Nobel-voittaja Holmströmin puheet historiattomia - "Politiikan kentällä hirveästi erilaisia valheen muotoja"
Mediapenkissä pohdittiin Nobel-voittajan näkemysten lisäksi suomalaisen median onnistumista Trumpin ja Putinin tapaamisen analysoinnissa.
Yhdysvalloissa käydään kovaa keskustelua siitä, kuinka ison mokan Donald Trump teki nöyristellessään Vladimir Putinin edessä Helsingissä. Menikö Trump lopultakin liian pitkälle?
Pohdimme teemaa Mediapenkki-videolähetyksessä Helsingin yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman ja Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kanssa. Kohtasimme politiikkanarkkareiden ja verkostoitumisperttien viininhuuruisissa kokoontumisajoissa eli Porin SuomiAreena-tapahtumassa.
Näet 35-minuuttisen Mediapenkin (19.7.) täällä.
Yksi Porin paneeleissa ja kuppilakeskusteluissa runsaasti mainintoja saaneita aiheita oli Nobel-voittaja Bengt Holmströmin haastattelu Helsingin Sanomissa 15. heinäkuuta. Se vilisi mielenkiintoisia väitteitä muun muassa Trumpiin liittyen ja harmillisesti toimittajalta jäi muutamissa kohdissa kysymättä klassikkokysymys ”miten niin?”.
Holmström katsoo muun muassa, että ”Trumpin rehellinen epärehellisyys toimii paremmin kuin muiden poliitikkojen epärehelliseltä tuntuva rehellisyys”. Holmströmin näkemyksen mukaan poliitikot ovat joutuneet nyt erityisen arvostelun kohteeksi ja syypää siihen on päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääntyminen.
Vuorelma pitää näkemystä historiattomana: poliitikkoja on epäilty aina.
”Kun 1980-luvun alussa Eva alkoi tehdä arvotutkimuksia, siellä poliitikot olivat ihan alimpia luottamuksen suhteen.”
Vuorelman mukaan heikot luvut kertovat toisaalta äänestäjien mielikuvista ja toisaalta siitä todellisuudesta että ”politiikan kentällä on hirveästi erilaisia valheen muotoja”. Trump edustaa pötypuheen ilmeisintä muotoa, jossa valheen ja totuuden rajasta ei olla edes kiinnostuneita.
Vuorelma käsittelee politiikan erilaisia valheita laajemmin Politiikasta-verkkolehden lokakuussa 2017 julkaisemassa artikkelissa.
Myös Teittisen mielestä Holmströmin analyysi on vaillinainen.
”Siinä jää kokonaan huomioimatta se, että ehkä nämä muut poliitikot ajoivat sellaista politiikkaa, josta äänestäjät eivät vain pidä. Yhdysvalloissa elintaso on stagnoitunut viimeiset 30 vuotta. Siellä on oikeita syitä, miksi jotkut äänestivät Trumpia protestina.”
Miten media onnistui Trump-Putin-tapaamisen uutisoinnissa? Vuorelman mukaan heti presidenttien yhteisen lehdistötilaisuuden jälkeen suomalaisten ja kansainvälisten medioiden johtopäätökset olivat kaukana toisistaan.
”Suomalaiset analyysit olivat aluksi sellaisia, että tämä meni ihan hyvin, he olivat sopuisia ja meni jopa käsikirjoituksen mukaan. Muutama tunti sen jälkeen Suomessa omaksuttiin aika vahvasti ne kansainväliset analyysit, että siellä olikin hyvin historiallinen tilanne.”
Vuorelman mielestä tapaamisen arvioinnissa oli välillä epäselvää, mistä puhuttiin: tapahtuman teknisestä toteutuksesta vai poliittisesta sisällöstä.
“Se oli loistavasti hoidettu, mutta eihän eihän se ole politiikan analyysiä.”
”Ehkä siinä oli vähän sellaista tiettyä vieraskoreutta”, Teittinen arvioi.
Tapaamista isännöinyt presidentti Sauli Niinistö korosti totuttuun tapaansa vuoropuhelun avaamisen tärkeyttä. Dialogin hyvyys painottui myös muiden suomalaisten poliitikkojen puheissa.
Onko keskusteleminen aina parempaa kuin keskustelematta jättäminen?
Se mikä yksityiselämän piirissä on yleensä hyödyllistä, ei välttämättä ole sitä, kun puhutaan valtioiden välisistä suhteista, Vuorelma muistuttaa. Dialogin puute voi olla myös ulkopolitiikan työkalu.
”Dialogittomuudella voidaan vaikuttaa vahvasti vastapuoleen. Se että ei suostusta lähtemään dialogiin, se voi olla ei-sotilaallinen rangaistus, jolla voidaan saada paljon aikaan politiiikassa.”
Teittisen mukaan Venäjä käyttäytyi tapaamisessa kuin isäntä.
”Putin puhui ensin, Putin odotutti Trumpia tunnin. Kyllähän Venäjän kanssa dialogia on tietoisesti pyritty välttämään sanktiona viime vuosien toimille. Siinä mielessä tämä (dialogin avaaminen) on poliittinen teko.”
Trumpin retoriikka ja kohtalokas moka. Nobel-Holmströmin erikoiset avoimuuspuheet. #mediapenkki https://t.co/aITTA1TigA
— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) July 19, 2018