Ei soitellen suhdannesotaan

Profiilikuva
Blogit Ykkösketju
Kirjoittaja on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sitä mukaa kun huonot suhdanneuutiset kasautuvat, kysymys talouskasvun tukemisesta suhdannepolitiikan avulla nousee perustellusti esiin. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa ensisijaisesti finanssipolitiikkaa. Rahapolitiikka ei ole omissa käsissämme ja se on joka tapauksessa aivan riittävän kevyttä Suomen suhdannetilanteen kannalta. Finanssipolitiikasta voidaan sen sijaan keskustella.

Finanssipoliittiseen elvytykseen ei kuitenkaan pidä lähteä kuin soitellen sotaan. Sen perusteleminen alkaa huolellisesta analyysistä, jolla selvitetään suhdannekuopan syvyys sekä julkistalouden rakenteellinen tasapaino.

Suhdannekuopan syvyys eli suhdannekuilu tarkoittaa prosentuaalista poikkeamaa toteutuneen kokonaistuotannon ja potentiaalisen kokonaistuotannon välillä. Potentiaalinen kokonaistuotanto on puolestaan se kokonaistuotannon taso, joka toteutuu jos talous on täsmälleen tasapainossa, niin ettei vallitse sen enempää matalasuhdanne kuin ylikuumeneminenkaan.

Kuilulaskelma on tietysti hyvin epävarma, mutta epävarmuus ei tee sitä arvottomaksi. Suhdannekuilun laskeminen edellyttää, että arvioidaan potentiaalinen tuotanto, jota ei voida suoraan havaita. On siis arvioitava se tuotannon taso, joka toteutuisi jos euroalue ja maailmantalous olisivat normaalitilassa ja Suomen kansantalous olisi sopeutunut tähän normaalitilaan.

Potentiaalinen kokonaistuotanto on yhtä kuin potentiaaliset työtunnit kertaa potentiaalinen tuottavuus. Työtunnit riippuvat työikäisen väestön määrästä, osallistumisasteesta, rakenteellisesta (normaalitilan) työttömyysasteesta ja keskityöajasta. Kaikkien näiden suhteen on kyettävä arvioimaan, miten paljon tällä hetkellä poiketaan normaalitilasta.

OECD:n tuoreessa toukokuun Economic Outlookissa Suomen suhdannekuilu on arvioitu 2,4 prosentiksi vuodelle 2013. Sen valossa meillä on siis ilman muuta matalasuhdanne, mutta vain noin runsas puolet euroalueen luvusta (4,2 prosenttia). Emme ole missään syvässä lamassa.

Suhdannekuilulaskelma on välttämätön lähtökohta, kun lähdetään arvioidaan ekspansiivisen politiikan tarvetta ja edellytyksiä. Elvytyksen tarve on sitä suurempi, mitä syvempi on kuilu. Jokainen vuosi, jonka talous viettää potentiaalisen tuotantonsa alapuolella, merkitsee hyvinvointitappiota: emme käytä kaikkia niitä resursseja, joilla hyvinvointia voidaan luoda. Siksi suhdannepolitiikkaa – raha- ja finanssipolitiikkaa – kannattaa harjoittaa kun talous on taantumassa.

Kuilulaskelma antaa myös lähtökohdat toiselle välttämättömälle arviolle: miten suuri osa nykyisestä julkistalouden alijäämästä korjaantuu itsestään kun kuilu umpeutuu ja miten suuri osa on rakenteellista ja vaatii pysyviä sopeutumistoimia. Suhdanteita tukevan finanssipolitiikan on nimittäin oltava sopusoinnussa julkisen talouden tasapainon kanssa.

Julkistalouden tilapäisessä alijäämässä ei ole mitään pahaa, mutta julkistalouden on palattava tasapainoon kun suhdannekuilu umpeutuu. ”Elvytys” on hiekalle rakennettu, jos se johtaa räjähtävään velkaantumiseen. Velkaantumisen keskeyttämisestä lankeaa myöhemmin myös lasku korkeamman työttömyyden ja hyvinvointitappioiden muodossa.

Suomen tapauksessa edessä on lisäksi tällä ja ensi vuosikymmenellä jatkuva, ikääntymisestä johtuva julkistalouden heikkeneminen. Siksi Suomessa on jo nyt kyettävä osoittamaan, millaisilla toimilla kestävyysvaje nujerretaan.

Ekspansiivista finanssipolitiikkaa voidaan siis harjoittaa, mutta sen tulee perustua suunnitelmaan, jossa julkinen talous tasapainottuu. Suhdannepolitiikkaa ei pidä harjoittaa sokeasti, kuvitellen että ensin pannaan talouteen vauhtia ja sitten aikanaan korjataan julkistalouden ongelmat. Finanssipolitiikka ei tepsi, jos se ei luo odotuksia tulevasta tasapainosta – ja olisi täysin vastuutonta lähteä keventämään finanssipolitiikkaa niin kauan kuin julkistalouden tulevaisuus on hämärän peitossa.

Siksi, aivan kuten Valtiovarainministeriön tuoreessa Talouspolitiikan Strategiassa suositetaan, Suomessa pitää luoda tiukka marssijärjestys, samaan tapaan kuin mitä taloustieteilijät laidasta laitaan suosittelevat Euroopan kriisimaille. Ensin on päätettävä sellaisista rakenteellisista uudistuksista, joilla julkistalous saadaan kohtuullisessa ajassa kuntoon.

Kuten on moneen kertaan todettu, työn tarjontaa lisäävät rakenteelliset uudistukset ovat tässä tehokkain keino. Uudistuksia ei tarvitse panna toimeen ensi viikolla, mutta päätösten ”tiekartta”, muoti-ilmausta käyttääkseni, pitää olla olemassa, ja muutenkin kuin epämääräisinä lupauksina.

Työllisyyttä kohentavat rakenteelliset uudistukset nostavat talouden potentiaalia. Niinpä ne, paradoksaalista kylläkin, ”teknisesti” syventävät taantumaa, koska kuilu nykytilan ja normaalitilan (potentiaalin) välillä paisuu. Mutta juuri tämä luo perustelut ja rahoitusmahdollisuudet finanssipoliittiselle ekspansiolle.

Kun tulevaisuuden potentiaali on riittävän hyvä, ei finanssipolitiikan keventäminen vaikkapa julkisia investointeja kasvattamalla ole vaikeaa eivätkä rahoitusmarkkinat suhtaudu siihen epäluuloisesti.

Olisi sen sijaan hyvin vaarallista, jos nyt lähdettäisiin poliittisen paineen alla kasvattamaan julkisia vastuita, ilman, että ehdollisuus rakenteellisille uudistuksille toteutuu. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät ehdollisuuden. Elvytyshalut ovat varmaan monilla kovat, mutta sitä pikkuleipäpurkkia ei pidä avata ennen kuin rakenneuudistusten kitkerämmät pillerit on nielty.

/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Normaali taulukko”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}