"Hakekoon poliisi pois” – Korona ottaa mittaa suomalaisten solidaarisuudesta  

Ihminen voi olla valmis ottamaan sairastumisriskin itselleen, mutta nyt kyse on myös muiden ihmisten hengestä ja terveydestä.

Profiilikuva
Blogit Vuorikoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Puhelimet ovat viime päivinä soineet, kun sukulaiset ja ystävät ovat neuvoneet toisiaan koronavarautumisessa. 

”Höpöhöpö.” 

”Hakekoon poliisi pois.”

Jos kuolema tulee, tulkoon.” 

Tällaisiakin lausahduksia on tuttavapiirissäni raportoitu ikäihmisten suusta sen jälkeen, kun on selvinnyt, että heidän liikkumistaan halutaan rajoittaa. 

Hallituksen mukaan yli 70-vuotiaiden tulisi pysytellä karanteeninkaltaisissa olosuhteissa. Kaupassa ja apteekissa voi tarvittaessa käydä. Sama suositus koskee muita riskiryhmäläisiä, kuten sydän- ja keuhkosairaita sekä diabeetikkoja. 

Todennäköisesti selvä valtaosa sekä riskiryhmäläisistä että muista ihmisistä ottaa annetut ohjeet tosissaan ja pyrkii välttämään lähikontakteja. 

Kaikkia eivät hyvätkään perustelut vakuuta. Kerrankos täällä eletään! 

Hiihtopalstoilla on käyty keskustelua siitä, olisiko nyt oivallinen hetki painua Lapin hiihtokeskuksiin. Säät ovat hienoimmillaan. Ja siellähän sitä olisi suojassa virukselta. 

Onneksi moni ymmärtää, että juuri nyt ei kannata mennä potentiaaliseksi sairastujaksi pieneen kuntaan. Tartunnan saamisesta oireiden ilmestymiseen voi mennä jopa 12 päivää. Norjassa on jo komennettu ihmiset pois talvimökeiltään.  

 

Voi olla, että ihminen on valmis ottamaan sairastumisriskin omalle kohdalle, mutta nyt pitää ymmärtää, että kyse ei ole vain itsestä. Jokainen vakavasti sairastunut kuormittaa terveydenhuoltoa.

Jos omalla toiminnallaan pystyy välttämään sairaalareissun, se on palvelus muille terveydenhuollon apua tarvitseville.   

Se mitä normaalisti pidetään hyvän tekemisenä voi nyt olla huono ratkaisu. Jälkikasvuaan lastenhoidossa auttava isovanhempi saattaa levittää tautia paitsi itseensä, myös eteenpäin muihin ikäihmisiin. 

Korona on kova testi: miten me toimimme, kun kyse on yhteisestä kriisistä, jossa omat ratkaisut vaikuttavat muiden tilanteeseen? Väistyykö oman navan tuijottaminen, pystymmekö luopumaan hetkeksi totutuista tavoistamme? 

Suomalaiset ovat onneksi koulutettua kansaa ja kun tietoa on riittävästi, ihmiset yrittävät toimia fiksusti. 

 

Vapaaehtoisia kyläpoliiseja ei tarvita valvomaan muiden liikkumista. 

Jos seniori on kauppareissulla, se voi johtua siitä, ettei hänellä ole muuta mahdollisuutta saadakseen ruokaa jääkaappiin. Jos et itse kuulu riskiryhmiin, tarjoa apua –omien mahdollisuuksiesi mukaan. 

Seuraavien päivien aikana nähdään, miten suomalaiset noudattavat hallituksen antamia linjauksia. 

Pääministeri Sanna Marin (sd) teki selväksi hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina iltapäivällä, että jos nyt käytössä olevat konstit eivät tehoa, ihmisten liikkumiseen voidaan puuttua kovemmin. Yli 10 henkilön kokoontumiset voi poliisi jo nyt hajottaa.

Kovemmat konstit voivat tarkoittaa jopa ulkonaliikkumiskieltoa, jollainen on osittaisena käytössä esimerkiksi Ranskassa. Italian tapaan Ranskassa kansalaisia vaaditaan kuljettamaan mukanaan lomaketta, jolla ulkona liikkumisen syy selvitetään. 

Arki on nyt aiempaa ärsyttävämpää, mutta on tässä hyviäkin puolia. Kerrankin muita ihmisiä voi auttaa löhöämällä kotisohvalla.