Millaisen peruskoulun sinä haluat?

Kiitos ehdotuksestasi!

Lähettämäsi koulupuu näkyy alapuolella. Sen lehdet on järjestetty oppiaineiden mukaan, joten älä ihmettele, jos se eroaa hieman lähettämäsi puusta.

Jos haluat aloittaa puhtaalta pöydältä, peru muutokset klikkaamalla tästä.

Jotta suomalaisen peruskoulun menestys jatkuisi, koulun olisi uudistuttava. Mitä lapsille ja nuorille pitäisi sinun mielestäsi opettaa? Alla olevalla koulupuulla voit tehdä oman koulu-uudistuksesi.

Halutessasi voit jakaa puusi Facebookissa tai lähettää sen toimitukseen. Toimitukseen tulleista puista voit lukea myöhemmin syksyllä Suomenkuvalehti.fi:ssä.

Koulupuu kuvaa nykyistä peruskoulua. Yksi oksa on yksi vuosiluokka, ja yksi lehti on yksi vuosiviikkotunti (= yksi tunti viikossa kouluvuoden ajan, yhteensä 38 oppituntia). Viemällä hiiren lehtien päälle näet, mikä oppiaine on kyseessä. Puu on rakennettu voimassa olevan tuntijaon vähimmäistuntimäärillä (yhteensä 222 vuosiviikkotuntia) ja oppiaineet on jaettu mahdollisimman tasaisesti eri vuosille. Eri kouluissa tunnit voivat siis jakautua eri vuosille eri tavoin tai niitä voi olla enemmän.

Vieritä sivua alaspäin, niin löydät lisätietoa kustakin oppiaineesta. Jos haluat enemmän tietoa, tutustu esimerkiksi viralliseen tuntijakotaulukkoon tai Tampereen koulujen opetussuunnitelmaan.

Olet saanut linkin jonkun toisen parantelemaan opetussuunnitelmaan. Onko sinulla parempia ideoita? Aloita puhtaalta pöydältä.

Jotta suomalaisen peruskoulun menestys jatkuisi, koulun olisi uudistuttava. Mitä lapsille ja nuorille pitäisi sinun mielestäsi opettaa? Alla olevalla koulupuulla voit tehdä oman koulu-uudistuksesi.

Halutessasi voit jakaa puusi Facebookissa tai lähettää sen toimitukseen. Toimitukseen tulleista puista voit lukea myöhemmin syksyllä Suomenkuvalehti.fi:ssä.

Koulupuu kuvaa nykyistä peruskoulua. Yksi oksa on yksi vuosiluokka, ja yksi lehti on yksi vuosiviikkotunti (= yksi tunti viikossa kouluvuoden ajan, yhteensä 38 oppituntia). Viemällä hiiren lehtien päälle näet, mikä oppiaine on kyseessä. Puu on rakennettu voimassa olevan tuntijaon vähimmäistuntimäärillä (yhteensä 222 vuosiviikkotuntia) ja oppiaineet on jaettu mahdollisimman tasaisesti eri vuosille. Eri kouluissa tunnit voivat siis jakautua eri vuosille eri tavoin tai niitä voi olla enemmän.

Vieritä sivua alaspäin, niin löydät lisätietoa kustakin oppiaineesta. Jos haluat enemmän tietoa, tutustu esimerkiksi viralliseen tuntijakotaulukkoon tai Tampereen koulujen opetussuunnitelmaan.

Lisää oppitunti

Jaa muokkaamasi puu Facebookissa

Näin rakennat oman koulupuusi:

Lähetä koulupuusi toimitukseen

Kun puusi on valmis, voit lähettää sen toimitukseen täyttämällä tämän lomakkeen ja painamalla lopuksi Lähetä-painiketta. Lomakkeen voi lähettää vasta kun kaikki kentät on täytetty. Lähetä puu viimeistään 21.10.2012.



Lähetä
Täytä kaikki kentät

Nykyinen opetussuunnitelma

Matematiikka, 32 vuosiviikkotuntia

  • Alkaa lukujen ja käsitteiden hahmottamisesta: Montako on 5? Mikä on enemmän ja mikä vähemmän? Millainen laskutoimitus syntyy, kun Otto syö viidestä karkista kolme?
  • Aluksi opitaan kymmenjärjestelmän periaate, yhteen- ja vähennyslaskuja, geometrisia kuvioita ja mittaamista niin vaa'alla kuin mittanauhallakin.
  • Kertotauluja tankataan toiselta luokalta lähtien, sillä ne on opittava ulkoa.
  • Peruskoulun lopussa tutuksi ovat tulleet peruslaskutoimitukset, potenssit, neliöjuuret, prosenttilaskut ja ensimmäisen asteen yhtälöt.
  • Koordinaatit löytyvät kartalta, pinta-alan ja tilavuuden laskeminen sujuu ja Pythagoraan lauseen käyttö on tuttua.
  • Nuori osaa lukea taulukoita ja diagrammeja ja ymmärtää todennäköisyyttä ja satunnaisuutta.

Ympäristö- ja luonnontieto, 9 vuosiviikkotuntia

  • Opiskellaan luokilla 1−4.
  • Muodostuu ympäristöopista, terveystiedosta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja maantiedosta.
  • Tutustuttaa muun muassa ruuan alkuperään, erilaisiin eläimiin, karttoihin ja Pohjoismaihin.
  • Oppilaat tutkivat sähköä, valoa, ääntä, lämpöä, ilmaa ja vettä.
  • Ihmisen ruumiinosat, peruselintoiminnot ja terveet elämäntavat käydään läpi.
  • Opitaan hyviä tapoja, sääntöjä käytöksessä ja liikenteessä, avun hälyttämistä ja ensiaputaitoja.

Äidinkieli ja kirjallisuus, 42 vuosiviikkotuntia

  • Opiskelu alkaa kirjainten ja äänteiden yhdistelystä: A sanotaan ”a”.
  • Ensimmäisen luokan keväällä lähes kaikki osaavat lukea.
  • 9. luokfan lopussa nuori osaa kuunnella kriittisesti, keskustella, väitellä, pitää puheita ja esitelmiä.
  • Erilaisiin kirjoihin ja kirjallisuuden lajeihin on tuntumaa, kirjasto on tuttu paikka ja Kalevalastakin on luettu runoja.
  • Nuori tuntee mediaa, osaa hankkia tietoa ja olla kriittinen.
  • Erilaiset tekstityypit sujuvat, olipa kirjoitettavana kesätyöhakemus, yleisönosastokirjoitus tai kirje rakkaalle.

Taito- ja taideaineet, 56 vuosiviikkotuntia

  • Musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta muodostavat paketin, jonka painotuksista koulu voi osittain päättää.
  • Neljän ensimmäisen vuoden ajan muita on keskimäärin tunti viikossa, liikuntaa kaksi. Lisäksi tunteja jää aineiden kesken vapaasti jaettavaksi kuusi vuosiviikkotuntia eli keskimäärin 1,5 tuntia per viikko.
  • Viiden jäljelle jäävän vuoden aikana musiikkia on vähintään 3 vuosiviikkotuntia, kuvataidetta 4, käsityötä 7, liikuntaa 10 ja vapaasti jaettavia 6.

Historia ja yhteiskuntaoppi, 10 vuosiviikkotuntia

  • Alkaa lähihistorialla: Millainen on oman perheen ja suvun historia? Entä kotikunnan tai -lähiön?
  • Alakoulun aikana tullaan kivikaudelta antiikkiin ja Ranskan vallankumoukseen saakka ja selvitetään, kuinka Suomi liitettiin Ruotsiin.
  • 7. luokalta alkaen historiassa keskitytään 1800- ja 1900-lukujen mullistuksiin, kuten teollistumiseen ja maailmansotiin. Suomen historia on keskeinen.
  • Yhteiskuntaoppia opetetaan yläkoulussa. Antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta.

Uskonto / elämänkatsomustieto, 11 vuosiviikkotuntia

  • Evankelisluterilaisen uskonnon lisäksi Suomen peruskouluissa opetetaan noin kymmentä muuta uskontoa.
  • Tutustuttaa omaan uskontoon ja antaa valmiuksia muiden uskontojen ja katsomusten kohtaamiseen.
  • Elämänkatsomustieto on vaihtoehto uskonnolle. Sen lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.

A1-kieli, 16 vuosiviikkotuntia

  • Ensimmäinen pakollinen vieras kieli alkaa yleensä 3. luokalla.
  • Yhdeksälle kymmenestä se on englanti. Suomea lukee 5,4 prosenttia ja saksaa 1,3 prosenttia.
  • Kielen lisäksi opiskellaan kulttuuria: Mitä yhteistä meillä on? Mitä eroja on?
  • Opiskelutaidot karttuvat, kun mukaan tulevat vuoropuhelut, kuuntelut, sanojen pänttääminen ja kappaleiden ääneen lukeminen.

Vapaaehtoinen A2-kieli, 12 vuosiviikkotuntia

  • Tarjolla osassa kouluja, voi alkaa luokilla 3-5.
  • Vajaa neljännes alakoululaisista aloittaa toisen A-kielen: suosituimpia ovat englanti, ruotsi, saksa ja ranska.

Toinen kotimainen kieli, 6 vuosiviikkotuntia

  • Ruotsi tai suomi eli finska.
  • Alkaa viimeistään 7. luokalla B1-kielenä. Tavoitteena on suulliseen kielitaitoon painottuva peruskielitaito.
  • Kielen lisäksi pitäisi oppia ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista elämänmuotoa.

Biologia ja maantieto, 10 vuosiviikkotuntia

  • Biologia tutkii elämää ja sen ilmiöitä, oppitunteja myös luonnossa. Maantieto tarkastelee maapalloa ja sen alueita ja luo pohjaa kansainvälisyydelle.
  • Tutuiksi tulevat ekosysteemit ja evoluutio mutta myös kasvihuoneilmiö, väestönkasvu ja Itämeren ongelmat.
  • Opettaa suojelemaan ja vaalimaan ympäristöä.

Valinnaiset aineet, 13 vuosiviikkotuntia

  • Voivat alkaa jo alaluokilla, mutta keskittyvät yleensä yläkouluun. Usein taito- ja taideaineita, kotitaloutta ja B2-kieliä.
  • Koulut voivat vaikuttaa tarjontaansa, ja kirjo on laaja: tietotekniikkaa, draamaa, psykologiaa, taloustaitoja...

Painotettu opetus

  • Esimerkiksi musiikki- ja liikuntaluokat alkavat usein 3. luokalla.
  • Voidaan saada aikaan käyttämällä taito- ja taideaineiden vapaasti jaettavia tunteja ja valinnaisaineiden tunteja. Yleensä lisäksi ylimääräisiä, vähimmäismäärän ylittäviä tunteja.

Fysiikka ja kemia, 9 vuosiviikkotuntia

  • Tutkitaan energiaa ja sähköä, painovoimaa, kitkaa, ilman ja veden vastusta, Maan ja Kuun liikkeitä, ilmakehän koostumusta.
  • Vasta 7. luokalta alkaen kahtena erillisenä oppiaineena.

Terveystieto, 3 vuosiviikkotuntia

  • Aiheina muun muassa unen ja levon sekä ravinnon ja liikunnan merkitys, seksuaaliterveys, ehkäisy ja vastuullinen käytös, tupakan, alkoholin ja huumeiden vaikutukset, itsetuntemus ja itsensä arvostaminen sekä perheen ja ystävien merkitys.

Kotitalous, 3 vuosiviikkotuntia

  • Suomalaisen perusruuan tekoa ja leipomista ravitsemussuositusten mukaan.
  • Pyykinpesun ja siivouksen perustaitoja.
  • Hyvät tavat ja tasa-arvo perheessä, perheen ajankäyttö.
  • Arjen hallinta, vastuullinen ja harkitseva kuluttajuus.

Oppilaanohjaus, 2 vuosiviikkotuntia

  • Antaa tietoa opiskelusta ja ammateista.
  • Sisältää työelämätietoa, työelämään tutustumista eli tet-jaksoja.

Kun peruskoulu päättyy

  • Oppilaalla on perusta laajaan yleissivistykseen ja aineksia maailmankuvan avartumiseen.
  • Nuori tuntee kulttuurin eri aloja, voi kehittää kädentaitojaan, luovuuttaan ja liikuntataitojaan.
  • Hallitsee äidinkielen ja omaa valmiudet vuorovaikutukseen ainakin kahdella muulla kielellä.
  • Osaa matematiikan soveltamisen perusteet, hallitsee tieto- ja viestintätekniikkaa.
  • Kykenee omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan.