Moskovan kehälinja

Palelin maanantai-iltana Moskovassa Bolotnajan aukiolla, missä tuhannet moskovalaiset (eri arvioiden mukaan 12 000-30 000) osoittivat mieltään Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastaan.

Tällä kertaa paikalla oli tavallista aikuisempaa ja vanhempaa väkeä. Hilpeät hipsterit ja vakavanaamaiset kansallisbolševikit olivat jääneet kotiin.

Puolivalmis esiintymislava seisoi joen varressa. Sen pystyttäminen keskeytettiin, kun äänentoistolaite putosi työmiehen päälle ja mies kuoli. Oppositio päätti pitää mielenosoituksen tragediasta huolimatta.

Esiintymislavaksi tuotiin kuorma-auto, jonka lavalla puheet pidettiin. Ääni kuului vaivoin, koko aukiolle ei lainkaan.

Bolotnajan aiemmissa mielenosoituksissa on ollut kansanjuhlan ja karnevaalin tuntua. Nyt tunnelma oli vakava, hiljainen ja apea.

”Tämä on surullinen kokoontuminen”, sanoi eläkkeellä oleva geologi Nadežda. ”Niin monet voivat joutua vankilaan.”

Tasan vuosi sitten samalla aukiolla mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi. Satoja pidätettiin ja 27 sai syytteet.

Mielenosoituksessa vaadittiin nyt näiden poliittisiksi vangeiksi kutsuttujen oppositioaktivistien vapauttamista.

Opposition yhdeksi johtajaksi noussutta juristia ja blogistia Aleksei Navalnyia syytetään kavalluksesta Kirovissa. Oikeudenkäynti on jo alkanut ja Navalnyi voi joutua vuosiksi vankilaan.

Kun Navalnyi puhui mielenosoituksessa, väki hiljeni kuuntelemaan. Hän kertoi korruptoituneista vallanpitäjistä, jotka ajattelevat vain öljyä ja kaasua, eivät kansaa. Navalnyin mukaan paljon ei tarvitse sanoa, sillä kaikki tietävät, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla.

Tämä saattoi olla viimeisiä kertoja pitkään aikaan, kun Navalnyi puhui näin laajalle joukolle. Tuomiota odotetaan toukokuun lopussa.

”Viime vuonna tänne aukiolle tultiin taistelumielellä. Nyt emme tiedä, mitä tapahtuu. Monet ystävistäni ovat menettäneet työpaikkansa protesteihin osallistumisen vuoksi. Ihmiset pelkäävät”, kertoi 27-vuotias, pankkialalla työskentelevä Mihail. Viime vuonna hän tuli Bolotnajalle suuren kaveriporukan kanssa. Nyt vain kaksi ystävää lähti mukaan.

Ero Bolotnajan ensimmäiseen suurmielenosoitukseen oli valtava. Joulukuussa 2011, pian duumanvaalien jälkeen tuntui siltä, kun Moskova olisi pysähtynyt hetkeksi, hengittänyt syvään – ja päättänyt olla pelkäämättä.

Bolotnajan tungos oli avoimesti rohkeiden ihmisten juhla. Nyt puolentoista vuoden kuluttua pelko on taas hiipinyt ajatuksiin.

Parikymppiset kemianopiskelijat Julija ja Nataša olivat pettyneitä mielenosoituksen tylsään menoon. Puheet eivät koskettaneet. Väki oli apaattista. Viime vuonna oli sentään juostu poliiseja karkuun.

”Olisin halunnut kuulla puhujilta jotain ehdotuksia, että mitä nyt tehdään. Mutta lavalla vaadittiin vain poliittisten vankien vapauttamista ja huudettiin Putinia pois Venäjältä”, Julija sanoi.

Nuorten naisten mielestä tärkeintä ei ollut saada Putin pois vallasta vaan muuttaa koko järjestelmä sellaiseksi, että valtaan nousevat kansalaisten sinne todellisuudessa äänestämät ihmiset.

”Putin on vain vallassa olevan järjestelmän symboli. Hän on nukke, jota systeemi liikuttelee”, Nataša sanoi.

Umpikuja on sittenkin väärä sana kuvaamaan Putinia ja häntä vastustavan opposition suhdetta. Umpikujaa enemmän tilanne muistuttaa kehää, mitä pitkin molemmat kulkevat, siitä pois pääsemättä.

Putin tietää, että otteita koventamalla ihmisiä saa peloteltua pois protesteista. Kaduilla järjestäytyvien erimielisten joukko on kuitenkin kasvanut jo niin suureksi, että sitä ei saa häviämään.

Kun mielenosoituksille on jo annettu lupia, kokonaan niitä ei oikein voi enää kieltää. Putin ei pääse katuprotesteista eroon ja koko ajan on se vaara, että niihin tulevien kansalaisten määrä kasvaa.

Katujen kansanjoukot ovat hankalia siksi, että niitä ei voi koskaan täysin hallita. Niiden liikkeissä on aina annos arvaamattomuutta, ripaus vallankumouksen mahdollisuutta.

Oppositio puolestaan tietää, että ilman poliittista ohjelmaa ja nykyistä selkeämpää järjestäytymistä ei voi ikuisesti toimia. Samaan aikaan vallanpitäjät vaikeuttavat järjestäytymistä hankaloittamalla puolueiden ja järjestöjen rekisteröitymistä.

Ja kun puolueisiin järjestäytymättömille oppositioliikkeille jää vaikutusareenaksi katu, Putin vuoro on taas todeta, ettei hän tällaisten johtajaa vailla touhuavien katuporukoiden kanssa voi neuvotella.

Näin sitä kehälinjaa pitkin kuljetaan. Siihen voi nukahtaa ajelemaan kuin kodittomat Moskovan metrossa.

Tai sitten voi herätä.