Kansan sote-nihkeys ei ole median vika – huono valmistelu ja johtaminen näkyvät peilissä
Mediapenkki–ohjelmassani tänään vieraillut toimittaja Tiina Merikanto on tullut viime aikoina hyvin tutuksi naamaksi Ylen uutislähetyksistä. Kun hallituksen sote- ja maakuntahankkeessa jokin liikahtaa, Merikanto tulee ruutuun tai kirjoittaa analyysin Ylen verkkosivuille.
Hän kuvaa sote-asioiden selvittämistä yleisölle ”ei-mahdottomaksi, mutta hirveän hankalaksi tehtäväksi”.
Tehtävän vaikeus liittyy uudistuksen mittaluokkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen myllätään uusiksi ja samalla Suomeen ollaan luomassa kokonaista uutta hallinnon porrasta eli maakuntahallintoa. Virkamiehet, poliitikot ja asiantuntijat latelevat termejä notifikaatiosta ja kapitaatiosta rahoituskehyksiin ja suoran valinnan palveluihin.
”Tämä on tällainen pyhän papiston joukko, joka puhuu salakielellä. Kuinkahan monta kertaa minäkin olen tehnyt sellaisen jutun, että mitä sillä asiakassuunnitelmalla tarkoitettiin”, Merikanto sanoo.
Alma Median kysely paljasti tänään 8. kesäkuuta, että lähes puolet vastaajista kaataisi hallituksen sote-esityksen eduskunnassa. Alle 20 prosenttia vastaajista oli uudistuksen kannalla. Sosiaalisessa mediassa tulee vastaan myös ajatuksia, että syypää kansan nihkeyteen on itse asiassa media, joka raportoi lähes päivittäin uudistuksesta kriittiseen sävyyn.
”Se ei ehkä ole ihan median syytä, että kirjoitan neljättä kertaa analyysiä perustuslakivaliokunnan lausunnosta”, Merikanto kuittaa.
”Eiköhän kyse ole siitä, että tämä uudistus ei ole kovin hyvin johdettu eikä valmisteltu.”
Kansa inhoaa sotea – ja se on median vika. #Mediapenkki @karde @tmerikanto https://t.co/QZJf0jv8cK
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) June 8, 2018
Suomen virallisen sote-toimittajan asiantuntemusta kehutaan, mutta joissain politiikan taustakeskusteluissa uudistuksen kannattajat ovat kuvanneet Merikantoa liian kriittiseksi, jopa puolueelliseksi asiassa. Yksittäisellä aiheeseen erikoistuneella Ylen toimittajalla ja hänen näkökulmavalinnoillaan on iso vaikutus siihen, millaista tietoa kansalaiset uudistuksesta saavat.
Kritiikki on kaikunut myös Merikannon omiin korviin, mutta hän ei sitä niele. Osoittakaa faktavirheet, hän sanoo.
”Mediaa ylipäätään syytetään siitä, että te ette kerro hyviä uutisia, kerrotte huonoja uutisia. Mun tehtävä ei ole hyväksyä tai hylätä uudistusta, mun tehtävä on nostaa esiin niitä asioita.”
Merikannon mielestä media on yleisesti tehnyt viime aikoina hyvää työtä, kun se on yrittänyt selvittää, miten uudistus vastaa sen tavoitteisiin. Yksi tavoitteista on kustannussäästöjen saavuttaminen.
”Se on kärkevin esimerkki siitä, miten ulkopuolisten arviointi ja poliitikkojen oma arviointi ovat aikamoisessa ristiriidassa.”
Toinen Mediapenkin vieras, Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana on seurannut sotea yleisön edustajana. Hän on uudistuksesta ”jonkinlaisilla kärryillä”.
”Mutta en ole ihan varma niiden kärryjen muodosta tai siitä, mihin ne ovat menossa.”
Yleisesti Haakana arvioi pessimistisesti sitä, miten media onnistuu kertomaan isoista prosesseista: ihmisellä pitää olla valtavasti tarkkaavaisuutta, muistia ja Excel-taulukon kaltaisia apuvälineitä muodostaakseen kokonaiskuvan isoista kehityskuluista.
”Media ei ole ollut kovin innovatiivinen isojen prosessien avaamisessa ja seuraamisessa niin, että yleisö ymmärtää mitä niissä tapahtuu.”
Haakanan mielestä kerronnan rakenteiden muokkaamisen ohella olisi rikottava perinteisiä rajoja toimituksissa, vaikka väliaikaisesti. Nykyään mediatalot on edelleen jaettu esimerkiksi kotimaa-, ulkomaa-, talous-, urheilu- ja kulttuuriosastoihin. Jatkossa tarvitaan ehkä poikkitoimituksellisia ratkaisuja.
”Kun Eurooppaan alkoi tulla pakolaisia suuressa mittakaavassa, se koski ulkomaita ja kotimaata. Se oli taloudellinen kysymys ja varmasti kulttuurinenkin kysymys. Millä tavalla tällaisen ilmiön järjestäminen ja selittäminen yleisölle tehdään?”
”En ole yhtään varma, että yksittäiset uutisjutut ja nykyisenkaltaiset uutisorganisaatiot pystyvät tekemään tämänkaltaisia prosesseja ymmärrettäviksi.”
Mediapenkki on Suomen Kuvalehden kesäsarja, jossa tarkastellaan mediaa ja journalismia kriittisistä kulmista.
Seuraavassa jaksossa keskiviikkona 13.6. kello 14.30 kysytään, onko urheilutoimittaja urheilijan paras kaveri. Urheilujournalismista tuolloin puhumassa jääkiekkoanalyytikko, media-ammattilainen Petteri Sihvonen ja Urheilutoimittajain liiton puheenjohtaja Kalle Virtapohja.