A-studioon pettynyt Pekkarinen pelottelee Yleä – eikö mitään ole opittu?

Länsimaisen yleisradioyhtiön asema ei saa olla kiinni siitä, miten kunkin puolueen poliitikkoja käsitellään sen ohjelmissa.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) ei tykännyt Ylen A-studion lähetyksestä tiistaina 14. marraskuuta. 

Ohjelmassa puitiin viime kesän hallituskriisin tapahtumia, jotka nousivat uudelleen ajankohtaiseksi aiheeksi toimittaja Lauri Nurmen kirjan myötä. 

Toimittaja Kirsi Heikelin vetämässä keskustelussa haastateltavina olivat Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. He pohtivat muun muassa, oliko pääministeri Juha Sipilä puhunut totta kesällä eduskunnassa selittäessään omaa osuuttaan tapahtumaketjussa. Samoin ohjelmassa käytiin läpi tuoreimpien, ulkoministeri Timo Soinin (sin) valtiosihteerin peräkonttikeikkaa koskevien tietojen merkitystä. 

Verkkouutiset kertoi eilen 16. marraskuuta Pekkarisen Facebook-päivityksestä. Hän kirjoitti näin: 

”Viimeiset puoli vuotta on muuttanut asennettani YLE:a kohtaan roimasti. Tapahtumat tiedätte. Viimeisin niistä oli YLE:n lippulaivana pidetyn ajankohtaistoimituksen tämän illan tiistain a-studio: Persujen hajoamisen jauhaminen ja pääministerin mollaaminen tilanteessa, jossa ympäröivä maa ja maailma suorastaan pullistelee tärkeitä uutisaiheita ja analysoitavia asioita.” 

Pekkarinen kohdisti viestinsä Ylen toimitusjohtajalle Lauri Kiviselle

”Oletko ajan tasalla? Katsotko itse YLE:n ohjelmia? Miten selitän kohtuullisen kokeneena poliitikkona, että YLE:a pitää tukea.”

Mitä A-studiossa sitten tapahtui? Ohjelmassa sanottiin niinkin mollaavia lauseita kuten ”mun mielestä se oli aika looginen tapahtumaketju sinällään” ja ”se oli taitavaa politiikantekoa, ennakointia ja varautumista, jolla hallitus piti itsensä kasassa”. 

Päätoimittajat arvioivat Sipilänkin toimintaa kriittisesti ja totesivat, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on suoriutunut sopasta paremmin, ehkä pidemmän poliittisen kokemuksensa ansiosta. 

Lähetys sisälsi täysin normaalia ja melko maltillista korkeiden vallankäyttäjien toimien arviointia. Tuollaisia ohjelmia tehdään länsimaissa liukuhihnalta. 

 

Kuten kaikilla kansalaisilla, myös Pekkarisella on oikeus olla tyytymätön Ylen ohjelmaan tai minkä hyvänsä toimituksen tuottamaan sisältöön. Mielipiteensä saa kertoa. On kuitenkin täysin eri asia huudella mielipahaansa Ylen toimitusjohtajalle ja vihjailla rahoituksen heikentämisellä.

Pekkarisen kaltaisen kokeneen poliitikon täytyy tietää, että Ylen toimitusjohtajan tehtävänä ei ole osallistua journalististen päätösten tekemiseen. Luulisi myös, että vuosi sitten alkanut Yle-kriisi olisi selventänyt näitä palomuureja ja työnjakoa. 

On käsittämätöntä, että poliitikko kokee oikeudekseen pelotella Ylen aseman heikentämisellä, koska on tyytymätön puolueensa puheenjohtajan kohteluun yhtiön ohjelmissa. Lieventävä asianhaara ei ole se, että oma puolue on ahdingossa ja alkaa jo pelottaa, että kohta koko hallitus kosahtaa.

Pekkarinen jatkaa kommenteillaan perussuomalaisten jalanjäljissä. Heidän riveistään on esitetty muutoksia Yleen sen perusteella, miten omaa puoluetta tai sen ajamaa politiikkaa on Ylen journalismissa käsitelty.

Toivottavasti tämän taudin leviäminen loppuu. Länsimaisen yleisradioyhtiön asema ei saa olla kiinni siitä, kuinka paljon vallanpitäjät tykkäävät sen eri toimitusten yksittäisistä jutuista ja lähetyksistä. Journalistit ovat ensisijaisesti vastuussa yleisölleen. En tiedä, millaiselle journalismin peruskurssille poliitikot pitäisi lähettää, jotta viesti menisi perille.