Keskusta ei luota Rinteeseen – mitä nyt? SK:n politiikan toimitus analysoi

Pohdimme politiikan toimittajien Tuomo Lappalaisen ja Heikki Vennon kanssa pääministeri Antti Rinteen kujanjuoksun syitä ja seurauksia.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskustan eduskuntaryhmä piti eduskunnassa maanantaina pitkän kokouksen. Kun ovea oli eri medioiden livelähetyksissä tuijotettu tuntikausia, puheenjohtaja Katri Kulmuni astui kameroiden eteen ilmoittamaan, että ryhmällä on epäluottamusta pääministeri Antti Rinteeseen (sd). Samalla sekä Kulmuni että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korostivat, että hallituspohja miellyttää edelleen keskustaa.

Keskustelin heti ratkaisun jälkeen kollegoideni, politiikan toimittajien Heikki Vennon ja Tuomo Lappalaisen kanssa #sallalive-lähetyksessä Twitterissä. Alla joitain poimintoja analyysistämme, jossa kävimme läpi muun muassa Rinteen johtamisongelmia, poliittisia askelmerkkejä pääministerin vaihtamisessa, Rinteen seuraajaa sekä demareiden sisäisiä tunnelmia.

Kävimme keskustelun ennen keskustan puoluehallituksen kokousta maanantai-iltana. Sen jälkeen keskustasta ilmoitettiin toive, että Sdp vetää ”tarvittavat johtopäätökset”. Hallituksen luottamus oli joka tapauksessa määrä mitata tällä viikolla eduskunnassa, mutta epäselvää on, tuleeko pääministerin ja hallituksen asemaan jo ennen sitä muutoksia.

Näet lähetyksemme täällä.

Lappalainen: Pitkin matkaa oli kantautunut tietoa, että keskustassa on paljon epäluottamusta Rinnettä kohtaan. Kuvittelin kuitenkin, että kun muista hallituspuolueista oli tullut uuden mahdollisuuden viestiä, että ehkä Katri Kulmuni olisi pystynyt puhumaan eduskuntaryhmän tälle kannalle. Selkeästi kentän paine on ollut niin vahva, että sitä ei ole mikään mahti maailmassa pystynyt jyräämään.

Vento: Tämä oli Anneli Jäätteenmäenkin kohdalla olennaista eli luottamus. Ei ole kysymys enää politiikan sisällöstä, vaan toimintatapojen uskottavuudesta… On ollut ristiriitaista tietoa siitä, milloin on toimittu, mihin on pyritty vaikuttamaan ja kenen kanssa. Sitten tulee luottamusvaje eikä silloin enää ole kysymys siitä, millaisen työehtosopimuksen Posti saa.

Vuorikoski: Pääministeriä ei voi vaihtaa kaatamatta hallitusta. Kun monta kertaa sanotaan, että henkilöön ei ole luottamusta, on vaikea nähdä, että siinä olisi mitään muuta ratkaisua kuin se, että henkilö jollain tavalla pakotetaan vaihtumaan… Presidentin luokse itse meneminen on varmasti ajatus, joka pyörähtää Antti Rinteen mielessä.

Vuorikoski: On mielenkiintoista ajatella askeleita eteenpäin, millaista puolueiden yhteistyö jatkossa tulee olemaan, millaisia nöyryytyksiä tästä jää, millaisia pottuja maksettavaksi jossain vaiheessa.

Lappalainen: Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että ay-liikkeestä ei ole kuulunut tukea Rinteelle. Yksi hänen kannaltaan ehdottoman harkitsematon peliliike oli ajatus työeläkerahoihin kajoamisesta, joka on oikeasti suututtanut ay-liikettä. Rinteen vankin tukijaryhmä on tätä kautta ottanut etäisyyttä häneen.

Vento: Rinteen johtamistapa on myös suututtanut Sdp:n sisällä. Hän on hyvin pieniin yksityiskohtiin puuttuva ja hän ottaa kantaa hyvin äkkiä, esittää lopullisia ratkaisuja.

Vuorikoski: Ajattelevatko keskustalaiset, että tämä käännetään keskustalle voitoksi, että nyt gallupit kääntyvät. Pääsevät pelin tekijäksi ja tilanteen hallitsijaksi?

Lappalainen: Jokainen puolue ajattelee itseään. Mutta kun näkymä on niin sumea, keskustalla on se riski, että he lentävät mattoon omasta heitostaan.

Vuorikoski: Eräs politiikan kommentaattori sanoi, että itse asiassa Rinne ja Juha Sipilä ovat vähän samanlaisia. Molemmat ovat tulleet politiikan ulkopuolelta politiikan ytimeen. Sipilällä oli yrityselämän tausta ja Rinteellä ay-tausta. Molemmilla ovat nämä politiikan pöytätavat, prosessit ja se miten asioiden kanssa edetään, olleet vähän opettelun asteella. Politiikassa politiikan osaamisesta on hyötyä.

Vento: Hallitus toimii kollegiona ja sitten siellä on poliittisia vihollisia. Ei voi koko ajan innovoida, koska se voi olla vastoin jonkun toisen puolueen puolueohjelmaa. Pitää pysyä siinä, mitä on sovittu. Ja se mikä tänäänkin näkyi, niin kaikesta huolimatta eduskunta on tässä maassa isäntä talossa. Sinne ei pääministeri mene puhumaan potaskaa. Koskee se sitten Anneli Jäätteenmäkeä tai Antti Rinnettä.

Vuorikoski: Seuraavatko muut hallituspuolueet nyt vain näitä tapahtumia vierestä?

Lappalainen: Keskustalla on avaimet käsissään. Jos he ovat tehneet tällaisen johtopäätöksen, että he eivät tue Rinnettä, niin eivät muut voi kuin seurata.

Vento: Vihreillä olisi ollut sama mahdollisuus kuin keskustalla.

Vuorikoski: Jos ajatellaan vihreitä, he ovat profiloituneet jonkinlaisena uuden ajan politiikkaa tekevänä puolueena. Heille käy se, että Rinne puhuu eduskunnassa vähän mitä sattuu? Ja sitten keskusta esiintyy tällaisena ’luottamus on tärkeää’ -puolueena. Se on jännää.