Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Miten työsuhteet syntyvät?

Juhana Vartiainen
Blogit Ykkösketju 3.6.2013 12:27

Olen huhtikuussa julkaisemassani pamfletissa Työvoima tehokkaaseen käyttöön (Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö 2013) ja lausunnoissani puolustanut sitä lähtökohtaa, että työn tarjonnan eli työvoiman kasvattaminen ajan mittaan näkyy myös korkeampana työllisyytenä.

Kuten professori Roope Uusitalo Akateemisessa Talousblogissa toteaa, tämä lähtökohta on taloustieteilijöille ilmeinen. Emme oikein osaa edes ajatella toisenlaista maailmaa.

Jos työllisyyden määrä ei reagoisi työvoiman määrään, väestön kasvu näkyisi automaattisesti kasvavana työttömyytenä. Vastaavasti työvoiman pienenemisen tulisi näkyä työttömyyden supistumisena kohti nollaa.

Taloushistoria ei tarjoa minkäänlaista tukea tällaiselle näkemykselle. Tietääkseni ei ole olemassa ainuttakaan talousteoriaa tai mallia, johon olisi rakennettu näin kummallisia mekanismeja.

Rakenteellista työttömyyttä ja työttömyyttä on tietysti käsitelty monissa teoreettisissa ja empiirisissä esityksissä, mutta en tiedä ainuttakaan, jossa työvoiman koko määräisi rakenteellista työttömyyttä.

Palkkojen nousuvauhti tasapainottaa työmarkkinat

Monet kysyvät, miten työvoiman kasvu sitten synnyttää työpaikkoja. Me emme näe suoraan taloudellista todellisuutta, mutta uskoisin useimpien ekonomistien ajattelevan, että palkkojen nousuvauhti toimii sopeuttavana muuttujana.

Ainakin kaikki tuntemani kokonaistaloudelliset simulointimallit toimivat näin, ja samaa implikoi myös ekonomistien perustyökalu, työmarkkinoiden Mortensen-Pissarides-etsintämalli. Eli: kun työmarkkinoille ilmaantuu uusia työnhakijoita, palkkojen nousuvauhti hidastuu koska työnantajilla on enemmän mistä valita ja työntekijöillä suhteessa vähemmän mistä valita.

Jos työmarkkinat olivat alun perin tasapainossa, tämä repäisee kaulan työn marginaalituottavuuden ja työvoimakustannuksen väliin. Yritysten kannattavuus paranee, jolloin ne laajentavat toimintaansa. Samalla markkinoille tulee myös uusia yrityksiä.

Näin työmarkkinoille tulee myös lisää avoimia työpaikkoja, mikä puolestaan pikku hiljaa tasapainottaa markkinat.

Palkat nousevat nyt jälkimmäisessä vaiheessa taas rajatuottavuutta nopeammin. Uudessa tasapainossa työllisiä on enemmän kuin ennen ja palkkakehitys on palannut aiemmalle uralleen. Periaatteessa lähes kaikki palkannousun menetykset saadaan hyvin toimivilla työmarkkinoilla takaisin, koska uudet tulokkaat eivät alenna jo työmarkkinoilla olevien tuottavuutta.

Laajentunut työn tarjonta näkyy siis ensi vaiheessa korkeampana työttömyytenä. Se hidastaa palkkojen nousua, mikä parantaa yritysten kannattavuutta. Parantunut kannattavuus saa elinkeinotoiminnan laajenemaan, mikä taas mahdollistaa sen, että uudet tulokkaat ”mahtuvat” työmarkkinoille.

Työttömyysaste siis säätelee palkkojen nousuvauhtia. Tämä lyhyen aikavälin yhteys työttömyyden ja palkkojen nousuvauhdin välillä on moneen kertaan todennettu. Siihen perustuu myös keskuspankkien rahapolitiikka. Kun ollaan taantumassa, työttömyys on korkealla ja resurssien käyttöaste on muutenkin alhainen, palkat ja hinnat nousevat hitaasti. Tällaisessa tilanteessa keskuspankit elvyttävät alhaisin ohjauskoroin. Ylikuumentuneessa taloudessa palkat nousevat nopeasti ja keskuspankit jarruttavat.

Palkkojen nousuvauhti riippuu siis työllisyystilanteesta. Käsilläni ei ole tästä tuoretta kuviota Suomen osalta, mutta Ruotsin osalta yhteys ilmenee esimerkiksi seuraavasta kuviosta, joka on lainattu entisen työnantajani Konjunkturinstitutin viimeisestä työmarkkinaraportista.

Timlön i näringslivet

Työmarkkinakuilu ”arbetsmarknadsgap” on Konjunkturinstitutin mittari työmarkkinoiden käyttöasteelle.

Mitä korkeammalla käyrä on,sitä korkeampi on käyttöaste (tämä mittari mittaa resurssien käyttöäastetta tunneissa, suhteessa tilanteeseen jossa talous on tasapainossa).

Mitä korkeammalla musta käyrä on, sitä korkeammalla ovat työllisyysaste ja kansantalouden työpanos.

Sininen ja punainen pylväs mittaavat yhdessä keskituntiansion nousua, eroteltuna työehtosopimusperäiseen nousuun ja jäännöserään paikallinen liukuma ja rakennemuutosten vaikutukset).

Kuviosta käy selvästi ilmi, miten ansioiden nousuvauhti seurailee suhdannetilannetta eli ennen kaikkea työttömyyden nousuja ja laskuja.

Ei 100 000 vaan yli 400 000

Pohdimme Jaakko Kianderin kanssa pamflettini julkistustilaisuudessa 24.4.2013 sitä, millä tavoin voitaisiin saavuttaa hallituksen tavoite 200 000 uudesta työpaikasta yksityisellä sektorilla tällä vuosikymmenellä.

Huomautan pamfletissani, että työvoiman ei oleteta kasvavan tällä vuosikymmenellä juuri lainkaan. Itse asiassa työikäinen (15-64-vuotias) väestö jopa pienenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 120 000 henkilöllä tämän vuosikymmenen aikana.

Työllisyysaste voi puolestaan ehkä nousta 2-3 prosenttiyksiköllä kuluvalla vuosikymmenellä, ja jonkinlainen karkea kokonaiskuva voisi olla, että työllisyys ja työpanos ovat tällä vuosikymmenellä rakenteellisesti suunnilleen ennallaan tai pienenevät hieman.

Työttömyys on nyt noin 8 prosenttia ja rakenteellinen työttömyys ehkä noin 6, joten työttömien reservi on tällä hetkellä ehkä noin 50 000 henkeä (2 prosenttia työvoimasta). Toisaalta hoivalupausten pitäminen edellyttää, että julkinen sektori lisää työvoimaosuuttaan ainakin tämän verran.

Missä ovat silloin ne 200 000 ihmistä, jotka täyttäisivät ne 200 000 työpaikkaa?

Kelpo kommentaattorini Jaakko Kiander esitti keskustelussa karkeana arvionaan, että puuttuvat 200 000 voitaisiin saada kokoon niin, että puolet tulisi nostamalla osallistumisastetta Suomessa ja puolet lisämaahanmuutolla.

Tämä on hyvin optimistinen näkemys, mutta ei ehkä aivan mahdoton. Suomen työikäinen väestö on 3 miljoonan ihmisen luokkaa, ja esim. 3 prosenttiyksikön nousu osallistumisasteessa tarkoittaisi noin 90 000 ihmistä.

Osallistumisasteen nostaminen 3 prosenttiyksiköllä – siis jo nyt ennusteissa olevan nousun lisäksi – edellyttäisi varmaan jämäköitä reformeja, ja ei vähiten eläkeiän nostoa.

100 000 lisämaahanmuutto suhteessa nykyisiin ennusteisiin ei sekään ole täysin mahdoton ajatus. Oletetaan että tuo määrä ”ylimääräistä” nettomaahanmuuttoa saataisiin vaikkapa seuraavan 10 vuoden aikana. Jotta työvoima kasvaisi 100 000 hengellä noin seuraavan 10 vuoden aikana (suhteessa nykyisiin ennusteisiin), tarvittaisiin siis noin 10 000 työikäistä maahanmuuttajaa ”lisää” vuodessa.

Tämä edellyttäisi puolestaan ehkäpä 13 000 henkeä vuodessa, koska maahanmuuttajissa on muitakin kuin työikäisiä.

Niinpä tuo mediassakin kauhisteltu maahanmuuttajaluku ”100 000” on siis ilmeisesti alakanttiin jos joku on tulkinnut sen maahanmuuttajien kokonaismääräksi (mikä ei tietysti Jaakon ja minun keskustelussa ollut tarkoitus).

Oikeasti tarvittaisiin siis noin 130 000 maahanmuuttajaa, niiden noin 300 000 maahanmuuttajan lisäksi, jotka Tilastokeskuksen väëstöennusteen mukaan jo nykytiedolla ovat muuttamassa Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana.

Suurempi maahanmuuttajavirta todennäköisesti hidastaisi palkkojen nousua hieman, yllä kuvatun mekanismin mukaisesti. Vaikutus on varmaankin pieni, kumulatiivisesti enimmillään muutaman prosentin luokkaa.

Ajatusta palkkakehitystä hidastavasta maahanmuutosta on ilmeisesti kauhisteltu, mutta kauhistelijat eivät ehkä tule ajatelleeksi, että täsmälleen samanlaista palkkojen nousuvauhdin tilapäistä hidastamista tarvitaan, jotta niitä nykyisiäkin työttömiä saataisiin työllistetyksi. Kannattaa muistaa, että työmarkkinoilla tuhoutuu ja syntyy joka vuosi valtava määrä työpaikkoja.

Työttömyysjaksoja alkaa tyypillisesti noin 800 000, ja pelkästään julkiseen työnvälitykseen ilmoitetaan lähes 500 000 paikkaa. Tänne sekaan mahtuu niin työttömiä kuin maahanmuuttajiakin, kunhan palkkataso nousee riittävän hitaasti.

Suurempi maahanmuutto on muuten myös Ruotsin Suomea edullisempien työttömyyys- ja tuotantolukujen takana – siitä enemmän tulevissa bloggauksissa.

Juhana Vartiainen

Kirjoittaja on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja.

Keskustelu

Silloinhan tänne mahtuu periaatteessa rajattomasti maailman työttömiä saamaan toimeentulonsa. Talous kun kasvaa sitä mukaa. Palkkojen nouskin hidastuu vain tilapäisesti.

Kyllä nyt alkaa tuntua siltä, että talousoppineet elävät omassa ”reaalimaailmassaan”. Laskelmat ovat sen todellisuutta, mutta näyttävät kovin yksinkertaistetuilta.

Ihan kiva teoria. Mutta mistä saneerattu akateeminen suomalainen löytää töitä? Omalle alalle otetaan nuoria ja ”nuorten” tai hanttihommiin en ole uskottava.

Jutuissa työllisyyden ja työttömyyden haasteista ja ennusteista on ohitettu kokonaan se työvoimareservi, joka on jo olemassa ja jonka työllistymisen suurimpana esteenä ovat rekrytoijien pelot ja ennakkoluulot.

Nimimerkki: takana 55 vuotta, 25 työnhakukuukautta ja lähes vuosi työvoimapoliittista koulutusta – edessä ei mitään

Jos nuo Vartiaisen puolimiljoonaa maahanmuuttajaa olisivat kukttuurisesti kantasuomalaisia, suomea puhuvia ja kulttuuria ymmärtäviä ihmisiä suomalaisen yhteiskunnan eeellyttämillä tiedoilla ja taidoilla varustettuna, saataisiin puolenmiljoonan ihmisen ekstralisäyksellä aikaan sosiaalinen kriisi.

Jos nuo maahanmuuttajat olisivat nykyisellä keskimääräisellä maahanmuuttajajakaumalla eri kulttuureista, saataisiin aikaan täysimittainen sisällissota.

V. on oikeassa työntekijöiden ja työn lisääntymisessä, mutta jättää sanomatta, että luku- ja kirjoitustaidottomien ja ammattia, kieltä osaamattomien rahtaaminen synnyttää työpaikkoja sosiaali-, poliisi-, vartija- ja vankila-alalle. Eri asia olisi jos otettaisiin kotimaassaan pitkän luonnontieteellisen tai teknisen koulutuksen saaneita. Mutta tällaisten maahantulo on tehty hyvin vaikeaksi.

Harvinaisen selkeästi esitettyä kansantaloustietoa.

Saksassahan tämä laki toimi, kun itäsaksalaiset oli Berliinin muurin murtumisen jälkeen integroitava – palkkataso laski, mutta kansantalous on nyt erittäin vahva.

Valitetaan, että Suomeen ei investoida. Se ei johdu sähkön kalleudesta. Se johtuu siitä, että investorit eivät keksi mitään, mitä voisivat Suomessa teettää sillä työvoimalla, mikä täällä on tarjolla. Työvoiman määrän lisäksi laatua täytyy saada jotenkin muutetuksi.
1800-luvulla Suomen teollinen vauraus alkoi siitä, kun koskien äärellä oli energiaa ja maaseudulta vapautuvaa työvoimaa ja raaka-ainetta oli tarjolla yllinkyllin, ja sama jatkui sotien jälkeen suurten sukupolvien nuoruudessa.
Missä on nyt puuttuva raaka-aine ja missä työvoima, joista syntyy niin hyvää keitosta maailmanmarkkinoille, että tänne kannattaa investoida?

Jos maahanmuuttajat olisivat kulttuurisesti kantasuomalaisia, liittyisivät he ensitöikseen ammattiyhdistykseen, sdp:n tai persujen kannattajien joukkoon, ja työttömyys lisääntyisi, kun vaatimukset eivät vastaisi talouden tilaa. Jo siksi maahan pitää saada väkeä, joka ymmärtää ettei Suomi pärjää kilpailussa. Kilpailemme myös maahanmuuttajista, joten jos laatu ei kelpaa, niin peiliin kannattaa katsoa.

”Kun ollaan taantumassa, työttömyys on korkealla ja resurssien käyttöaste on muutenkin alhainen, palkat ja hinnat nousevat hitaasti. Tällaisessa tilanteessa keskuspankit elvyttävät alhaisin ohjauskoroin. Ylikuumentuneessa taloudessa palkat nousevat nopeasti ja keskuspankit jarruttavat.”

EKP sovittaa nykyään rahapolitiikkansa Etelä-Euroopan kriisimaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Suomen talouden mahdollista ylikuumenemista eri voida toistaiseksi ottaa huomioon, pienten yksittäisten maiden erityisongelmia tuskin enää koskaan.

http://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/rahapolitiikan_valineet/Pages/default.aspx

”Jos työllisyyden määrä ei reagoisi työvoiman määrään, väestön kasvu näkyisi automaattisesti kasvavana työttömyytenä. Vastaavasti työvoiman pienenemisen tulisi näkyä työttömyyden supistumisena kohti nollaa.”

Eiköhän se kuitenkin ole niin, että talouselämä pyrkii yritteliäisyyden elintason nostorpyrkimysten vuoksi laajenemaan jatkuvasti ja päinvastoin työvoiman määrä sopeutuu siihen. Jos oman maan työvoima ei riitä, niin työmahdollisuudet vetävät sitä rajojen yli. Menneiden vuosikymmenien siirtolaisuus mm. Suomesta Ruotsiin oli luullakseni seurausta enemmänkin vedosta kuin työnnöstä. Toki Ruotsin talouden laajeneminen riippui maahanmuutosta, mutta en usko ihmisten virran maahan aiheuttaneen talouskasvua. Työ tuli ensin, työvoima hakeutui siihen. Ei sinne liene menty työtä odottamaan.

Kyllähän lisäväki lisää kysyntää ja siten tuotantoakin. Voisi olla mahdollista, että perheenpää periaatteessa valmistaisi ne hyödykkeet, joita hänen perheensä tarvitsee ja saisi siitä elantonsa, jolla voisi nuo tekemänsä hyödykkeet hankkia kotiinsa – ja kotinsakin. Näin hän itse ja hänen perheensä työllistäisivät hänet.

Tosin talouselämän vaikutussuhteet ovat monimutkaiset ja vaihtelevat olosuhteiden mukaan, joten tällainen arvelu ei johda mihinkään. Myös artikkelin analyysi jää minusta pintapuoliseksi, enkä usko talousoppineidenkaan pystyvän selvittämään kaikkia vaikutussuhteita tai ainakaan pysymään niiden käytännön ilmenemien mukana.

Tietenkin kaikki reunahuomautukset ovat sallittuja ja tervetulleita mutta pitää olla luja usko omaan viisuteensa sillä joka lähtee Vartiaisen ja Kianderin kanssa talousteorioissa kilpasille.

Blogissa asiat ovat taitavasti kansantajuistettuja sekä huolellisesti perusteltuja.

Toistan vielä erään aikaisemman väitteeni että Suomessa ei asu ”kantasuomalaisia” vaan olemme kaikki maahanmuuttajia! Tämän perusteella Suomeen muuttanut Tataari tai Uiguuri on ”kantasuomalainen” heti kun on saanut Suomen kansalaisuuden.

Suomen kielen opetuksen 5-kertaistaminen (tai jopa 10-kertaistaminen) loisi osaltaan työllisyyttä joka parantaisi kysyntää ja loisi lisää työllisyyttä ja kysyntää…

Olen hyvin iloinen että meillä on tämänkaltaisia teoreetikoita.

Nipottaja, miten Vartiainen huomioi tekstissään tulijoiden kulttuuriset erot tai ylipäätään sen, miten noin lyhyessä ajassa yhteiskunta voisi absorboida tuollaisen määrän tulijoita, vaikka kaikki olisivat hyvin koulutettuja, suomea puhuvia työteliäitä ihmisiä?

Ei mitenkään.

Vartiaisen kirjoitus on typerä viivotinanalyysi. Muutokset eivät tapahdu kirjoituspöydällä pakottamalla, vaan tekemällä oikeita muutoksia esim yritysverotukseen ja henkilöverotukseen sekä tähän ns hyvinvointivaltiomalliin, joka vaatii korkean verotuksen. Se ei käy näille töihin tuleville tulijoille.

Nykyinen suomalainen yhteiskunta pystyy houkuttelemaan vain ihmisiä, jotka hyötyvät suomalaisesta sosiaaliturvasta, eikä heillä ole mitään tarvetta työllistyä. Tällainen maahanmuutto taas tuhoaa suomalaisen hyvinvointivaltion hyvin nopeasti. Ehkä se on hyväkin juttu, saamme uuden startin.

Eduskunta vaan ei ole vielä huomannut, että rahat ovat loppuneet jo kauan sitten. Keksitään vain lisää velvoitteita kunnille ja lisää rahareikiä, vaikka entisiinkään ei ole varaa.

10 miljardia vuosittain lisää velkaa, vaikka olemme lähes täystyöllisyystilanteessa. Eikö sen pitäisi jo herättää typerämmänkin tyypin?

Vartiainen sivuuttaa ihan tuosta vain sosiaaliseen ympäristöön liittyvät ongelmat, rakennettuun ympäristöön liittyvät ongelma, ongelmat liittyen yhteiskunnan palvelurakenteen ja sen kyvyn ottaa lisää asiakkaita näin muutamia mainitakseni.

Luonnostaan tapahtuvat muutoset evoluution kautta ovat aina kestäviä, Vartiaisen esitys jostakin maahanmuuttajien rahtaamisesta Suomeen on älytön. Suorastaan typerä. Se edellyttäisi koko yhteiskunnan muuttamista. Olisitko Nipo siihen valmis?

Kulttuuerieroista puhuminen on tarttunut Jormaankin.

Kulttuuri on sitä että nälkäinen saa ruokaa suuhunsa ja toimii kaikissa asioissa siihen suuntaan että atrerioita olisi tulossa jatkossakin, mieluummin jatkuvasti.

Se on kulttuuria ja muu on ohuena kuorena pinnassa ja karisee pois. Näin tulee käymään ennen pitkää myös muslimiyhteisöissä joissa pintakerros on paksuin.

Ei ulkomaalaisia tänne tarvitse ”rahdata”, heidät on vain otettava vastaan, tarjottava ruokaa ja laitettava heti suorittamaan ”oppivelvollisuuttaan”.

Virkamiehiltä joustoa, hyvää kohtelua ja nopeaa toimintaa…se oli luettavissa Vartiaisen Blogista rivien välissä mutta Jorma ei näytä havaitsevan sellaisia asioita. (Saattaa toki olla virkamiehiltä liikaa vaadittu)

Kulttuuerieroista puhuminen on tarttunut Jormaankin.

Kulttuuri on sitä että nälkäinen saa ruokaa suuhunsa ja toimii kaikissa asioissa siihen suuntaan että atrerioita olisi tulossa jatkossakin, mieluummin jatkuvasti.

Se on kulttuuria ja muu on ohuena kuorena pinnassa ja karisee pois. Näin tulee käymään ennen pitkää myös muslimiyhteisöissä joissa pintakerros on paksuin.

Ei ulkomaalaisia tänne tarvitse ”rahdata”, heidät on vain otettava vastaan, tarjottava ruokaa ja laitettava heti suorittamaan ”oppivelvollisuuttaan”.

Virkamiehiltä joustoa, hyvää kohtelua ja nopeaa toimintaa…se oli luettavissa Vartiaisen Blogista rivien välissä mutta Jorma ei näytä havaitsevan sellaisia asioita. (Saattaa toki olla virkamiehiltä liikaa vaadittu)

Ihmisillä on nälkä, kyläkaupan oven sarana kuluu. Hyllyt tyhjenevät. Kauppaan tarvitaan lisää kappaletavaraa (leipää).

Kauppaan toimitetaan rutkasti lisää kappaletavaraa (momenttiavaimia).

Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kauppias on ihmeissään. Ne olivat hyviä momenttiavaimia!

Työvoiman tai maahanmuuttajien yleistäminen siten kuin se tässäkin kirjoituksessa tehdään pitäisi kriminalisoida.

Mistähän sellainen illuusio syntynyt että vain suomalaiset osaavat tehdä töitä?

Henkilö jolla on kaksi tervettä kättä ja kaksi jalkaa, on työvoimaa! Katsokaa vaikka autoja kaduilla…ne ovat ulkomaalaisten tekemiä.

Turkkilaisilla on eri ”kulttuuri” kuin saksalaisilla mutta saksalaiset autot ovat turkkilaisen duunarin tekemiä. Espanjassa on työttömyyttä…siellä on siis ainakin ollut työpaikkoja. Kaikkialla maailmassa tehdään työtä…emme ole erikoisasemassa.

Lukekaa edes lehtiä hyvät ihmiset ja unohtakaa se iänikuinen ”poskensoitto” vieraista kulttuureista…ruoka laitetaan leukojen välistä sisään ja paska tulee perseestä ulos…

Tämä totuus pätee taatusti kaikissa kulttuureissa.

Nipottajan olisi ihan helppo tutustua faktoihin. Suomen nykyisten maahanmuuttajien työttömyysprosentit ovat karmeita, lähtömaasta riippuen jopa 90 prosenttia. Ruotsin ongelma-alueilla puhutaan tuollaisesta 80 prosentin työttömyydestä. Mitäs sitä duunia tekemään jos leipärahat saa fattastakin.

Nipottaja voisi kanssa miettiä, paljonko Suomessa ylipäätään olisi duunia kirlitaidottomille ja kouluttamattomille tulijoille. Lisäksi Saksan ja muidenkin kokemukset turkkilaisista ovat huonoja. Ensimmäinen maahanmuuttajasukupolvi tekee töitä, mutta toinen ja kolmas polvi onkin yllättäen täysin irrallaan yhteiskunnasta ja lapset eivät opi saksaa kuin vasta koulussa. Vähän liian vaikeaksi menee.

Jorma,
viimeisimmässä kommentissasi kertaat tietyn perussuomalaisporukan tuhat kertaa toistamat asiat, joissa on väärää tietoa. Olet jopa onnistunut keittämään kovat kertoimetkin.
Mitään uutta et pysty ilmeisesti oppimaan enää. Vaaleanpunaiset silmälasit estävät lukemasta ja kuuntelemasta.

Jospa kutenkin Pohjanakka keskusteltaisiin tästä asiasta eikä minusta, vaikka minäkin tietysti hyvin mielenkiintoinen olen.

Ei valitettavasti ole aikaa hakea eksakteja tietoja ja viitteitä, joilla oikaisisin väärät tietosi. Omassa päässäni on kuitenkin viimeisimpien tietojen mukaiset suuruusluokat, mutta en väitä mitään, ellei minulla ole viitausta tarkkoihin oikeisiin tietoihin. Esimerkiksi Husbyssä työttömyysprosentti on yllättävän alhainen.

Pohjanakka löytää ihan helposti kaikenlaisia raportteja hakusanoilla ”työttömyys maahanmuutto ryhmittäin”. Sieltä tulee Maahanmuuttoviraston ja Helsingin kaupungin rapsaensimmäisinä.

Hauskaa, että otat nimenomaan Husbyn esimerkiksi siitä, miten maahanmuuttajat työllistyisivät yllättävän hyvin. Tuolla työttömyys on kolminkertainen muuhun Ruotsiin verrattuna ja mellakoinnin syyksi esitettiin nimenomaan työttömyys ja syrjäytyminen. Ehkä siellä sittten mellakoitiinkin siksi, että maahanmuuttamien pomot on niin huonoja ja työtyytyväisyys alhaalla?

Husby on nimenomaan erittäin hyvä käytännön esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos maahanmuutto on liian suurta volyymiltaan.

Eikä se johdu mistään muusta kuin siitä, että yhteiskunta ei pysty sulattamaan tuollaista määrää tulijoita. Se on ihan selvä asia. Jos esim johonkin kuntaan sisäänmuutto on yli viisi prosenttia, se kunta on lirissä, vaikka kaikilla tulijoilla olisi duunia. Muuttajista aiheutuu aina suuret investointitarpeet, mikäli muutos on liian suuri. Jls sitten vielä samaaan aikaan muuttajat ovat pääosin työttömiä tai vaativat pitkät ajat kielitaidon ym taitojen hankkimiseen ennen edes teoreettista työllistymismahdollisuutta, jokainen ymmärtää, että Vartiaisen luvut ovat aivan täysi irrallaan reaalimaailmasta.

Näitä luetaan juuri nyt