Blogit

Toimittaja Salla Vuorikosken viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin.

Työttömien raivo yltyy, vaalit lähestyvät – aktiivimallista voi tulla iso riesa hallitukselle

Blogit Vuorikoski 28.12.2017 17:35
Salla Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Kun eduskunta hyväksyi työttömiä töihin hätistelevän aktiivimallin 19. joulukuuta, aavistelin, että hallitus löytää tämän hankkeen vielä monta kertaa edestään. Näyttää siltä, että tällä kertaa en ollut täysin väärässä. 

Aktiivimalli nojaa sinänsä yksinkertaiseen tavoitteeseen. Että kun vähän tökkäistään kepillä kylkeen, työtön reipastuu ja hankkii itselleen työtä. Työ saisi olla mieluiten kokoaikaista, jotta henkilö siirtyisi tukijärjestelmän piiristä työllisten puolelle. Se vähentäisi rahanmenoa ja siistisi tilastoja.

Mallin ydin on siinä, että jos työtön ei kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana ole joko töissä tai työllisyyspalveluiden piirissä yhteensä 18 tuntia, tukea leikataan. En mene nyt syvemmin yksityiskohtiin, niitä avaa esimerkiksi Taloussanomien Teemu Muhonen ansiokkaasti täällä

Mallia kritisoidaan siitä, että työtön voi joutua leikkauksen kohteeksi, vaikka olisi yrittänyt olla aktiivinen. Käytännössä näin voisi käydä silloin, jos saatavilla ei ole sopivia töitä eivätkä työvoimaviranomaiset pysty järjestämään tilalle esimerkiksi työvoimakoulutusta, työnhakuvalmennusta tai kuntouttavaa työtoimintaa.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen totesi Ylen haastattelussa, että aktiivisuus kyllä lisääntyy, kun työttömyydestä tehdään ikävämpää.

Yksinkertaisesti sanottuna: työllisyys todennäköisesti paranee ja säästöjä tulee ainakin himpun verran, mutta samalla voi käydä niin, että osaa työttömistä kohdellaan tosi epäreilusti. 

 

Ei ole ihme, että hanke ärsyttää. Joulun alla helsinkiläinen Martin-Éric Racine käynnisti allekirjoitusten keräämisen kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin eduskuntaa kumoamaan aktiivimalli. 

”Työnhakija ei kuitenkaan päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen”, aloitteen perusteluissa todetaan. 

Vuonna 2008 työttömäksi jäänyt Racine kertoi viime toukokuussa haastattelussa Kirkko- ja Kaupunki -lehdelle omasta työttömyydestään. Työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja asumistuen varassa elänyt 47-vuotias Racine koki olevansa loukussa.  Toinen aloitteen vireillepanija on porilainen Mika Luoma

”Nyt mentiin minun rajani ylitse. Ajattelin eduskunnan pitävän ihmisten puolta, mutta eipä pidäkään”, Luoma perusteli Satakunnan Kansalle

Kansalaisaloite on kerännyt joulun jälkeen allekirjoituksia hurjaa tahtia. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani niitä tippuu 50-60 kappaletta minuutissa. Potentiaalisia allekirjoittajia riittää. Ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksettiin marraskuussa 2017 yli 350 000 henkilölle. 

Uusia allekirjoituksia on tullut vuorokauden aikana noin 30 000 kappaletta. Harva kansalaisaloite on saanut yhtä suuren suosion. Tasa-arvoista avioliittolakia vaatinut aloite tosin ylitti vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan vajaassa vuorokaudessa maaliskuussa 2013. Tuo aloite meni aikanaan myös läpi eduskunnassa. 

 

Jos aktiivimallin kaatamista vaativa aloite tulee eduskuntaan, hallitus saa siitä pitkäaikaisen riippakiven. Asia pysyy esillä. Seuraa lähetekeskustelua, valiokuntakäsittelyä ja mahdollisesti asiaa puidaan myös täysistunnossa. Käsillä on vähän samankaltainen tilanne kuin avioliittolain osalta: tuolloin eduskunnan juuri säätämää, samaa sukupuolta olevien liitot sallivaa lakia yritettiin kaataa vasta-aloitteella. 

Kävi aloitteelle kuinka vain, on selvää, että ainakin osalle hallituspuolueiden poliitikoista aktiivimalliin kohdistuva raivo tulee aiheuttamaan tukalan olon. Vaalit lähestyvät. Jos aikataulun mukaan mennään, maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 ja eduskuntavaalit huhtikuussa 2019. Tuskaa tuntuisi olevan erityisesti sinisten (ent persut) riveissä. Kansanedustaja Kaj Turunen ehdotti nimittäin jo äänestyspäätöksen jälkeen, että siniset voisivat luopua mallin leikkausosasta, jos se sopii kokoomukselle. No, ei sopinut. 

Työministeri Jari Lindström (sin) puolestaan avautui eilen aiheesta blogissaan. Viesti oli näin vapaasti muotoiltuna, että mallissa on hänenkin mielestään ongelmia, mutta se nyt lankesi toteutettavaksi osana isompaa kokonaisuutta.

”Sen ongelma on aktiivisuuden näyttämisen kriteeristö. Eli se miten todistat olleesi aktiivinen. Toinen ongelmaksi koettu asia on mallin pakottavuus”, hän kirjoittaa. 

Aktiivimalli on osa hallituksen kymmenkohtaista uudistuslistaa, jonka se laati käytyään keskustelut työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa lokakuussa 2016.  Malli perustui valtiosihteeri Martti Hetemäen työllisyystyöryhmän muistioon. 

Kaikki poliitikot eivät peruuttele. Kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen mukaan nyt tehdään kovaa politiikkaa, joka kuitenkin toimii. 

”Niinhän se menee, että jos ei kukaan suutu, ei mikään muutu”, hän totesi Taloussanomille. 

 

Jos aktiivinen katuminen yllättää, hallituksella ei ole helppoa oikotietä ulos. Se ei pysty turvautumaan tässä asiassa vanhaan konstiin eli suunnitelmien pikaiseen perumiseen. Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut lain ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2018. Eduskuntakin on joululomailemassa. 

Kappas. Kun sain tämän kirjoituksen loppuun, kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä nytkähti yli 50 000:n.