Veteraanipoliitikkojen suuttumus kertoo outoa tarinaa suhteesta maaseudun mediaan
Puheenvuorot saavat toivomaan, että ne ovat vain tuulahduksia jostain menneisyydestä.
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi eilen 22. toukokuuta jutun, joka kertoi keskustan sisäpiiriläisten kritiikistä puolueen pian väistyvän puheenjohtajan Juha Sipilän johtamistapoja kohtaan.
”Ryhmäkokouksissa Sipilä hermostui, jos joku kritisoi suoraan hallituksen tai hänen toimiaan. Eduskuntaryhmän pitäisi ohjata ministeriryhmää, mutta nyt asetelma kääntyi toisin päin”, lehti siteerasi nimettömänä pysyttelevää kansanedustajaa.
Artikkeli herätti paljon keskustelua. Mikään uutispommi se ei ole, sillä Sipilän tyyliä on käsitelty julkisuudessa kriittisesti jo aiemmin. Juttu joka tapauksessa valotti uudella tavalla kriisiä, jossa kovan vaalitappion kokenut keskusta tällä hetkellä on.
Keskustelu sosiaalisessa mediassa lähti jännittävälle kierteelle, kun jutun sisällön sijaan muutaman poliitikon katse kääntyi sen julkaisijaan.
Entinen kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) hämmästeli sitä, että lehti ”jahtaa” maaseutua puolustavia poliittisia voimia. Häntä komppasi entinen kansanedustaja, ministeri ja Kelaakin johtanut Liisa Hyssälä (kesk), joka vaati lehdeltä selitystä. Keskustelua käytiin useissa twiiteissä. Tässä yksi näyte.
Tämä on niin ihmeellistä, etten enää pysty vastaamaan minuun yhteyttä ottaviin. Lehti selityksen velkaa, jos sekään enää riittää. Mitä tämän takana on?@MaasTul https://t.co/bbipowJ8vh
— Liisa Hyssälä (@LHyssala) May 22, 2019
Kommentit kertovat kiinnostavaa tarinaa kokeneiden vaikuttajien suhteesta lehteen, ja ehkä journalismiin laajemminkin.
Hämärän peittoon jäi, mikä rooli Hyssälällä on lehden toimitukseen nähden, jos hän kokee, ettei enää pysty vastaamaan häneen yhteyttä ottaville. Jos lehdeltä kaipaa selitystä, ei tarvitse soittaa Hyssälälle. Toimituksen yhteystiedot löytyvät googlaamalla.
Anttila puolestaan kysyy, ”ketä tällainen palvelee” ja vastaa kysymykseensä itse toisessa twiitissä: ”tällainen palvelee aina kilpailijoitamme”.
Todellisuudessa journalismin tehtävä on palvella yleisöään, tarjota tietoa ympäröivästä maailmasta. Mitä ilmeisimmin MT:n lukijoita juttu on kiinnostanut, sillä se on tätä kirjoittaessani edelleen lehden verkkosivujen luetuin. Muiden tiedotusvälineiden kautta uutinen levisi myös laajasti muun yleisön saataville.
Oletan, että lehden lukijoissa on paljon keskustaa äänestäneitä ja äänestäviä ihmisiä. Oletan, että juuri he haluavat lukea puoluetta käsitteleviä juttuja.
Lehteä julkaisee MTK:n omistama Viestilehdet Oy, mutta lehti määrittelee itsensä poliittisesti riippumattomaksi. Toimitus tekee laadukasta journalismia ja napsii myös uutisvoittoja, joita siteerataan muualla mediassa. Tällaisen lehden lukija tuskin haluaa toimituksen toimivan keskustan pr-toimistona.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kokeneilla poliitikoilla on tuntunut olevan vaikeuksia ymmärtää toimitusten vapautta tehdä journalistiset valintansa.
”Miten selitän kohtuullisen kokeneena poliitikkona, että Yleä pitää tukea”, Mauri Pekkarinen (kesk) kyseli Ylen toimitusjohtajalta sosiaalisessa mediassa marraskuussa 2017.
Syynä oli pettymys siihen, että A-studio oli käsitellyt edelliskesän hallituskriisiä, vaikka Pekkarisen mukaan muitakin aiheita olisi ollut tarjolla.
Tämänkaltaiset puheenvuorot saavat kieltämättä mietteliääksi ja toivomaan, että ne ovat vain tuulahduksia jostain menneisyydestä.
Ei ole nimittäin yhdentekevää, miten valtakunnan tunnetut vaikuttajat suhtautuvat toimitusten riippumattomuuteen. Jos lehdistönvapautta haluaa turvata, niin on tehtävä myös silloin, kun tiedotusvälineiden jutut ja näkökulmat ärsyttävät.
Keitos sai vielä oudohkoa maustetta, kun MT:n virkavapaalla oleva päätoimittaja Jouni Kemppainen kiirehti blogissaan paheksumaan toimituksensa haastattelemien ja toimitukselta anonymiteetin saaneiden lähteiden toimintaa. MT teki jutun myös Kemppaisen kirjoituksesta.
Päätoimittajan mukaan Sipilään kohdistuva nimetön arvostelu on ”ongelmallista koko puolueen näkökulmasta”.
”Miksi kriitikot eivät ole saaneet suutaan auki aiemmin ja miksi he eivät puhu omalla nimellään”, Kemppainen kyselee.
Kemppainen on vapaalla, koska hän on ehdokkaana eurovaaleissa sitoutumattomana – keskustan listoilla.
Eipä siis ihme, jos kokeneillakin keskustalaisilla hämärtyy raja puolueen ja riippumattoman lehden toimituksen välillä.