Blogit

Joukko valtakunnan viisaita kommentoi maailman menoa.

Alkoholi mukaan työurakeskusteluun

Blogit Ykkösketju 22.3.2013 17:30
Juhana Vartiainen
Kirjoittaja on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja.

Hallituksen kehysriihipäätöksiin palataan talouskeskustelussa varmaankin vielä monta kertaa, mutta ainakin yhden päätöksen niistä poimii mielellään esiin. Hallitus on ilmoittanut nostavansa alkoholiveroa.

Nostoa perustellaan eritoten valtiontaloudellisin syin, mutta alkoholia ei saisi unohtaa myöskään työurien lyhentäjänä. Sitä paitsi Viro on juuri tehnyt päätöksen alkoholiveron nostamisesta. Jos Suomi ja Viro voisivat koordinoida alkoholipolitiikkansa, haluaisimme varmaankin Viron nostavan veroa vieläkin enemmän.

Alkoholi on nimittäin mitä ilmeisimmin merkittävä työurien lyhentäjä ja niiden pidentämisen este.

Kuten vuoden 2012 Päihdetilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, alkoholin käyttö on henkilöä kohti lasketulla kokonaiskulutuksella mitaten kasvanut armottomasti. Kasvu oli tasaista ja nopeaa aina 2000-luvun puoliväliin asti. Kokonaiskulutus on sen jälkeen ollut suunnilleen ennallaan eli noin 10 litrassa absoluuttista alkoholia aikuista henkeä kohti. 1970-luvun alkuun verrattuna kulutus on kaksinkertaistunut ja kasvu on ollut noin 20 prosenttia 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suomalaiset juovat enemmän kuin ennen.

Alkoholin haitoista tiedetään paljon. Inhimillisiä kärsimyksiä väheksymättä on korostettava myös alkoholin roolia työurien lyhentäjänä. Kuten SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin viime lokakuussa pitämästä esitelmästä ilmenee, alkoholi on merkittävä osatekijä työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisessa. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa vuodelta 2008 havaittiin selvä yhteys humalahakuisen juomisen ja työssä jatkamisen välillä.

Alkoholin merkitys on kuitenkin sillä tavalla juonikas, että se on merkittävä työkyvyttömyysriskiä lisäävä tekijä erityisesti muiden ongelmien yhteydessä. Hyvä esimerkki ovat mielenterveysongelmat. Alkoholin ja psyykenlääkkeiden yhteiskäyttö nosti mainitussa Kuntien Eläkevakuutuksen tutkimuksessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskin noin seitsenkertaiseksi. Haringin esitelmästä ilmenee myös, että alkoholiongelma on mukana peräti kahdella kolmasosalla niistä, jotka hakevat ensi kertaa työkyvyttömyyseläkettä. Se on siis vain harvoin ensisijainen diagnoosi, mutta on mukana kuvassa todella monilla työuran keskeyttäjillä. Sitä paitsi monet asiantuntijat näyttävät olevan sitä mieltä, että alkoholiongelma ei näy työkyvyttömyyden diagnoosien tilastoissa ansaitsemallaan painolla.

Olen monien ekonomistien tapaan peräänkuuluttanut päätöksiä, joilla työuria saataisiin pidennettyä ja julkistaloutta vahvistettua. Tällaisten päätösten tekeminen on vaikeaa, sekä hallitukselle että etujärjestöille. Monet valtiontaloutta kohentavat veronkorotukset aiheuttavat niinikään taloudellisia tehokkuustappioita.

Alkoholiveron korottaminen lienee kuitenkin onnellinen poikkeus: yhdellä ja samalla päätöksella vahvistetaan sekä työssä jaksamista että valtion kassaa. Tällaisesta ”kiristyspolitiikasta” taitaakin olla saavutettavissa harvinaislaatuinen yksimielisyys, sekä fiskaalihaukkojen että sosiaalitanttojen parissa.