Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Miksi Yhdysvallat toipuu paremmin?

Sixten Korkman
Blogit Ykkösketju 11.9.2013 07:59

Globaalin finanssikriisin jälkeen on tuotannon osalta syntynyt vuosina 2010-2013 Yhdysvaltojen ja euroalueen välille iso kumulatiivinen kasvuero: Yhdysvaltojen bruttokansantuote on nyt lähes 9 prosenttia isompi kuin vuonna 2009, euroalueella vain runsaat 2 prosenttia.

Mikä selittää eron? Johtuuko se erilaisesta talouspolitiikasta?

Yhdysvaltojen keskuspankki (”Fed”) on viime vuosina monin keinoin pyrkinyt talouden elvyttämiseen.

Keskuspankkikorot ovat olleet nollatasolla ja määrällistä keventämistä on toteutettu ostamalla etenkin valtion joukkovelkakirjoja runsain mitoin. Myös pitkät korot ovat olleet matalat.

Samaan on pykinyt EKP, vaikka keinot eivät ole olleet täysin samat. Lyhyet korot ovat euroalueella olleet samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa, sama koskee pitkiä korkoja luottokelpoisuutensa säilyttäneiden maiden kohdalla.

EKP on määrällisen keventämisen korvikkeena myöntänyt pankeille rajattomasti pitkäaikaista (kolmen vuoden mittaista) keskuspankkirahoitusta. On vaikea nähdä mitään suurta eroa Fedin ja EKP:n rahapolitiikan välillä.

Finanssipolitiikkaa on näinä vuosina kiristetty jonkin verran molemmin puolin Atlanttia. Myös tältä osin on vaikea löytää merkittävää eroa. Miksi Yhdysvallat sitten on elpynyt Eurooppaa paljon selvemmin?

Yksi vastaus löytyy pankkijärjestelmästä.

Syksyllä 2008 Lehman Brothers päästettiin Yhdysvalloissa konkurssiin (15.9.2008). Tuon tapahtuman jälkeen Yhdysvaltojen viranomaiset ryhtyivät nopeasti toimiin pankkien vakavaraisuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

Euroopassa näin ei tehty. Pitkä vitkastelun jälkeen tehtiin pankkien stressitesti, jota kuitenkin yleisesti pidettiin kelvottomana.

Tosiasiassa monet jäsenmaat, Ranska ja Saksa sekä Espanja mukaan lukien, eivät ole halunneet paljastaa pankkiensa tilaa. Pakkien heikkous on vaikeuttanut etenkin PKT-sektorin luotonsaantia ja siten ruokkinut taantumaa sekä vaikeuttanut elpymistä.

Euroopan ja etenkin rahaliiton ongelmana oli ensin pankkien holtiton käyttäytyminen, sen jälkeen niiden surkeaksi muodostunut tila, ja koko ajan viranomaisten kyvyttömyys tilanteen vaatimaan pankkipolitiikkaan.

Sixten Korkman

Kirjoittaja toimii Aalto-yliopistossa Professor of Practice -tehtävässä. Professuurin ala on taloustiede.

Keskustelu

Yhdysvalatin liittovaltio pisti yhden kuprun tehneet vankilaan. Euroopassa kansallisvaltiot suojelevat omia kupruilijoitaan.Saksa,Espanja sekä Italia suojelevat omiaan, pankkiirit tietävät ihan liikaa. USA:n dollari on pidetty heikompana kuin euro, jenkkien on halvempi ostaa kotimaista. Jenkit ovat tehneet Kiinan viennin USA:han kalliimmaksi ja uhanneet korotetuilla tulleilla.USA on ryhtynyt ottamaan omaa energiaansa käyttöön ja investoinnit mene vät omaan talouteen.Obama ei lähde kalliisiin sotiin, jotka kuluttavat resusseja. Liittovaltio on karsinut kulujaan ja tavoitellut velan lyhentämistä.

Ja yhä edelleen jotkut ovat anti-federalisteja…

Mutkat suoriksi.
USA:ssa liittovaltio ei budjetistaan pönkitä osavaltioita, ja vielä vähemmän osavaltiot toisiaan.
EU:ssa sen sijaan pönkitetään rapakuntoisiksi ylivelkaantuneita euromaita EKP:n ja muiden euromaiden kustannuksella. Näin kriisimaiden ongelmat levitettiin koko euroalueelle.
Samalla EU saneli euroalueen kriisimaille ehtoina liian rajut julkisen talouden leikkaukset, ja sillä ajettiin niiden elinkeinotoiminta alas ja työttömyys ylös.
Tosiasiallisesti EU-tuet ovat kaikissa kriisimaissa päätyneet käytännössä lähes kokonaan pankeille, mutta niiden taseiden korjaaminen ei ole merkinnyt talouksien elpymistä. Siihen voi aikaa kulua paljon, ellei ennen sitä jo nyt kytevä sosiaalinen kriisi räjähdä käsiin.

Varsin homogeenisessa ja dynaamisessa USA:ssa dollari toimii hyvin osavaltioiden yhteisvaluuttana, mutta kaikenkirjavassa EU:ssa resursseja tärvätään yhteisvaluutan tukemiseen roikuttamalla rapakuntoisia tuettavia maita mukana.

Näitä luetaan juuri nyt