Blogit

Toimittaja Salla Vuorikosken viiltoja yhteiskunnan kuumiin puheenaiheisiin.

Kansalaiset, jättäkää eduskunta rauhaan

Blogit Vuorikoski 10.3.2018 19:28
Salla Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Kansalaisaloitteista on tullut riesa. Eduskunnan puheenjohtajaporukassa ja kansanedustajien keskuudessa on pähkäilty, pitäisikö eduskuntakäsittelyyn vaadittavaa 50 000 allekirjoituksen rajaa nostaa. Aloitteet ruuhkauttavat eduskuntaa ja sotkevat poliitikkojen suunnitelmia.

”Nykytekniikalla melkein mistä tahansa asiasta on helppo kerätä kokoon 50 000 allekirjoitusta”, arvioi varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) Helsingin Sanomissa.

Paitsi että ei ole. Ensimmäinen kansalaisaloite avautui syyskuussa 2012. Siinä vaadittiin energiajuomien myynnin kieltämistä alle 16-vuotiaille. Nimiä kerättiin puoli vuotta, mutta 50 000 allekirjoituksen potista jäätiin lopulta kauas, noin 32 000 allekirjoitukseen.

Sama kohtalo on ollut myös aloitteilla, joissa on vaadittu lehtien lööppejä pois lasten silmistä (353 allekirjoitusta), sähkönsiirron kilpailutusmahdollisuutta (2093), kansallislaulun vaihtamista Daruden Sandstormiin (461) ja kansanedustajien palkan leikkaamista 30 prosentilla (6684).

Kansalaisaloite-palvelun mukaan aloitteita on avattu yhteensä 717 ja niistä 18 on toimitettu eduskuntaan. Toisin sanoen, eduskuntaan toimitettujen määrä on huikeat 2,5 prosenttia kaikista aloitteista.

 

Pekkarinen on siinä mielessä jäljillä, että viime aikoina kansalaisaloitteiden suosio on noussut ja yhä useampi on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan.

Yksi tuoreimmista kansalaisaloitteista koskee hallituksen aktiivimallia. Julkinen myllytys alkoi vasta, kun laki oli jo hyväksytty ja helsinkiläinen Martin-Éric Racine perusti nimenkeruun sen kumoamiseksi. Media säntäsi penkomaan kiistanalaista uudistusta ja ay-liike ratsasti sillä Senaatintorille asti.

Ilmiö on tosiaan osa nykyteknologian aiheuttamaa muutosta: enää media tai poliitikot eivät pysty kontrolloimaan julkisen keskustelun ja päätöksenteon kenttää. Yksittäinen ihminen voi helpommin työntää liikkeelle isoja tapahtumakulkuja.

Eduskunta on hylännyt valtaosan kansalaisaloitteista, mutta niiden arvo ei pelkisty menestymiseen eduskunnassa. Aloitteiden kautta voidaan nostaa esille uusia teemoja ja monipuolistaa yhteiskunnallista keskustelua.

Hallituksen ja opposition suunnitelmia tämänkaltainen kansalaisaktiivisuus varmasti hämmentää. Osalle heistä sopisi todennäköisesti järjestelmä, jossa kansalainen äänestää kerran neljässä vuodessa ja pitää muuten suunsa kiinni.

Tuntuu epätodennäköiseltä, että tulevaisuudessa kansalaisaloitejärjestelmää kiristettäisiin. Puoluepolitiikan vetovoiman hiipuminen luo pikemminkin painetta suuntaan, jossa kansalaisten vaikuttamiselle ja demokratian toteutumiselle etsitään uusia kanavia.

Ei pidä tietenkään vähätellä kansanedustajien työtaakkaa. Mikä ratkaisuksi?

Kansanedustajien 4,5 kuukauden loma eiku istuntotauko olisi varmaan riittävän palauttava, vaikka siitä nipistettäisiin viikko tai kaksi. Joutilaita resursseja saattaa löytyä myös kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmästä, jonka lakkauttamista vaativa kansalaisaloite (70 005 allekirjoitusta) on tulossa eduskunnan käsittelyyn.