinteistön, sehän voi rahapulassaan myöhemmin myydä sen
voitolla vaikka venäläisille . Sitäkö siis halutaan?

Vilnaan aiottu museo ei toteutunut rahavaikeuksien takia…Deutsches Guggenheim lopetettiin kun pankki ei halunnut jatkaa yhteistyötä (kai havaittiin jotain outoa mitä ei ole kerrottu).

Eremitaasin ja Guggenheimin yhteistyö ei ole jatkunut. Los Angeles`issa venäläis-amerikkalainen Hermitage lopetettiin seitsemän vuoden yhteistyön jälkeen. Abu Dabin museotyöt keskeytettiin työntekijöiden huonojen olojen vuoksi (se on virallinen selitys). Monet Lähi-idän taiteilijat ovat kieltäytyneet antamasta sinne teoksiaan.

Espanjan Guggenheim kärsii yleisöpulasta ja suljettaneen aikanaan, ellei ole jo suljettu.

Guggenheimin toiminta ei taida kaikilta osin sietää päivänvaloa.

”Kukkainen” luulee rahaporvaristoa kahjoksi, etenkin venäläisiä. (Mieluummin ”sniidun” maine kuin kahjon leima otsaan)

Voisit nyt jo uskoa asiat eivät toteudu vain lapsenuskoisesti haaveilemalla.

Huomaan ettei ”Nipotan” tiedä asioita, kun väittää että Bilbao on suljettu.:)

Mutta saattaahan olla niin, että maailma muuttuu aikanaan. Saattaisihan niinkin käydä, että vaikka sadan vuoden päästä Guggenheim haluaisi lopettaa toimintansa Suomessa. Juuri sen takia saattaisi olla järkevää, että kiinteistön omistaisi Helsingin kaupunki. Ei kävisi Hartwall-areenan tavoin, että omistaja myy kiinteistön voitolla ulkomaalaisille..

Abu Dabissa rakennuttaja on myös paikallinen, eli kaupunki. Kaupunki on siis syyllinen rakennustyöläisten huonoon kohteluun, ei suinkaan Guggenheim.

Olen samaa mieltä museon omistuksesta mutta eri mieltä kyseenalaisen nimikyltin vuokrasta (20 000 000 per /v).

Museon arkkitehtuuriin löytyy kotimaista lahjakkuutta, takentamiseen löytyy tekijöitä ja sisustamiseen riittää yksikin alan huippulahjakas (sellaisia on varmasti pilvin pimein.)

Pitäisikö Stadin ostaa neuvoja kansainväliseltä ”säätiöltä” joka on jo hankkinut varsin epäilyttävää mainetta siellä sun täällä?

Ovatko nämä intohimoiset haaveilijat kenties Guggenheimin palkkalistoilla?

”Nipotan” puhuu taas täyttä soopaa..Tuo 20 milj vuokrasumma olisi ollut kahdeksikymmeneksi vuodeksi, eli yhtä vuotta kohti se olisi vain yhden miljoonan luokkaa.
Helsingin kaupunginorkesteria tuetaan muuten joka vuosi 14 milj. eurolla..
Klassisen musiikin yleisöhän on aina sama pieni eliittipiiri, joka on itse saanut kalliin klassisen musiikkikasvatuksen. Miksi et vastusta tätä varainsiirtoa köyhiltä rikkaille?
Donnerkin on populisti, kosiskelee yleisön mielipiteitä miettimättä asioita loppuun. Hänen mielestään olisi siis hyvä, ettei veronmaksajat omistaisi Guggenheimin kiinteistöä.

Isänmaallisena olen täysin eri mieltä Donnerin kanssa. Minusta olisi tärkeää että hallinta säilyisi Suomessa ja veronmaksajat voisivat itse omistaa tontin ja kiinteistön ja siten päättää mitä toimintaa kiinteistössä harjoitetaan.

”Klassisen musiikin yleisöhän on aina sama pieni eliittipiiri, joka on itse saanut kalliin klassisen musiikkikasvatuksen. Miksi et vastusta tätä varainsiirtoa köyhiltä rikkaille?”

Väärin. Konserteissa käy tavallisia ihmisiä. Kuten minä.

Helsingin kaupungin vuoden 2013 budjetoidut toimintamenot ovat n. 4,7 mrd euroa. Tästä kaupunginorkesterin 13 miljoonaa on n. 2.8%, suurin osa muusikoiden palkkoja ja palkan sivukuluja.

Sorry, olin lukenut sen ”soopani” vähän kiireellä…se onkin siis ”vain” miljoona…minun olisi pitänyt olla hiljaa siitä miljoonasta, sehän on pelkkää taskurahaa.

Helsingin kaupunginorkesterin kustannuksel ovat lapsellisen pienet, kun verrataan vaikkapa kuulentoihin.

Hintavertailujen taito näyttää ”kukkaisella” olevan kehuttavasti hallinnassa. Jos joku päivittelee tavaran kalleutta…niin aina löytyy jostain joku kalliimpi.

Näinhän se menee…

Niinpä niin. Suomessa on varaa laittaa miljardeja pankkien ja suuryritysten tukemiseen valtion kassasta vuosittain, mutta entäs jos pitäisi joskus rakentaa taidemuseo – ei latiakaan mun veroista. Taidehan kiinnostaa vain ”eliittiä”…

”Kurppa” kirjoitti, että kapunginorkesterin kulut olisivat 2,7% Helsingin kaupungin toimintamenoista.

Näin ei tietenkään ole. Hänen itse esittämiensä lukujen perusteella laskettuna osuus on 0,27%.

Tästä taas voi helposti laskea, että helsinkiläinen saa orkesterin ylläpitoon käytetyille verorahoilleen vastineen käydessään kerran vuodessa kaupunginorkesterin konsertissa.

Näitä luetaan juuri nyt