Rinne teki taas yllätysavauksen, jolla havitellaan eläkeläisten ääniä
Taloyhtiöremontteja ja syrjäseudun asuntojen arvoa tukemalla ei vaikuteta pankkien lainapolitiikan perimmäiseen syyhyyn.
Aluepolitiikka on noussut viime metreillä keskusteluaiheeksi vaaleissa, mikä on hyvä asia. Suomen syntyvyys laskee, väestö vanhenee ja muuttaa kaupunkiseuduille. Se on iso muutos, joka tuntuu nahoissamme pitkään. Samaan teemaan kytkeytyy tiukasti keskustelu työllisyydestä, maahanmuutosta ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteista. Konsulttitoimisto MDI ennusti vastikään, että parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen ja Turun seudut.
Vaalien viimeisellä viikolla kahdessa tentissä on pohdittu, miten auttaa ihmistä, joka on jumissa maaseudulla arvoaan menettäneen tai kokonaan arvottomaksi muuttuneen talonsa kanssa.
Moni Helsingin Sanomien tentin seuraaja saattoi pudota pyllylleen, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah teki oman avauksensa. Hän kertoi tentissä Pohjois-Savon Nilsiän tilanteesta, jossa asunto-osakeyhtiöt eivät saa enää pankkilainaa.
”On todella tärkeää, että jotta nämä asunnot pystytään pitämään säällisessä kunnossa, että valtio pystyisi antamaan takauksen näille, että pystytään pitämään asuntojen arvo sellaisena, että voisi saada – jos ei omiaan takaisin – niin sen jälleenmyyntiarvon”, Essayah muotoili.
Minulla ei ole aavistustakaan, mitä Essayah tarkoittaa ”ei omansa, mutta sen jälleenmyyntiarvon” saamisella. Jälleenmyyntiarvo muodostuu markkinoilla ja on se, mitä ostaja on valmis asunnosta maksamaan.
On hyvä muistaa, että samankaltainen tilanne vallitsee monella pienellä paikkakunnalla ja iso osa suomalaisista kunnista on muuttotappioaluetta.
Remontteja ja asuntojen arvoa tukemalla ei vaikuteta pankkien lainapolitiikan perimmäiseen syyhyyn eli alueen heikkoon vetovoimaan ja asuntojen vähäiseen kysyntään. Pankit eivät takaa remonttilainoja, koska ne arvioivat liian isoksi riskiksi sen, että lainat jäävät hoitamatta ja pankin tappioiksi.
Essayahin mallissa näissä pankkien todennäköisinä pitämissä tilanteissa remonttilaskun maksajaksi tulisi valtio.
Ylen tentissä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne marssi Essayahin viitoittamalla tiellä. Myös hän kaipasi asuntojen arvoihin nostetta yhteiskunnan tuella.
”Täytyy nopealla aikavälillä näiden ikäihmisten jotka on tehnyt kymmeniä vuosia töitä, maksanut sen asunnon, joka on menettänyt arvonsa, niiden ihmisten mahdollisuus päästä palveluiden piiriin on kiinni siitä, että asunnolle tulee joku arvo. Ja se täytyy yhteiskunnan auttaa siinä”, Rinne totesi.
SDP tosin omassa twiitissään oli hieman yksinkertaistanut Rinteen sanomisia ja jättänyt pois viittauksen asuntojen arvon nostamiseen.
Asuntojen hinnanlasku on merkittävä syy siihen, että meillä asuu ikäihmisiä ilman palveluita. Meidän täytyy löytää jonkinlainen tukimuoto, että heillä olisi mahdollisuus päästä asumaan palveluiden piiriin, toteaa @AnttiRinnepj. #samasuunta #vaalit2019
— Sosialidemokraatit (@Demarit) April 10, 2019
Voisi tosiaan kuvitella, että jos ongelmana on palveluiden piiriin pääseminen, sitä voisi tukea halvemmallakin konstilla kuin asuntojen arvon keinotekoisella buustaamisella.
SDP:n puheenjohtaja näyttää menneen vaalipuheissaan puolueen vaaliohjelmaa pidemmälle, mikä ei Rinteen kohdalla varsinaisesti yllätä.
Vaaliohjelmassa todetaan, että ”tulevalla vaalikaudella tulee laatia toimenpideohjelma väestöltään vähenevien seutujen kipupisteisiin”. Lisäksi viitataan ARA-vuokratalojen purkuavustusten jatkamiseen ja käyttöalan laajentamiseen.
SDP kurkottelee avauksillaan eläkeläisäänestäjien suuntaan. Ensin vappusatanen, nyt takuuhinnat asunnoille. Jälkimmäisen ehdotuksen hintalappua ei ole ilmeisesti kukaan laskenut, mutta ehtiihän sitä vaalien jälkeenkin.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että demareista on tulossa pääministeripuolue. Jäämme odottamaan, miten vaalipuheet muuttuvat teoiksi. Luodaanko Suomeen syrjäseudun asuntojen ja remonttien valtiontakausjärjestelmä vai perustetaanko kenties uusi roskapankki, joka haalii arvottomia asuntoja taseeseensa? Tai ehkä jotain aivan muuta?
Saattaa olla, että lopulta käy niin kuin Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen arveli Twitterissä: ”Tämä taitaa kuulua niihin ehdotuksiin, joista voi tilata selvityksen, jos joku asiasta muistuttaa vielä vaalien jälkeen. Ja sitten selvityksen jälkeen asian voi unohtaa.”