Milloin poliitikon avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on uutinen?

Oma merkityksensä on sillä, miten poliitikko on aiemmin kertonut perheasioistaan.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Saimme tietää, että perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelevalla Jussi Halla-aholla on lapsi avioliiton ulkopuolella. Halla-aho ei kiemurrellut, vaan vahvisti kysyttäessä asian itse. 

Uutisoimme tiedon ja niin tekivät myös monet muut mediat. Samalla alkoi kova kuhina: yrittääkö vastaehdokkaan Sampo Terhon leiri kaataa vastustajaansa kaivamallaan kiusallisella tiedolla?

Taustalla on inhimillinen tarina: lapsen äiti paljasti asian julkisella Facebook-päivityksellään, koska häntä omien sanojensa mukaan häiritsi Halla-ahon julkisuudessa antama virheellinen tieto lapsiluvustaan. Nainen kertoi suhteen kestäneen kahdeksan vuotta.

Halla-aho on uutista kommentoidessaan maininnut ”lokakuun yllätys” -ilmiön. Amerikkalaisperäisellä termillä viitataan siihen, että valtakamppailun loppumetreillä julkisuuteen tuodaan kandidaattien piilottelemia, heille kiusallisia asioita. 

Voi toisaalta kysyä, olisiko parempi, että ehdokkaisiin liittyvät uutisarvoiset asiat kerrottaisiin vaalin jälkeen. Olisiko journalistisesti eettisempää uutisoida sen jälkeen, kun äänestäjät ovat päätöksensä tehneet? 

 

Keskeistä on siis harkinta siitä, onko poliitikon toinen perhe ylipäätään uutinen. Siihen vaikuttavat eri seikat. 

Jos kyse olisi esimerkiksi satunnaisesta kuntapoliitikosta, uutiskynnys valtakunnan tasolla ei ylittyisi. Europarlamentaarikko Halla-aho on kuitenkin pyrkimässä suomalaisen politiikan huipulle: hallituspuolueen puheenjohtajaksi.

Halla-ahon perhetausta ja siitä annettu väärä tieto ovat asioita, joilla voi olla vaikutusta joidenkin äänestäjien arvioon hänestä merkittävänä vallankäyttäjänä. Toisille niillä ei todennäköisesti ole merkitystä. Voi hyvin ollakin, että tieto ei ole hidaste perussuomalaisten puheenjohtajuuden tavoittelemisessa. 

Oma merkityksensä on sillä, miten poliitikko on aiemmin kertonut perheasioistaan. Politiikasta löytyy kiistatta monia innokkaampia yksityiselämän esittelijöitä, mutta Halla-aho on joka tapauksessa valinnut perheensä tuomisen julkisuuteen. Vuonna 2012 hän esiintyi vaimonsa kanssa parisuhdehaastattelussa Me Naisissa, seuraavana vuonna hän kertoi perhe-elämästään Iltalehdessä. Puheenjohtajakisan alla helmikuussa 2017 hän avautui aiheesta jälleen Iltalehdelle

Julkisuudessa ei voi yksipuolisesti määrätä sääntöjä: jos toivoo positiivista nostetta perhejuttujen avulla, pitää varautua siihen, että media kertoo myös saman asian muista puolista. 

 

Perhe-elämään liittyvien asioiden uutisointiin vaikuttaa sekin, miten poliitikon toiminta on mahdollisesti ristiriidassa hänen puheidensa kanssa. Halla-aho ei ole politiikassa profiloitunut perhe-asioissa, mutta on ottanut maahanmuuttokeskustelussa kantaa muun muassa moniavioisuuteen. 

”Lojaalisuus on minulle hyvin tärkeä asia, oli kyse omasta perheestä, omasta kansasta tai omasta puolueesta”, hän puolestaan sanoi puheenjohtajaehdokkaaksi asettautuessaan.

Halla-aho kommentoi eilen tehneensä yksityiselämässään virheitä, joita hän ei saa tekemättömäksi. Mikä merkitys näillä asioilla on perussuomalaisten puheenjohtajakisaan ja Halla-ahon arviointiin muuten poliitikkona, jää yleisön itsensä ratkaistavaksi.