Kuka nyt lasten urheilua tai KuPSin pelejä seuraisi - liian heikkotasoista!
Hiihdon puolella tuntuu absurdilta ajatus, että joku jättäisi naisten kisan katsomatta sen takia, että Krista Pärmäkoski hiihtää hitaammin kuin Iivo Niskanen.
Brittiläinen markkinatutkimus- ja data-analytiikkayhtiö YouGov kysyi heinäkuussa noin 1 700 brittiaikuiselta kiinnostavan kysymyksen: Uskotko, että jos pelaisit parasta tennistäsi, voisit voittaa pisteen Serena Williamsilta?
Williams on 37-vuotias amerikkalainen pelaaja, joka on ollut tenniksen huipulla 20 vuotta. Hän on voittanut parikymmentä grand slam -turnausta ja neljä olympialaista kultamitalia. Wimbledonista Williams on poistunut voittajana seitsemän kertaa.
YouGovin kyselyn vastaajista seitsemän prosenttia arvioi, että voisi voittaa yhden pisteen Williamsilta. Pelkästään se kuulosti vähän naurettavalta, mutta tarkemmalla silmäyksellä tulos muuttui vielä hilpeämmäksi.
Naisvastaajista kolme prosenttia uskoi voivansa voittaa yhden pisteen tennismestarilta, mutta miehistä samaan uskoi peräti 12 prosenttia. Kuinka liikuttavaa!
YouGovin niukkojen taustatietojen perusteella kyselyä ei ole suunnattu tenniksen harrastajille, vaan otos edustaa Britannian väestöä. Ei liene syytä ottaa tulosta liian vakavasti. Samassa kyselyssä oli tiedusteltu vastaajilta, näyttävätkö he omasta mielestään paremmalta ilman vaatteita kuin vaatteiden kanssa.
Jäin silti miettimään, nauroinko turhaan. Pyysin apua Elmo-lehden urheilutoimittajalta ja tennisvalmentaja Janne Eerikäiseltä.
”Jos tavallinen kadunmies pelaisi koko ottelun Williamsia vastaan, niin Williams saattaisi kerran epäonnistua omassa syötössään niin, että hän tekisi vahingossa kaksoisvirheen. Ei sillä olisi kuitenkaan mitään käytännön merkitystä, koska se tasoero olisi niin valtava”, Eerikäinen arvioi.
Eli pisteen saaminen voisi olla kadunmiehelle mahdollista, mutta sillä tuskin olisi mitään tekemistä taidon kanssa. Eerikäinen on itse pelannut tennistä kansallisella tasolla miesten B-luokassa ja arvioi, että voisi saada Williamsilta pelissä 5–15 pistettä.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Wimbledonin finaalissa voittaja Simona Halep sai yhteensä 55 pistettä. Miesten puolella tiukka peli venähti historiallisen pitkäksi ja voittajalle Novak Djokovicille pisteitä kertyi peräti 204 kappaletta.
Kadunmiehillä on ehkä itseluottamusta keskimäärin enemmän kuin naisilla, mutta myös sukupuolten väliset erot tenniksessä on tietenkin tosiasia. Eerikäinen arvioi, että Williams voisi sijoittua parhaiden suomalaisten miestennispelaajien joukossa ehkä sijoille 10–20 tai vielä alemmaksi, vaikka sijan 50 paikkeille.
Sukupuolikysymys on ollut urheilussa esillä tänä kesänä, kun naisten jalkapallon MM-kisat saivat eri puolilla maailmaa historiallisen ison näkyvyyden.
Suomessa Yle teki arvokkaan tasa-arvoteon näyttäessään kesä–heinäkuun aikana kisojen kaikki 52 ottelua: yhteensä 160 tuntia lähetystä. Eniten yleisöä kiinnosti loppuottelu, jota seurasi parhaimmillaan 699 000 katsojaa. Se oli viikon neljänneksi katsotuin ohjelma Suomessa.
Toisinaan kuulee sanottavan, että naisten urheilua ei näytetä tai naisten pelaamisesta ei palkita, koska sitä ei katsota. Markkinatalouden lait! Jalkapallon MM-kisat tuntuvat todistavan senkin vanhan talousviisauden, että tarjonta luo kysyntää tai ainakin saa ihmisen tietoiseksi omista tarpeistaan.
Kun johonkin panostetaan, syntyy kierre, joka kasvattaa katsojien ja lajin harrastajien määrää. Nousee puheenaiheita. MM-kisojen vaikutus tullee näkymään tyttöjen jalkapalloharrastamisen määrässä nopeasti. Jos junioreiden määrä kasvaa, myös huippupelaajat valikoituvat jatkossa isommasta joukosta ja sitä kautta taso huipulla nousee. Medialla on iso merkitys siinä, miten lajit ja urheilijat nousevat – ja laskevat.
Yleisön kiinnostuksen määrään vaikuttavat ylipäätään muutkin asiat kuin sekunnit, senttimetrit tai urheilijoiden muut mitattavat tekniset suoritukset.
Urheilu on show’ta, bisnestä ja suuria tunteita. Meitä sitoo urheilijoihin, lajeihin ja joukkueisiin monet asiat. KuPSin pelit keräävät yleisöä (keskimäärin 2000 katsojaa kotipeliä kohden), vaikka Real Madrid pelaa selvästi kovatasoisempaa jalkapalloa. Kukaan vanhempi tuskin jättää lapsensa taitoluistelukisaa väliin sen takia, että aikuiset tekevät hienompia piruetteja.
Eri lajeissa ollaan tasa-arvon suhteen eri tilanteissa. Oman suosikkini eli hiihdon puolella tuntuu absurdilta ajatus, että joku jättäisi naisten kisan katsomatta sen takia, että Krista Pärmäkoski hiihtää hitaammin kuin Iivo Niskanen.
Saattaa joku niin tehdä, mutta tuollaista keskustelua ei lajin parissa havaintojeni mukaan käydä. Naisten ja miesten hiihtokisat ovat tasaveroisia kiinnostavuudessaan.
Enemmän yleisön imuun tuntuu vaikuttavan se, millaisia menestymisen mahdollisuuksia suomalaisilla on. Yleisurheilussakin aitajuoksu on alkanut kiinnostaa yleisöä ihan eri tavalla, kun Suomen väreissä kilpailee nyt monta kovatasoista naista.
Miesten ja naisten tasoero pienenee, kun harrastajien määrät lähenevät toisiaan. Kestävyysurheilun puolella on havaittu sekin, että mitä pidempi matka, sitä pienemmäksi naisten ja miesten ero käy. Tämä liittyy rasvaan, jota naisilla on kehossaan enemmän kuin miehillä.
Naisia ja miehiä vertaillessa pitää tietysti muistaa, että perinteisen sukupuolijaon tekeminen ei ylipäätään ole aina ollut urheilumaailmassa kivutonta kuten esimerkiksi kilpajuoksija Caster Semenyan nöyryyttävä kohtelu osoittaa.
Vaikka fyysinen tasoero sukupuolten välillä pienenisi ajan kanssa, se tuskin katoaa sen enempää hiihdossa kuin tenniksessäkään. Mistä ero sitten syntyy? Vuonna 2014 tehty norjalaistutkimus havaitsi, että huippuhiihtäjillä tasoeroa syntyi eniten ylävartalon voimaa vaativassa tasatyönnössä. Miehet olivat siinä jopa 20 prosenttia kovempia, kun vuorohiihdossa eroa oli 14 prosenttia.
Janne Eerikäisen mukaan tenniksessä selitys löytyy jaloista.
”Tenniksessä tehdään valtavasti asioita jaloilla. Palloon pitää ehtiä, pallon alta pitää ehtiä pois. Miehet pystyvät laittamaan palloon enemmän kierrettä. Miesten fysiikka pystyy tuottamaan sitä enemmän.”
Onko miesten tennis sitten parempaa kuin naisten tennis? Se on makukysymys. Kilpavalmentajakoulutusta parhaillaan suorittava Eerikäinen sanoo ajattelevansa itse samalla tavalla kuin moni tennisammattilainen.
”Ei se tasoero tarkoita huonompaa tennistä, vaan se tarkoittaa eri peliä. Lähtökohtainen fyysinen ero aiheuttaa erilaista peliä.”
Tai kuten eräs teini-ikäinen poika kiteytti ajatuksensa jalkapallon MM-kisojen aikana: naiset eivät osaa niin hienosti viimeistellä, mutta peleissä tapahtuu, kun otetaan enemmän riskejä.