Viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin. Politiikkaa, taloutta, journalismia.

Maalittaako media natsiaatteesta innostuneen kauppiaan kumppaneita?

Salla Vuorikoski
Blogit Vuorikoski 22.10.2017 20:57

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään 22. lokakuuta ylivieskalaisesta yrittäjästä Juha Kärkkäisestä ja hänen siteistään uusnatseihin. Kärkkäinen on lähes 200 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän tavarataloketjun omistaja. 

Kärkkäisen natsi-intoilu ei sinänsä ole uutinen: hänet tuomittiin vuonna 2014 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä olivat juutalaisvastaiset kirjoitukset Magneettimedia-julkaisussa. 

Helsingin Sanomien jutussa luetellaan yrityksiä, joiden tuotteita voi ostaa Kärkkäiseltä. On Arabiaa, Fazeria, Muumia, Luhtaa, Helkamaa. Kustannusyhtiö Otava korjasi tänään, että se on jo vuonna 2015 tehnyt ”arvopohjaisen päätöksen” lopettaa yhteistyö Kärkkäisen kanssa. Nyt yritys selvittää, mitä kautta sen kirjat ovat päätyneet tavaratalon hyllyyn.

Sosiaalisen median keskusteluissa muutamat kommentoijat ovat kiirehtineet nostamaan esille termin ”maalitus”. Media maalittaa! Ajatus kulkee niin, että toimittajat nostavat yrityksiä esille, minkä jälkeen lukijat mahdollisesti kohdentavat ostoboikotteja tai muita toimia niitä vastaan. Tällaista ajatusmallia esitti Twitterissä muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä

 

Maalitus-termiä käytettiin somemaailmassa aluksi kuvaamaan ilmiötä, jossa vaikutusvaltainen taho masinoi omia kannattajiaan suoltamaan jollekin ihmiselle törkypostia tai muuten häiriköimään häntä. 

Ei mennyt kauan tämänkään uuden termin kanssa, kunnes sen rajat hämärtyivät. Kun soveltamiskenttää laajennetaan riittävästi, käsitteet kokevat inflaation eli ne eivät lopulta tarkoita mitään. Esimerkiksi valeuutinen-termi väljähtyi muun muassa sen seurauksena, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump alkoi syyttää valeuutisiksi (fake news) perinteisen median kriittisiä Trump-juttuja.

Termien hämärtäminen on ilmeisesti myös joidenkin keskustelijoiden perimmäinen tavoite. Taktiikkana on napata vastustajaksi koetun porukan aseet pois ja käyttää niitä heitä itseään vastaan. 

Nyt siis maalituksena pitäisi nähdä se, että jonkun yhteisön tai henkilön nimi mainitaan julkisuudessa kriittisessä yhteydessä. Jos termi määritellään tällä tavalla, journalismi on itse asiassa perusolemukseltaan maalitusta. Media kertoo maailmassa tapahtuvista asioista. Kerrotuista asioista tietoiseksi tuleminen voi vaikuttaa median käyttäjän toimintaan tavalla tai toisella. 

Yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki voi tietenkin joskus olla kohtuutonta, vaikka kerrotut tiedot pitäisivät paikkansa. Tästä yksi esimerkki on niin sanottu risumiehen tapaus. Vaikka puutarhajätteen tuominen kaupungin kuntoradan kupeeseen oli väärin, siitä kuvatun videon levittely ja risujen tuojaan kohdistunut mittava pilkka ei ollut kohtuullista. Pilkkaaminen tosin tapahtui käsittääkseni muualla kuin journalistisessa mediassa. 

Lue myös

Risumies jäi kiinni julkisella paikalla, kuvaajakin sai syytteen – ”Perkele, kun mun tekis mieli ampua sut”

Jos kyse olisi ollut jätekuormaansa kuskaavasta ministeristä, asiaa olisi arvioitu eri tavalla. Teon luonteen lisäksi olennaista merkitystä on henkilön tai yhteisön valta-asemalla. Kärkkäinen on paitsi taloudellisen vallan, myös mediavallan käyttäjä. KauppaSuomi-mainoslehti jatkaa Magneettimedian jalanjäljissä: se jakaa satoihintuhansiin kotitalouksiin Kärkkäisen ajatusmaailmaan istuvaa sisältöä.

Kauppias Kärkkäinen ei siis nauti erityistä suojaa journalismin kriittiseltä katseelta. Tällaista suojaa eivät saa myöskään isot yritykset. Jos Kärkkäisen natsisidokset eivät vaikuta yrityksen haluun tehdä yhteistyötä hänen kanssaan, sekin on yhteiskunnallisesti kiinnostava ja uutisarvoinen asia.

Mitä maalittamiseen tulee, ehkä pärjäämme ilman tätäkin höttötermiä. Jos todellinen tarve vaatii, suosittelen tilalle vanhaa kunnon ”kimppuun usuttamista”. Journalismia voimme jatkossakin kutsua journalismiksi.

Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia ja kustannusyhtiö Otava kuuluvat samaan Otava-konserniin.

Lue myös

Risumies jäi kiinni julkisella paikalla, kuvaajakin sai syytteen – ”Perkele, kun mun tekis mieli ampua sut”

Salla Vuorikoski

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Media ei maalista Kärkkäistä tai sen yhteistyökumppaneita. Jos maalittamistermiä käytetään tässä yhteydessä, niin kaikki journalismi on silloin maalittamista. Keskustan, kokoomuksen tai poliitikkojen ja näiden yhteistyökumppaneiden mainitseminenkin olisi tällöin maalittamista.

Hesari ja SK ovat tehneet hyvää ja tutkivaa journalismia, jota jatketaan siitä huolimatta, että jotkin tahot yrittävät jälleen kerran kääntää keskustelun pois itse aiheesta. Tämä vastatoimista on tyypillistä em. tahoille ja on muodostunut heidän toimintatavakseen. Hyvä Salla, että nostit tämän esille.

Hyvä näkökulma. Tällä perusteellahan voisi jopa todeta, että kauppiaaseen verrattuna journalistin yksityisyydensuojan on oltava alhaisempi. Aika moni journalisti neutraalin kertomisen asemesta tuo julki selkeästi poliittista kantaansa. Tällöin voi olla aiheellista tuoda esimerkiksi ediin näiden henkilöiden saamia tuomioita. Tuotiinhan tässäkin esiin kauppiaan saama tuomio.

Journalistin yksityisyydensuoja on ns. tavallista ihmistä alhaisempi. Toisin sanoen, toimittajan saaman rikostuomioon esiin tuominen tai uutisoiminen voi olla täysin perusteltua. Harkintaan vaikuttaa teon ohella tietenkin muun muassa se, millaista toimittajan työtä henkilö tekee (paikallislehden lemmikkipalstan pitäjä vrs. suuren lehden rikostoimittaja) Kauppiaan osalta harkinnassa otetaan myös huomioon hänen valta-asemansa, kuten tuossa blogissani kirjoitin.

Ongelman ydin on siinä, että J.Kärkkäinen Oy:n boikoteinti vahingoittaa asiakskuntaa eikä juuri lainkaan kauppaketjun omistajaa tai niitä poliittisia liikkeitä, joita hän tukee.

Kärkkäinen -tavaratalot tuottavat asiakkailleen lisäarvoa, tuotteita ja palvelua, joita muut kilpailevat kaupat eivät ole kyenneet tarjoamaan. Tuotevalikoima laajuudeltaan, laadullisesti ja hintakilpailukyvyltään poikkeaa suurten formaatilla toimivien ketjujen hinta differentioinnista ja suunnitelmallisesta valikoiman niukkuudesta. Jos J.Kärkkäinen Oy ei olisi tietoisesti tunkeutunut markkinarakoon, tarjonta ja samalla asiakkaiden hyvinvointi olisi huonompi, sillä muiden toimijoiden strategiaan ei vastaava toiminta malli istu.

Toisinsanoen: J.Kärkkäisen boikotti on vain ja ainoastaan kilpailevien kauppaketjujen etu. Politiikkaan sillä ei vaikuteta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt